Kuinka usein teidän vanhempanne sanoivat sinulle, että rakastavat

Siksi juuri muistan sanoa sen omille lapsilleni ainakin kerran päivässä!

Sen sijaan tuhansia kertoja on sanottu että olen laiska, tyhmä, ruma, saamaton, hävettävä ja epäonnistunut



70-luvun "lapselta luulot pois" -kasvatusta siis.

Ei sitä mun mielestä tarvi sanoakaan. Teot on tärkeämpiä. Tiesin, että vanhemmat rakastivat mua.

koska eivät todellakaan rakastaneet. Täysin väliinputoaja lapsi isossa perheessä. Ollessani jo aikuinen isä totesi että kotiin ei tarvitse tulla enää ikinä.

ja sanovat edelleen.

Ei myöskään halittu tai sylitelty. Ihme että pystyn ilmaisemaan rakkautta lapsilleni, kotoa en ainakaan ole saanut mallia.

Vanhemmissani oli tuhat ja miljoona vikaa ja lapsuuteni ei ollut pelkästään onnellinen, mutta joka päivä, kuten sanon minäkin lapsilleni ja miehilleni.

Joskus jotain kehuja muistan kyllä kuulleeni sellaiseen aliarvioivat yliampuvaan sävyyn. Ei tartte jotain viistoistavuotiasta enää kehua että ootpas hienosti solminut kengännauhat ;() no vitsi vitsi mutta totta toinen puoli

tasan kerran, minä sanoin ensin.

Isä ei ikinä.

Mutta tiesin sen kyllä muutenkin. Omille lapsilleni sanon ainakin joka ilta, että tykkään heistä, mutta silti olen sitä mieltä, että paremmin sen osoittaa teoilla.

Tiedän sen kyllä sanomattakin, mutta kuitenkin.



Omille lapsilleni sanon päivittäin monta, monta, monta kertaa. Eipä jäisi kuitenkaan epäselväksi..

en tiedä oonko itsekään koskaan sanonut.

Kyllä ne on teot mitkä ratkaisee.

halasi minua!

Ja jos teot ratkaisevat niin eivät myöskään rakastaneet, joten rehellisiä vain olivat.

Ei koskaan. En muista että olisivat sanoneet lapsenakaan..

Silti uskon että rakastavat.

Ei koskaan.

Reilusti yli kaksikymppisenä, serkkuni rippijuhlissa. Serkkuni oli vanhemmiltaan saanut lahjansa mukana kortin jossa oli kaunis runo ja lopuksi siinä luki;"Isä ja äiti rakastaa sinua"



Se tunne kun tajuat mitä olet aina kaivannut.

Eivätkä toisilleenkaan :/ Itse muistan joka päivä hokea tuota miehelle ja lapselle, varmaan jonkun trauman takia...

Synttärikortissa kyllä yleensä luki, että "onnea rakkaalle" tms.

Mieheni ei meinannut uskoa, kun kuuli tämän. Hänelle on sanottu.



Omille lapsilleni sanon joka ainoa päivä.

Kertaakaan että olisivat sanoneet. Olen vm -87