Oletko koskaan ollut ulkomailla yksin lapsen/lasten kanssa?

Mutta noi sun pelot on mun mielestä jotenkin..miten sen nyt nätisti sanoisi? ylimitoitettuja kenties. Pelkäätkö samoja asoita kotona ollessasi yksin lasten kanssa?

Ei siinä ulkomailla olemisessa ole mitään, siis mitään eroa kotona olemiseen, onko sulla samoja pelkoja täällä, että tulee tulipalo ja maanjäristys? Jos jotakin tapahtuu, kyllä hotellin ja matkatoimiston henkilökunta huolehtii asioista, ei sun tarvitse niitä miettiä. Älä pilaa lasten lomaa millään "hakekaa apua hätätilanteissa" puheilla, ihan sairasta. Olet menossa LOMALLE sun ainoa asia huolehtia on se, että lapsilla on kivaa ja sulla on kivaa. Yleensä on tapana miettiä millä retkillä käydään ja etsitään mielenkiintoista tietoa kohdemaasta, eikä pelätä mitään älyttömiä juttuja.



Olen ollut yksin 0-10 vuotiaiden kanssa ulkomailla kymmeniä kertoja, ja hauskaa on ollut uuteen paikkaan tutustuessa ja auringosta ja merestä nauttiessa. Olemme ostaneet myös pelkät lennot ilman matkatoimistoa ja hommanneet hotellin paikan päällä. Pahin, mitä on tapahtunut, on ollut kerran sairastamani kova kuume reissussa, silloin lapset saivat leikkiä huoneen terassilla ja pihalla kun makasin taju kankaalla huoneessa, taisivat katsoa myös piirrettyjä telkkarista oikein mielellään. Löin rahaa käteen 5 ja 8 vuotiaille ja käskin ostaa hampurilaiset hotellin ravintolasta. Hyvin pärjäsivät, vaikka en muista itse koko vuorokaudesta mitään.

lapsen kanssa kun hän oli 5v. Muuten ok, mutta jos olisin itse tullut kipeäksi (vatsatauti) tms niin tilanne silloin ikävämpi. Kolmen kanssa en lähtisi.

Sekä kaukomailla että Välimeren maissa.

Kaikenlaisia pikkujuttuja on kieltämättä sattunut, ja lääkärikäyntejäkin tarvittu, mutta muuten matkat ovat sujuneet hyvin ja olemme taas keväällä lähdössä. Olemme reissanneet sekä valmis- että omatoimimatkoilla.



Muutaman vinkin voisin antaa:

- Matkavakuutukset ehdottomasti kuntoon. Etukäteen tai viimeistään perillä kannattaa ehkä pikkuisen vilkaista missä on lähin apteekki ja lääkäri.

- Mukaan kannattaa ottaa tarpeeksi laastareita, puhdistusainetta ja sidetarpeita.

- Lisäksi kannattaa ottaa mukaan Imodiumia (ripuliin) ja siprofloksasiini nimistä antibioottia äkilliseen kuumeiseen mahatautiin --> jos iskee äidille keskellä yötä, niin saa lääkket heti aloitettua eikä pääse ihan järkyttävän huonoon kuntoon. Pyydä lääkäriltä etukäteen täällä Suomessa resepti, kirjoittavat kyllä kun kuulevat perusteluksi sen että olet lähdössä reissuun yksin pienten lasten kanssa.

- Kannattaa tarkistaa, että lasten kännyissä on iskän ja mummojen numerot tallennettu Suomen maa- ja suuntanumeroineen. Ja jos olette pakettimatkalla, niin oppaiden päivystysnumero kannattaa tallentaa kännyihin myös.



Näihin juttuihin ei mene kuin hetki, ja niistä on ollut paljon apua (voin sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä).



Sen enempiä ei kannatakaan sitten panikoida ettei mene reissu murehtimiseen ja huolehtimiseen.



Oikein kivaa matkaa teille!

Muutaman vuosi sitten olin etelässä tyttäreni kanssa kahdestaan. Bussipysäkillä bussia odotellessa yht'äkkiä silmissäni alkoi mustenemaan, onneksi penkki oli vieressä, joten istahdin. Kohtaus oli onneksi hetkessä ohi enkä pyörtynyt (kyse ehkä suolan puutteesta, vettä olin juonut kyllä reippaasti, tajuttoman kuumaa kun oli). Mutta jälkeenpäin tuli mieleen vain mitä olisi tapahtanut, jos olisin pyörtynyt. Suomalaisia ei muistaakseni ollut muita pysäkillä eikä kohteessa muutenkaan (sesonki ei ollut alkanut). Kuka olisi huolehtinut lapsesta? Enpä halua nyt pelotella, mutta kaikkea saattaa tosiaan tapahtua.

Jos joku sairastuu tms. menee vaikeaksi ja loma on äkkiä pilalla koko porukalta.

Kaksi reissua tehty koko perheen kanssa ja viisitoista ilman miestä.

Vanhemmalle lapselle muistutan, että jos jotain käy minulle, hän soittaa äidilleni. Äitini osaa sujuvasti neljää kieltä, joten voi varmasti auttaa. Ei ole koskaan tarvinnut soittaa onneksi. Vanhin myös osaa englantia nykyään. Käyttää sitä päivittäin.

Ollaan reissattu ns vaarallisissa maissa. Terrrori iskuista varoitettu. Maanjäristys koettu ja pyörremyrsky mennyt läheltä. Sellaista se maailmalla on. Kaikki menny hyvin.

Varovaisuutta ja tervettä järkeä, niin kaikki menee hyvin.



Mihin päin lähdette?

Mutta ilman lasta nuorempana olen pari kertaa ollut sairaana, ja kerran pyörryin. Mutta kanssaihmiset huomio mut auttoi, ja kun hiukan olin tajuissani, lähtivät etsimään ystäviäni ( "pitkä vaalea tukka") läheisestä museosta. Kreikassa ainakin huolenpito oli ylitsevuotavaa.

Olen matkustanut. Tosin olen Suomessakin paljon lasteni kanssa keskenään, kun mies tekee töitä.

Rauhoita mieltäsi ajatuksella, että asuu niitä äitejä ja lapsia siellä vieraassakin maassa! Ja toisaalta ihan yhtä hyvinhän sinulle voi sattua jotain ikävää kotimaassakin.