Pistäkäähän paremmaksi. Mä tein lisurin työtä synnärillä :o)
Lepäsin välillä, hoidin vauvaani ja kirjoitin.
Kommentit (41)
pystyin synnärillä kolmantena päivänä kävelemään itse liinavaatevarastolle!
KUKAAN synnärillä ei pysty tuohon ja vaikka pystyiskin niin ei tuota tekisi, koska jokainen oikeasti synnyttänyt tietää, että ne vaatteet tuodaan huonesseen jos sitä pyytää! Painu teini hittoon täältä provoamasta!
Hänhän kirjoitti, että käveli liinavaatevarastaoLLE, ei varastOON. Kyllä sinne varaston luo saa kuka tahansa kävellä. Minun urotyöni on se, että olen suorittanut kaksi ammattitutkintoa ja hankkinut vakituisen kunniallisen työn jo ennen raskautta. Saan lekotella synnärillä monta päivää ihan rauhassa.
Ja hait sieltä verkkopikkarit itse vai?
Niin vissiin...huoh..
Ei vaan jaksais näitä yhden lapsen suorittajaäitejä, ei sitten millään..
Täällä hyväkuntoisimpia kehoitettiin itse hakemaan tarvittavat vaatteet, hoitajilla kun on muutakin tekemistä osaston ollessa täpötäysi. Asia oli erikseen jos ei itse kyennyt, silloin ne tuotiin huoneeseen asti.
En minä ainakaan ole kokenut kolmen lapsen kokemuksella siinä mitään ongelmaa. Typerämpää olisi ollut passauttaa hoitajia moisen takia kun kunto ja vointi sallivat kävelyn sinne asti.
...samana päivänä kanssani synnyttänyt soitti pomolleen, kehui että "tuli nyt tää projekti hoidettua nyt, heh heh, mitäs siellä töissä ruvettas sitten seuraavana bla bla bla"...
Minun kävi häntä sääliksi. Että piti hössöttää moisilla asioilla sellaisella hetkellä, kun ihan todellinen loppuelämän työ ja haaste loikoi siinä vieressä pikku sängyssään. Ehkä tuore äiti koki paniikkia sen kaiken edessä sitten ja tarrautui siksi toissijaisiin asioihin, en tiedä.
vauvaani teholle. Minut vietiin pyörätuolissa. Seitsemäntenä päivänä kävelin sinne itse.
tunnnustan, että mulla oli synnärikassissa graduun liittyviä matskuja.
En kuitenkaan ottanut niitä esiin. Heti vauvan syntymän jälkeen tajusin, että ajatus oli ollut aivan älytön..
pystyin synnärillä kolmantena päivänä kävelemään itse liinavaatevarastolle!
KUKAAN synnärillä ei pysty tuohon ja vaikka pystyiskin niin ei tuota tekisi, koska jokainen oikeasti synnyttänyt tietää, että ne vaatteet tuodaan huonesseen jos sitä pyytää! Painu teini hittoon täältä provoamasta!
Hänhän kirjoitti, että käveli liinavaatevarastaoLLE, ei varastOON. Kyllä sinne varaston luo saa kuka tahansa kävellä. Minun urotyöni on se, että olen suorittanut kaksi ammattitutkintoa ja hankkinut vakituisen kunniallisen työn jo ennen raskautta. Saan lekotella synnärillä monta päivää ihan rauhassa.
Ja hait sieltä verkkopikkarit itse vai?
Niin vissiin...huoh..
Ei vaan jaksais näitä yhden lapsen suorittajaäitejä, ei sitten millään..Täällä hyväkuntoisimpia kehoitettiin itse hakemaan tarvittavat vaatteet, hoitajilla kun on muutakin tekemistä osaston ollessa täpötäysi. Asia oli erikseen jos ei itse kyennyt, silloin ne tuotiin huoneeseen asti.
En minä ainakaan ole kokenut kolmen lapsen kokemuksella siinä mitään ongelmaa. Typerämpää olisi ollut passauttaa hoitajia moisen takia kun kunto ja vointi sallivat kävelyn sinne asti.
nuo kommentit oli aika lailla vitsejä.
Mä olin aika huonossa kondiksessa, mutta kolmantena päivänä päätin nousta kuolleista ja kävellä liinavaatevarastolle. Kyllä meidänkin sairaalassa oletuksena oli, että ruuat ja vaatteet haettiin itse. Ruokia en tosin hakenut itse kuin kerran, ja sen päälle tuli itku. Hassua, en oikein enää muista, miltä tuntui olla niin kipeä.
Terv. tuon alkup. liinavaatevarastoviestin kirjoittanut
osako teistä ihan oikeasti makaa sängyssä päiviä liikkumatta synnytksen jälkeen??? Että pikkarit tuodaan ihan ja ruokakin nenän eteen? Ei hemmetti. Itse olen sekä alatiesynnyksen että sektion jälkeen hakenut itse ruokani ja kävellyt muutenkin paljon käytävillä vauvan kanssa.
Mua ei passattu ollenkaan, tai no sektion jälkeen (8h leikkauksesta) )katsoivat sentään vierestä etten pyörry sängystä noustessani. Ilkeetä teki, mutta pääsin itse vessaan ja pesulle ja sinne ne mut sitten jättikin suoriutumaan sänkyyn yksinäni. Empähän apuakaan enää olisi kaivannut. ;)
osako teistä ihan oikeasti makaa sängyssä päiviä liikkumatta synnytksen jälkeen??? Että pikkarit tuodaan ihan ja ruokakin nenän eteen? Ei hemmetti. Itse olen sekä alatiesynnyksen että sektion jälkeen hakenut itse ruokani ja kävellyt muutenkin paljon käytävillä vauvan kanssa.
Mua ei passattu ollenkaan, tai no sektion jälkeen (8h leikkauksesta) )katsoivat sentään vierestä etten pyörry sängystä noustessani. Ilkeetä teki, mutta pääsin itse vessaan ja pesulle ja sinne ne mut sitten jättikin suoriutumaan sänkyyn yksinäni. Empähän apuakaan enää olisi kaivannut. ;)
on vaikea päätellä, oletko katkera siitä, että sua ei passattu, vai halveksutko jotenkin passattuja.
Mä olin niin huonossa kunnossa, etten kyennyt ruokia tai vaatteita hakemaan, joten ne tuotiin mulle. Jos ei olisi tuotu, olisi jäänyt ruuat syömättä ja vaatteet vaihtamatta.
osako teistä ihan oikeasti makaa sängyssä päiviä liikkumatta synnytksen jälkeen??? Että pikkarit tuodaan ihan ja ruokakin nenän eteen? Ei hemmetti. Itse olen sekä alatiesynnyksen että sektion jälkeen hakenut itse ruokani ja kävellyt muutenkin paljon käytävillä vauvan kanssa.
Mua ei passattu ollenkaan, tai no sektion jälkeen (8h leikkauksesta) )katsoivat sentään vierestä etten pyörry sängystä noustessani. Ilkeetä teki, mutta pääsin itse vessaan ja pesulle ja sinne ne mut sitten jättikin suoriutumaan sänkyyn yksinäni. Empähän apuakaan enää olisi kaivannut. ;)on vaikea päätellä, oletko katkera siitä, että sua ei passattu, vai halveksutko jotenkin passattuja.
Mä olin niin huonossa kunnossa, etten kyennyt ruokia tai vaatteita hakemaan, joten ne tuotiin mulle. Jos ei olisi tuotu, olisi jäänyt ruuat syömättä ja vaatteet vaihtamatta.
Ihan vilpittömästi ihmettelin vaan. En itsekään ollut ihan kunnossa, mutten viitsinyt apua alkaa ruikuttamaankaan. Kaikki muutkin synnyttäneet kyllä toimivat itsenäisesti, joten oletin että se on noin kaikkialla. Kyllä passaaminen olisi ollut mukavaa. :) No, paranimpahan nopeammin kai sitten, liikunta edistää verenkiertoa ja se taas nopeuttaa paranenemista. Onni onnittomuudessa. :)
Mä tein lisurin työtä synnärillä :o)
Teitkö jonkun toisen lisensiaatin työtä, vai omaa lisensiaatintyötäsikö kirjoitit?
varmaan oikeasti jotenkin kilahtanut tai muuten hullu.
Hoitajatkin kattoneet kieroon, että mikä pöpi.
osako teistä ihan oikeasti makaa sängyssä päiviä liikkumatta synnytksen jälkeen??? Että pikkarit tuodaan ihan ja ruokakin nenän eteen? Ei hemmetti. Itse olen sekä alatiesynnyksen että sektion jälkeen hakenut itse ruokani ja kävellyt muutenkin paljon käytävillä vauvan kanssa. Mua ei passattu ollenkaan, tai no sektion jälkeen (8h leikkauksesta) )katsoivat sentään vierestä etten pyörry sängystä noustessani. Ilkeetä teki, mutta pääsin itse vessaan ja pesulle ja sinne ne mut sitten jättikin suoriutumaan sänkyyn yksinäni. Empähän apuakaan enää olisi kaivannut. ;)
on vaikea päätellä, oletko katkera siitä, että sua ei passattu, vai halveksutko jotenkin passattuja. Mä olin niin huonossa kunnossa, etten kyennyt ruokia tai vaatteita hakemaan, joten ne tuotiin mulle. Jos ei olisi tuotu, olisi jäänyt ruuat syömättä ja vaatteet vaihtamatta.
Ihan vilpittömästi ihmettelin vaan. En itsekään ollut ihan kunnossa, mutten viitsinyt apua alkaa ruikuttamaankaan. Kaikki muutkin synnyttäneet kyllä toimivat itsenäisesti, joten oletin että se on noin kaikkialla. Kyllä passaaminen olisi ollut mukavaa. :) No, paranimpahan nopeammin kai sitten, liikunta edistää verenkiertoa ja se taas nopeuttaa paranenemista. Onni onnittomuudessa. :)
"ruikuta"! Varmaan ärsytti kuunnella muitten "ruikutusta"? Mut hei, tosikovisaidosti-ihmettelijä ei viitsisi ruikuttaa siitä, että muut ruikuttaa!! Sä pääset varmaan taivaaseen, ihailen sua.
vedin sikeitä koko avautumisvaiheen ajan. Heräsin, kun olin 8 cm auki. Sainpa levättyä, kun oli aika ponnistaa.
Minä opiskelin ensin loppuun, sitten menin töihin ja vasta sitten sain ensimmäisen lapsen. Mutta nyt jälkeenpäin kyl harmittaa, ehkä se lapsi olisi kuitenkin pitänyt hankkia siihen opiskelun lomaan, tjaa-a.
ja ihmettelin siinä ovella että kuka niistä vauvoista on mun.
En ollut ehtinyt nähdä lastani synnytyksen jälkeen kuin vilaukselta (ja ilman silmälasejani) :(
kotiin omissa pillifarkuissa ! (ennen raskautta ostetuissa)
Pistäkää paremmaksi !
( ihmettelin ekalla kerralla suuresti, miksi synnyttäneiden osastolla oli niin paljon raskaana olevia. Ei ollutkaan, vaan 99 % naisista oli yhtä iso maha kuin ennen synnytystä)
sekä kerran isienhuoneessa ennen synnytystä...
huvitti tämä halujen purkaantuminen
synnytti lapsen puolenpäivän aikaan j atuli kotiin ennen viittä. Laittoi miehensä kanssa ruuan, ja meni sitten puutarhatöihin.
Ja hait sieltä verkkopikkarit itse vai?
Niin vissiin...huoh..
Ei vaan jaksais näitä yhden lapsen suorittajaäitejä, ei sitten millään..