beyond contemporary blogin bea

Ensin ylireagoitte ja kohkaatte jostain blogista, joka nyt ei kuitenkaan ole kenenkään elämän ykkösjuttu. Kiva blogi, mutta kuten Bea itse kirjoitti, ei mitään syvällisempää oman elämän revittelyä ollut koskaan.



Nostatte kamalan äläkän.



Ja sitten vielä ihmettelette, että blogin kirjoittaja vähän loukkaantuu tuosta! Ettekä silloinkaan vielä osaa mennä itseenne vaan alatte soimata blogin kirjoittajaa.



Hohhoh.

Ensin ylireagoitte ja kohkaatte jostain blogista, joka nyt ei kuitenkaan ole kenenkään elämän ykkösjuttu. Kiva blogi, mutta kuten Bea itse kirjoitti, ei mitään syvällisempää oman elämän revittelyä ollut koskaan.

Nostatte kamalan äläkän.

Ja sitten vielä ihmettelette, että blogin kirjoittaja vähän loukkaantuu tuosta! Ettekä silloinkaan vielä osaa mennä itseenne vaan alatte soimata blogin kirjoittajaa.

Hohhoh.

Minulle ainakin tuli kurja mieli niin negatiivisesta postauksesta. Meitä blogia kauan seuranneita ja aidosti huolestuneita oli näköjään paljon. Tämäkö oli kiitos välittämisestä? Ja ei, en ole mitään sinne itse kommentoinut, mutta ihmettelin vihaista sävyä. Olihan siellä toki yliampuviakin viestejä, mutta suurin osa ei. Eipä enää oikein heru sympatiaa bloggaria kohtaan.



Joten anteeksipyyntö olisi sinultakin, "Bea", paikallaan.

Alle kaiken arvostelun tuo viimeisin bloggaus. Niin oli muutama kommenttikin, mutta enemmistö oli oikeasti huolissaan.

ei minustakaan kuulosta bean tapaiselta..täytyy sanoa että blogiaan seurasin taustalta kauan mutten koskaan rohjennut kommentoida, mikä nyt harmittaa. Toivottavasti bloggajalla on oikeasti kaikki hyvin, todella vakavilla asioilla ihmiset spekuloivat. Jos Bea itse lukee tätä palstaa niin toivottavasti et ajattele että kaikki huolensa ilmaisseet olisivat haaskoja ja pahanilmanlintuja, ei vain oikeasti toivon että olet kunnossa ja joskus jatkat kaunista blogiasi? Ansaitsisit paikkasi Rillan ja Johannan vanavedessä tuolla Indiedaysin sivuilla!

Alle kaiken arvostelun tuo viimeisin bloggaus. Niin oli muutama kommenttikin, mutta enemmistö oli oikeasti huolissaan.

En todellakaan ole. Lopettakaa noi spekulaatiot, kiitos.



Toivon todella, että Bea ei teidän vuoksi sulje blogiaan! Olen sen hiljan löytänyt ja haluaisin lukea nautiskellen ne tekstit, joita en vielä ehtinyt.

Tyylissä on jotain samaa kuin ennenkin, sarkasmi muuttunut vaan. Taitaa olla ahdistunut.

Mutta, olisi Bea mielestäni siitä huolimatta voinut lukijoilleen edes jotenkin pienesti viestittää tauosta. Olisi vältytty näiltä kuolemahuhuilta. Itsellenikin tuli mieleen just noi mainitsemasi elämänmuutokset... mahdollinen ero, työpaikan menetys (nykypäivänä kun yt:t ja massairtisanomiset ovat ihan arkipäivää) ja taloudellisen tilanteen muuttuminen... yms. Aika luksuselämäähän Bea blogissaan esitteli.

Kun mikä vaan voi olla totta ja sitä ei kukaan tiedä kuin asianomaiset. Itsellä tuli mieleen burnout, koska itse kokenut saman. Hänellä pieni lapsi,talon remontointi ja myös luki yliopiston pääsykokeisiin ja eli aika luksuselämää. Tuollaisessa tilanteessa burnout se todennäköisin. En usko eroon tai irtisanomisiin..

Olen itse ex-bloggaaja ja ahkera muiden blogien lukija ja kommentoija, mutta lopetin blogini, ja vähitellen vierailut muidenkin blogeissa vähenivät.



Silti olen edelleen terve je hengissä, naimisissa saman miehen kanssa kuin ennenkin, lapsilla kaikki hyvin jne. Elämässä vain on niin paljon muita tärkeämpiä aikaavieviä projekteja, että ensin ei aika enää riittänyt ja sitten ei enää huvittanut. Simple as that. Ei mitään draamaa siis. Elämänmuutoksia on ollut, mutta ne ovat kaikki hyviä ja littyvät asumiseen, työhön, harrastuksiin.



Jos joku nyt ihmettelisi jossain blogissa tai palstoilla, että "mihin se XX on hävinnyt", niin en todellakaan sitä huomaisi. Erona Beaan vain on se, että en hävinnyt yhtäkkiä, vaan kerroin blogissani, että tämä loppuu nyt, ja lopuksi poistin koko blogin. Kertominen lopettamisesta oli vähintä, mitä vakkarilukijoilleni halusin sanoa. Voinhan joskus aloittaa bloggaamisen uudelleen.

ev

Olen yllättynyt, miten kehtaatte noin alkaa revitellä kuvitelmia jonkun elämästä muutaman blogitekstin perusteella.



Blogi on hyvä. Mutta se, että olemme seuranneet ja ehkä kommentoineetkin blogia, ei tarkoita, että bloggaaja olisi meille jotain velkaa. Hän ei ole ystävämme enempää kuin lehden toimittaja. Meillä ei ole oikeutta alkaa etsiä rivien välistä jotain, mitä siellä ei ole. Naamioitte sosiaalipornohinkunne muka johonkin huolenpitoon. Pilaatte sosiaalisen median!

Mutta se, että olemme seuranneet ja ehkä kommentoineetkin blogia, ei tarkoita, että bloggaaja olisi meille jotain velkaa. Hän ei ole ystävämme enempää kuin lehden toimittaja. Meillä ei ole oikeutta alkaa etsiä rivien välistä jotain, mitä siellä ei ole. Naamioitte sosiaalipornohinkunne muka johonkin huolenpitoon. Pilaatte sosiaalisen median!

Ei kukaan varmaan kuvittelekaan Bean olevan lukijoilleen mitään velkaa. En minäkään koe, että hänen olisi ehdottomasti pitänyt näiden kuukausien aikana käydä ilmoittamassa itsestään, sillä kun yksityiselämässä sattuu jotain järkyttävää, blogin kaltaiset asiat siirtyvät kokonaan tärkeysjärjestyksen ulkopuolelle ja se on varsin ymmärrettävää.

Mutta tuon viimeisimmän kirjoituksen sävy olisi voinut olla vähän toinen, kun moni oli oikeasti huolestunut. En ymmärrä, miksi täälläkin monen on sitä huolta niin vaikea uskoa, myötäeläväthän ihmiset monien itselleen täysin tuntemattomien henkilöiden (siis kuten julkkisten tai täysin fiktiivistenkin hahmojen) iloissa ja suruissa aidosti mukana. Ei se tarkoita sitä, ettei meillä lukijoilla olisi omaa elämää, vaan että olemme omien elämiemme ohella kyllin empaattisia välittämään muidenkin pärjäämisestä.

Ei minua kiinnosta yhtään se, mitä Bealle on oikeasti tapahtunut. Ei sillä ole väliä, eikä se minulle edes kuulu. Huhujen kuulemisen jälkeen halusin vain tietää, että hän on kunnossa ja olen sen tiedon saamisesta kiitollinen. Toivotan kaikkea hyvää hänelle ja toivon, että hän vielä palaa ilahduttamaan ja inspiroimaan ihanalla blogillaan.

Vielä näin lopuksi olisi kyllä kieltämättä kiva tietää, millainen väärinkäsitysten sarja tai vaihtoehtoisesti häiriintynyt ihminen sen kuolinhuhun taustalla oli.

Voi olla Bea satavarma ettei tarvitse jatkaa bloginsa pitämistä, kyllä lukijat kaikkosivat viimeistään tällä sairaalla tempulla!!



Ei hän selvästikään aivan tasapainossa ole ollut koko blogiaikana mutta lyö laudalta kaikki huomiohakuisuustyypit mistä ikinä olen kuullutkaan, jospa nuo huhutkin ovat omasta aloitteesta mistä sitäkään ikinä tietää.



Tuon ikäinen nainen ja äiti vielä ja toimintatapa tämmöinen. Huhhei ei muuta voi sanoa. Beyond tönkkö, tökerö ja omalaatuinen, contemporarysta ei tietoakaan.

Olipa kenenkä syy tahansa (väärinkäsitys tai joku muu) huhu Bean kuolemasta, olisi mielestäni bloggaaja voinut sen verran vaivautua lukijoitaan ajattelemaan, että vaikka kommenttiboksiin kirjoittanut olevansa ok ja blogi hiljentynyt jonkun muun syyn takia. Ei olisi tarvinnut tarkemmin kertoa. Oikeastaan kiitos noiden kuolemahuhujen, Bea viimein reagoi. Kahdeksan kuukautta hiljaisuutta ja vastaamattomia meilejä. Kyllä siinä vähänkin aktiivisempi lukija huolestuu. Ja ajatella, vasta nuo viimeiset kommentit kuolemasta sai Bean vaivautumaan kirjoittamaan edes jotain tilanteesta. Ei bloggaajat ole tilivelvollisia lukijoille, mutta luulisi jonkin aivonystyrän kertovan että ihmiset voi ihmetellä ja olla jopa huolissaan. Olipa uutinen kuolemasta siis keksitty tai väärinymmärrys, se toimi. Vihdoinkin voidaan lakata spekuloimasta. Kiitos sen Amerikan kommentoian!!

Bea päivittänyt blogiaan.

Bea päivittänyt blogiaan.

Suurin osa bloggaajista kuitenkin kaipaa sitä vuorovaikutusta lukijoiden kanssa mm. kysytään kommentteja, mielipiteitä, järjestetään arpajaisia ja siksi minusta on lukijoiden kunnioittamista, että bloggaaja edes jollain sanoin kertoo pitävänsä tauon. Eihän sitä tarvi kuin postata sana "tauko".

Olen itse ex-bloggaaja ja ahkera muiden blogien lukija ja kommentoija, mutta lopetin blogini, ja vähitellen vierailut muidenkin blogeissa vähenivät.

Silti olen edelleen terve je hengissä, naimisissa saman miehen kanssa kuin ennenkin, lapsilla kaikki hyvin jne. Elämässä vain on niin paljon muita tärkeämpiä aikaavieviä projekteja, että ensin ei aika enää riittänyt ja sitten ei enää huvittanut. Simple as that. Ei mitään draamaa siis. Elämänmuutoksia on ollut, mutta ne ovat kaikki hyviä ja littyvät asumiseen, työhön, harrastuksiin.

Jos joku nyt ihmettelisi jossain blogissa tai palstoilla, että "mihin se XX on hävinnyt", niin en todellakaan sitä huomaisi. Erona Beaan vain on se, että en hävinnyt yhtäkkiä, vaan kerroin blogissani, että tämä loppuu nyt, ja lopuksi poistin koko blogin. Kertominen lopettamisesta oli vähintä, mitä vakkarilukijoilleni halusin sanoa. Voinhan joskus aloittaa bloggaamisen uudelleen.

Tuli muuten itsellenikin mieleen, että mitä jos Bea onkin kirjailija tai tutkija(!) ja koko blogin tarkoitus on vain tutkija (säälittävien/yksinkertaisten/vajaavaisten) lukijoidensa käyttäytymistä eri tilanteissa... Ja aloin itsekin epäillä, että hurjimman huhun onkin laittanut itse liikkeelle! :D Tarkoituksena oli vain aiheuttaa "hämmennystä". Jos olis totally fucked up lukijoihinsa, olis sulkenut bloginsa kokonaan.

Minä kyllä pidin Bean blogista ja ymmärrän että hän pahoitti mielensä kommenttiboxin sisällöstä, koska siellä mietittiin hyvin henkilökohtaisia syitä tauolle ja hän ei tuonut henkilökohtaista elämää kovin esille. Itsekin olin yhtä ihmeissään mitä on tapahtunut.

Ilmoitus tauosta olisi ollut paikallaan, toisaalta jos kirjoittelee omaksi ilokseen hän ei ehkä ajatellut että niin moni jäi kaipaamaan.



Olen jatkossakin blogin lukija jos jatkoa tulee, kyllähän meistä jokainen välillä ottaa herneen nenään jos omia asioita julkisesti tai kavereissa spekuloidaan. Aivan oikeutettu suuttumus, eikä mielestäni syy haukkumiseen. Ajatelkaa jos kuulisitte itse jostain että blogisi kommenteissa arvellaan että olet kuollut, eronnut, menettänyt lapsesi jne. ja menet tunnekuohussa lukemaan nämä jutut niin ottaisitKo itse herneen nenään?

Täällä taas fiilikset on päinvastaiset. Hänen tapa tehdä ja pitää blogia muuttui aina vain enemmän alaspäin katsovaksi, kokonaisuudessaan kuin olisi pitänyt itseään muita parempana. Siitä kielii myös tapa pitää näitä venyvän käsitteen taukoja. Good riddance sanon minä. Jos joku muuten muka pitäisi blogia omaksi ilokseen se ei olisi avoin eikä kommentoitavissa.