Te kotona töitä tekevät, kertokaa nyt ihan REHELLISESTI
Mitä työtä teette? Työaika?
Teettekö töitä samalla tavalla kuin tekisitte jossain erillisissä työnantajan tiloissa?
Venyykö lounastauot? Kahvitauot? Onko paljonkin tupakkataukoja? Soitteletteko ystäville muuten vain? Otatteko nopeat nokoset kun väsyttää? Ette ainakaan kai ole laittaneet lounastanne valmiiksi edellisenä iltana vaan valmistatte "työpäivän" aikaan myös lounaan (josta samalla riittää päivälliseksi loppuperheelle).
Käväisettekö pikaisesti lähikaupassa? Kusetatteko koiran?
Onko lapsenne työpäivänne aikana kodin ulkopuolella hoidossa?
Kotona töitätekevien työnkuvaa kartoittaen..
Kommentit (32)
en tietenkään juoruile kolleegoiden kanssa, taukoja pidän totta kai. teen paljon enemmän töitä kotona, kuin toimistolla. lapset ovat työpäivän ajan koulussa. en tee itsenäistä työtä, joten jos on luppoaikaa, silittelen kissaa tai paitoja, laitan pyykkiä, ruokaa tms. mutta paikalla ja käytettävissä olen kuin tatti, totta kai.
äideille!!! Kaikki siis aivan kaikki sukulaisista lähtien pitävät itsestään selvänä, että töiden ohessa suitsait pidät sen kodin kunnossa ja hoidat lapset siinä sivussa. Aviomiehesi myös!!
Jos joskus on helpompi jakso ja todellakin teet näin odottavat muut sitä jatkossakin. Pahinta on miten itse syyllistät itseäsi.
Jos nämä asiat pystyy hallitsemaan voi työskennellä kotona ja onhan sitä paljon muutakin mihin muut voi vastata.
Kotona herään klo 5.30, teen töitä 6.00 - 7.30, jolloin herätän lapset, aamutoimet jne, ja vien lapset kouluun 8.30. Palaan kotiin, teen töitä 9 - 12, pyykit koneeseen, lounas, jatkan töitä 12.15 aina klo 15.00 asti, jolloin haen lapsen koulusta. MInusta toimiva etäpäiväsysteemi, joskin töissä eivät ymmärrä sitä, että vastaan puhelimeen vasta 9.00 jälkeen.
koska mm. työmatkat jää pois, eikä itseään tarvitse meikkailla ja tälläillä ja muutenkin saa tehtyä kaiken lomittain.
äideille!!! Kaikki siis aivan kaikki sukulaisista lähtien pitävät itsestään selvänä, että töiden ohessa suitsait pidät sen kodin kunnossa ja hoidat lapset siinä sivussa. Aviomiehesi myös!!
Jos joskus on helpompi jakso ja todellakin teet näin odottavat muut sitä jatkossakin. Pahinta on miten itse syyllistät itseäsi.
Jos nämä asiat pystyy hallitsemaan voi työskennellä kotona ja onhan sitä paljon muutakin mihin muut voi vastata.
Teen töitä kotona ajoittain lapsen pyöriessä jaloissa. Mies kuvittelee, että hoidan kaikki yhdellä istumalla. Lasken tuntini työnantajalle oikein miinustaen kaikki vaipanvaihot yms turhat tauot. Kämppä on kotipäivinä kuin myrskyn jäljiltä, sillä annan lapsen repiä keittiön laatikot lattialle ihan rauhassa jotta saisin työni tehtyä.
Jos tekee kotitöitä, on ehdottomasti fiksua laittaa se lapsi hoitoon. Tämä mitä minä teen on hullujen hommaa.
täyden työpäivän verran siihen asti kun toinen oli 6 ja toinen 4.
Se onnistuu aivan mainiosti niin, että nousee ajoissa, hyödyntää päiväuniajat ja tekee kaiken tehokkaasti.
Ei mitään ongelmaa! Koti aina siisti, kotiruokaa syötiin, lapset hoidettu.
Nykyään teen sen täyden työpäivän niin, että jaloissa pyörii alakoululaiset ja heidän kaverinsa. Sama juttu - ei ongelmaa.
sehän on heitteillejättö jos lapsi joutuu olemaan tuntikausia yksikseen kotona kun äiti tekee töitä - vaikka sitten viereisessä huoneessa.
Mutta se, mitä puoliso ja sukulaiset odottavat ja miten itse syyllistää itseään tekemättömistä kotitöistä ja puunauksesta on kyllä aika lailla itsestä kiinni. Mun mies tajusi kyllä ihan itsestään, että jos lasken tilastoja väitöskirjaa varten, en samaan aikaan voi imuroida ja kokata. Jos sukulaisilla joskus oli asiaan joku mielipide, niiltä ei ole sitä kukaan kysynyt. Itsekään en itseäni syyllistä, koska ei mun toiminnassani mitään vikaa ole. Miksi mun pitäisi pystyä olemaan monessa paikassa yhtä aikaa ja tekemään eri asioita yhtä aikaa? Ei tarvitse. Työt töinä ja kotiasiat kotiasioina. Kaikki järjestyy aikanaan.
t. tutkija yläpuolelta.
Meilläkin minä tein töitä aamuisin kello 4/5 - 8. Lapset nukkui tyytyväisenä. Sama juttu päiväunien aikaan.
Aamulla ekaksi panin aina pyykkikoneen päälle, työtaukojen aikana sitten viikkailin ja latasin kuivausrumpua. Samaten panin usein makaronilaatikon/sopan tms. alulle, jatkoin kun lapset söivät aamiaista jne.
teen it-hommia, jossa liukuva työaika. Istun olkkarinsohvalla, mutta tv on tiukasti kiinni. Uskon työskenteleväni keskittyneemmin kotona kuin avokonttorissa. Lounastaukoja en vietä ollenkaan en edes kontorilla, välissä käyn juomassa/juomassa jotain pientä.
Kahvia en juo, en polta tupakkaa, enkä soittele kuin työpuheluja, en ota nokosia, koiraakaan ei ole, pyykit pestään yleensä viikonloppuisin. Asioilla voin käydä, jos on tarve, mutta sitten venytän työpäivää. Kaupassa käydään viikonloppuisin tai kun lapsi haetaan tarhasta. Tietokone on vapaa-aikanakin päällä ja kännykkään tulevat 15 min välein sähköpostit yötä lukuunottamatta, joten jos tulee joku vastausta vaativa työviesti vapaa-aikana, vastaan siihen.
on täysin samat hommat kuin 21 ja myöskin juuri noin kun hän kertoili. Yliopistolla tutkijana, voin tehdä työstäni ja työn suoritsajoista sellaiset kun haluan. Kunhan tuo 1600tunnin vuosittainen velvoite täytyy. Miten sen jaan on oma asiani. Välillä teen päivät läpeensä, välillä hieman kevyemmin...
Olen pari vuotta nyt voinut tehdä pari etätyöpäivää viikossa, taloushallinnon hommia. Kiitos nykymaailman skannerien, sähköpostien ja sähköisten ohjelmien. Meillä on liukuva työaika ja konttori, jossa muutenkin porukka matkustaa paljon.
Käyn konttorilla yleensä ma-ke-to, keskiviikkoisin teen pitkän päivän. Jos lapsista joku on sairas, voin sen unien aikaan hoitaa kiireisimmät hommat, niin ei kaadu toisten niskaan. Aamulla aloitan, ei hälyä, ei keskeytyksiä ja sen vuoksi päivät ei veny, kuten työpaikalla käy tyyliin: "no on se jäätävä pidempään, kun on tämäkin saatava huomiseksi valmiiksi." Etäpäivinä kyllä tehdään töitä, eikä mitään siivouksia ja ruuanlaittoja. Muuten ne työt vaan odottelisi venyvinä iltoina ja kaaoksena konttorilla.
Mies hoitaa meillä tarhakuskaukset. Ja mulla työmatkat jää etäpäivinä välistä (talvikelilllä tunti/suunta)->perheelle enemmän aikaa. Koululaisista on kiva, kun olen niinä päivinä kotona.