Kummiudesta eronnut kummi laittoi lapselle joukortin
- kiitos ex-kummi- sinullakin on sydän siis:)
t. äiti ja ex-kummilapsesi
Kommentit (13)
Minäkin lähtisin tuollaisen äidin lähipiiristä nopeasti.
mun miestä ainakin, osti 1,5-vuotiaalle reilun 50 e lahjan. vähän korpesi kun on tuota rahaa jonkin verran palanut muutenkin.
Minäkin lähtisin tuollaisen äidin lähipiiristä nopeasti.
Tai tilauslahja-automaattina olo alkoi riittää? Mistäpä tietäisin, kun ei tuollaista maailmanluokan ongelmaa itselläni ole, mutta katsohan ihmeessä peiliin jos karkotat ihmisiä elämästänne. Mieti millainen olet ollut.
Rippikoulun jälkeen tyhmänä suostuin vaikkei uskonasiat koskaan kiinnostaneet ja sittemmin erosin kirkostakin. Kun kummilapsi on siskon kersa niin en ole kehdannut mielenosoituksellisesti ilmoittaa kummiuteni päättyneen, en vain materiaalisesti ole mitenkään tekemisissä (lahjat, kortit jne.) vaikka välit onkin ok.
Mutta voiko siis nimensä virallisesti poistaa jostain "kummiudesta".
Tai siitä minkälaiset vanhemmat lapsella on? Outoa...
Voiko kirkkoon ilmoittaa, etten ole enää ko ihmisen kummi??? Vai vaan käytännössä lopettaa yhteydenpito kummilapseen?
koska et kuulu kirkkoon. Erosit siis jo :)
Rippikoulun jälkeen tyhmänä suostuin vaikkei uskonasiat koskaan kiinnostaneet ja sittemmin erosin kirkostakin. Kun kummilapsi on siskon kersa niin en ole kehdannut mielenosoituksellisesti ilmoittaa kummiuteni päättyneen, en vain materiaalisesti ole mitenkään tekemisissä (lahjat, kortit jne.) vaikka välit onkin ok. Mutta voiko siis nimensä virallisesti poistaa jostain "kummiudesta".
Mulle pappi sanoi, että kummius on koko elämän kestävä tehtävä eikä siitä voi erota, ei edes jos eroaa kirkosta. Nii.
Kirkkoon kuulumaton ei kirkon silmissä voi olla kummi. Se on sitten ihan eri asia, miten kummi asian itse kokee. Mä ainakin katson edelleen olevani kummityttöni kummi, vaikka kirkosta vuosi sitten erosinkin.
Mulle pappi sanoi, että kummius on koko elämän kestävä tehtävä eikä siitä voi erota, ei edes jos eroaa kirkosta. Nii.
Emme olleet koskaan hirveän läheisiä, enkä ole häntä nähnyt kymmeneen vuoteen.
Silti muutaman kerran vuodessa vaihdamme kuulumiset.
Olin todella iloinen, että kummini taas kirjoitti pitkän kirjeen joulutervehdykseksi.
Ai niin, olen siis jo keski-ikäinen, ja kummini tietysti jo yli seisemänkymmenen.
Kummina voin sanoa että minunkin tekisi mieli erota kummiudesta yhden kummilapsen osalta. Minua vain tympii niin paljon että kaikki yhteydenpito on minun vastuulla. Miksi vanhemmat eivät voi käyttää myös kummilasta kummin luona kylättelemässä? vaan ei minä menen aina tapaamaan lasta. Miksi kummiutta pitää toitottaa. tules nyt Kalle katsomaan kun kummi-täti tuli käymään, näytäs nyt kummi-tätille mitä teit koulussa, millos se kummi-täti tulee ensi kerran kummi lastaan katsomaan.. kummi kummi kummi..joo olen kummija tulen olemaan mutta ei sitä joka väliin tarvitse toitottaa.
Niin siis asiani oli että kyllä vanhempien kannattaa myös ajatella miten ovat itse käyttäytyneet kummia kohtaan. tuskin kummi on lapsen takia sanoutunut pestistään irti!!
kun on elämä vaikeeta...Ei kai ne kersat OIKEASTI ketään kummeja kiinnosta, aletaan kun suomalainen ei osaa sanoa EI.