Kuin paljon reilu 1 vuotias syö makeisia?

Ei vielä tuossa iässä syöty meilläkään karkkia, nykyään kyllä (3 v), mutta koitetaan pitää kohtuudessa. Olen kuullut lapsista, jotka eivät saaneet pienenä ollenkaan karkkia - yhdellä kävi niin, ettei halunnut sitä isompanakaan, toisesta taas tuli todellinen karkin suurkuluttaja.

Jenni_äiti:

Mä kanssa ihmettelin sitä että miksi se allergia rajottais herkkujen syöntiä. Kaupasta löytyy jonkun verran maidottomia/munattomia karkkeja, varsinki hedelmäkarkkeja mut suklaataki löytyy esim. Brunbergin tumma suklaa. Sitten on kekseistä esim. marie keksit. Kyllä niitä löytyy. Ja sitten perjantaisin ku menee kauppaa ostaa niitä makeisia niin ostaa itelle mitä haluaa ja kattoo pojalle semmosta mikä sille käy. Ainoo mikä voi rajottaa on se että menee kylään eikä siellä oo tarjolla semmosta mikä käy pojalle, mutta kyl mun perhe ja kaverit ovat tietoisia pojan allergioista ja hankkivat hänelle erikseen herkkuja.

Jatkakaa vaan kirjottamista. = )

Meidän poika on vilja, lisäaine maito, muna hedelmä jne allergikko. Sopivia ruokia on 4 ja ikää 1v2kk. Kun Xylitolkaan ei käy, eikä hammastahna, en ole ajatellut lähteä urheilemaan millään karkeilla.

(ps tän sanon ihan hyvällä, en mitenkään ilkeästi!!!!)

tietenkin jo mehu ja merilevä sopivat ruokavalioon



30 g agar-agaria (apteekista)

1 l vettä

1 kg sokeria

3 dl omena- tai aprikoosisosetta

2 tl viinihappoa





1. Liota agar-agar yön ajan vedessä.

2. Sulata se samassa vedessä keittämällä.

3. Lisää sokeri ja keitä seosta noin puolen tunnin ajan.

4. Anna liemen jäähtyä hieman ennen kuin lisäät siihen soseen ja viinihapon.

5. Halutessasi voit lisätä osaan seoksesta esimerkiksi punaista karamelliväriä.

6. Kaada marmeladi suorakaiteen muotoiseen astiaan noin sentin paksuiseksi kerrokseksi hyytymään.

7. Leikkaa hyytynyt levy halutun muotoiseksi kuvioksi tai neliöksi tavalliseen tapaan.

8. Sokeroi makeiset ja aseta ne kauniisti tarjolle.



Ainekset

1 rkl (8 g) agar-agaria (apteekista)

5 dl vettä

1 dl sokeria

1 dl mehutiivistettä

marmeladista saa eriväristä käyttämällä erilaisia mehuja.



Valmistus

1.Laita agar-agar kattilaan ja kaada vesi päälle. Lisää sokeri ja keitä nestettä noin 45 minuuttia miedolla lämmöllä.

Varo pohjaanpalamista.

2. Ota kattila liedeltä ja sekoita mehu joukkoon.

3. Kaada marmeladi vuokaan ja jätä se jähmettymään seuraavaan päivään.

4. Käännä marmeladi ympäri ja jätä se kuivahtamaan vielä pariksi tunniksi.

5. Leikkaa marmeladi paloiksi





Karpalomarmeladi

25 g agar-agaria (apteekista)

1 l vettä

1 kg sokeria

3 dl tasaista karpalososetta

Huuhdo agar-agar huolellisesti ja laita se likoamaan viileään veteen noin vuorokaudeksi. Kaada liotettu seos kattilaan ja lisää veteen sokeri. Keitä seosta kattilassa hiljalleen noin tunnin ajan, välillä sekoittaen. Seos on valmista kun se on kuitumaista. Jäähdytä ja lisää karpalosose. Kumoa tasaiseen, reunalliseen vuokaan ja hyydytä viileässä. Kumoa marmeladi vuoasta ja anna pinnan kuivua. Paloittele ja pyörittele palat sokerissa.



Melko sokerista, mutta tiedät ainakin, mitä karkit sisältää! ehkäpä jouuluna voisi vähän herkutella. (jos itse tekee namit, ei niitä varmaankaan tuel syötyä liian usein...)

mietinpä vain että kun lapsenne menevät synttäreille niin voivatko he edes kakkua syödä jos sen päällä on namia.Tunnen yhden kohta neljävuotiaan tytön joka on syönyt varmaan vuodeniästä nameja sillei kerran viikossa ja ei ollu yhtään reikää 3-vuotis tarkastuksessa.Kuka edes ajattelee että lapsille annettaisiin namuja suuria määriä.meillä poika syö yhen tikkarin tai suklaapatukan ja piilotetaan loput.meinaan ostaa suklaakalenterinkin hänelle.minusta kuitenkin on parempi että kohtuudella saa.kun ei niitä päiväkodissakaan hyvin voi välttää.miltä lapsesta tuntuu jos herkut ovat kielletty ja muut syövät ja itse ei saa koskaan.Ymmärrän kyllä tuon että hampaiden takia mutta ei se nyt hampaille paljon käy jos synttäreillä saa tai että joku mummi tai joku saa pari namia joskus antaa.Ja tuoremehu jota mein perheessä käytetään lapsellakin on tosiaan melkein sama kuin hedelmän söisi.eli yhtä paljon käy hampaille.neuvolasta sanoivat että on ihan hyvä antaa juoda sitä hieman päivässä jonkun ruokailun yhteydessä.muroista annan weetabiksia eniten koska siinä on vähän suolaa ja sokeria .ja meidän pojalle kun ei maitoa nyt hyvin uppoa niin annan kaakaota paristi päivässä.tummasta kaakaojauheesta jossa on maitoa ja 1 sokeripala vain.Minusta kenenkään ei tarvitsisi kieltää synttäreillä ainakaan koska onhan se hyvä opettaa että synttäreillä voi nauttia.

Vähän yli vuoden ikäiselle eivät karkit yms. kuulu ruokavalioon. Jonkun ravitsemustieteilijän pitäisi aika kauan perustella minulle, miksi lapsen pitäisi saada jotain herkkuja, kun vielä kumminkin ollaan opettelemassa tavalliseen ruokaan ja uusia makuja tulee siltä puolelta varmasti ihan tarpeeksi.



Meillä 2 v 2 kk lapsi ei ole koskaan vielä syönyt karkkia, keksejä, jäätelöä, purkkaa, sipsejä, ranskalaisia tms.



Herkkuina meillä on viinirypäleitä, kurkku, porkkana, yleensä erilaiset hedelmät.



Jos on leivottu pullaa (muutaman kerran vuodessa leivon), saa kotipullaa vähän, jos on syntymäpäivät tms. saa kakkua vähän. Kotona ei syödä päivittäin tai edes viikottain leivonnaisia, joten ei siis ole ongelma.



Isovanhemmat saatu hyvin " kuriin" . Minun vanhemmillani lapsi on hoidossa, heille on terotettu mitä saa antaa ja mitä ei. Siellä saattaa saada vähän useammin pullaa, mutta tiedän, että mitään muuta " kiellettyä" ei saa. Miehen vanhemmilla taas käydään suht harvoin ja vain muutaman tunnin kyläreissulla ja siellä anoppi, joka pitää huolen tästä ruokapuolesta, on hyvin tietoinen ettei passaa antaa lapselle mitään, mitä ei ensin tarkisteta vanhemmilta. Olen vissiin vaan niin tiukkapiponipottaja, ettei kukaan isovanhempi uskalla vastustaa.



Miehen edellisen elämän lapset söivät varmaan jo alle 1-vuotiaina kaikkea, nyt ovat sitten lihavia pullukoita, jotka eivät osaa syödä monipuolista ruokaa, kun ei maistu. En väitä, että syy-yhteys on 1=1 mutta sitä mieltä olen kyllä, että jos pienestä ei opi syömään kaikenlaista ruokaa niin missä vaiheessa sitten. Näitä pikku nirsoilijoita sitten riittää... Ja ne rasvasolut muodostuvat kyllä lapsuudessa, en näe mitään tarvetta kasvattaa niitä lisää lapselleni.



Pillimehua ja muita mehuja ei ole koskaan saanut. Pillimehut ovat sitä paitsi niin kallista huvia, että meidän huushollissamme ei niitä senkään puoleen osteltaisi.



Vanhemmat syövät erittäin satunnaisesti karkkia lapsen nähden, sitten sanotaan, että tämä on aikuisten ruokaa ja lapsi ei nurise yhtään.

Ei ollenkaan karkkeja. Eivät ole niihin tottuneet eikä tarvitsekaan.

Mehuja tai kaakaoo silloin tällöin, mutta ruokajuomaksi maitoa tai vettä, nukkumaan mennessä lämmintä maitoa pullosta.

Meillä ei varmaan ole syöty karkkia ollenkaan (poika 1,5v), joskus on saanut maistaa kun muut ovat syöneet. Meillä on periaate, että kun on juhlaa, vieraita tai ollaan kylässä voidaan herkutella (kakut, piirakat, pullat), mutta missään nimessä ei mitään karkkipäiviä.



Hyviä karkkeja muuten syntyy itse tekemällä siten, että heittää pussillisen tai pari kuivattuja hedelmiä tehosekoittimeen ja antaa olla niin kauan, että muodostuu tahna. Tämä levitetään leivinpaperille ja laitetaan pellille uuniin esim yöksi 70 asteeseen. Leikataan muotilla tai veitsellä eri muotoisia kuvioita. Säilyvät ilmatiiviissä purkissa useita päiviä. Ja hyviä ovat! Näihin paloihinhan voi halutessa laittaa suklaakuorrutetta, jos haluaa esim aikuisempaan makuun.

ei missään nimessä lapsen vatsa kestä 3 kuukautisena mitään rasvaisia ja suolaisia ranskalaisia. Sitten ihmetellään miten lapset lihovat ja oppivat väärille ruokatavoille!



Mielestäni tuollainen on erittäin ajattelematonta lapsen vanhemmilta.

keksiä ja pullaa yms. annamme vain kun ollaan jonkun syntymäpäivillä. Mutta hampaanpesu täytyy muistaa aina ja varsinkin herkuttelupäivinä.



Olen samaa mieltä kuten moni täällä, että pienelle lapselle on turha opettaa karkin syöntiä. Hän kyllä ehtii syödä elämänsä aikana herkkuja myöhemminkin.

Sitä olen periaatteessa itsekin, mutta käytän myös järkeäni! Ihmettelen myös jonkun edellisen kirjoittajan lisäksi ihmisiä, jotka ei anna jollee 3-vuotiaalle vielä mitään karkkeja, ja parhaassa tapauksessa ei ole tietävinään edes mitä karkki on!! Kyllä tulee todella raju isku todellisuuteen kun saa selville...

Mun oma poikani 3½-vuotiaalla on karkkipvä lauantaisin (hammaslääkärit suosittelevat ainakin karkkipäivää!) Silloinkin poika syö tyyliin yhden tikkarin. Kylässä saa pullaa, piparia, jäätelöä ym.



Ja tuo rusinajuttu! Siis ettekö todella tiedä, mitä rusinat sisältävät. Voidaan sitä esittää niin helevetin pyhää tyyliin " meidän Annikki ei 3vuotiaana oo saanut mitään karkkia, ainoastaan rusinoita ja jäätelöä"

taitaa se karkki sanana olla vaan monille tabu. Oletteko ikinä esim. miettineet paljon sokeria on tavallisissa jugurteissa, joissain mysleissä ym.

Itse annan välipalat (juuri nuo jugurtit ym) terveellisempänä vaihtoehtona ja karkin lauantaisin. Taitaa monilla karkkivastustajilla sokerin syönti olla paljon enemmän kuin satunnaisesti karkkia syövillä.



Plus pointti vielä: Jos hoidat hyvin ja OIKEIN lapsesi hampaat (ei harjausta heti namin tai mehun jälkeen, xylitolpurkka/-pastilli ruoan jälkeen) ei satunnaisesta karamellinsyönnistä ole haittaa.

Ja munkaan mielestä 1veelle ei todellakaan vielä karkkia, olen järjellä ajatellut, että sitten kun osaa itse pyytää, niin voi alkaa kohtuudella antamaan.

Mielenkiintoinen keskustelu.



Meillä ei 1-vuotiaana ole lapsi saanut mitään herkkuja.



Ja eka karkinmaistokerta ei todellakaan ole ylpeydenaiheeni:( Olimme kylässä eräässä lapsiperheessä ja lapsille tarjottiin välipalaa, niin siis äiti sanoi, menin katsomaan mitä oli tarjolla. Jotain pullaa ja KARKKIA!!! Nieleskelin pari kertaa ja sanoin emännälle, että voisiko karkit ottaa pois, koska meillä ei ole maistettu ja tyttö oli tuolloin 1v8kk, samoin kaverini tyttö. Siitä sitten meidänkin neiti ehti pari karkkia ottamaan ja minä annoin maistaa. Sitten menivät karkit pois, onneksi. Sillä illalla tytölle nousi näppylöitä selkään ja niskaan ja olen varma, että kyseessä oli allerginen reaktio. Kyllä omatunto soimasi, että miksi en ottanut niitä karkkeja pois tytöltä. Tuon jälkeen olivat karkit pannassa ainakin vuoden.



Herkkuja annoimme vajaa 2v tytölle joskus, mutta pyrimme aina antamaan itse tehtyä, ei siis mitään kaupan pullia, käärretorttuja tms. Keksiä sai joskus. Jäätelöstä neiti ei edes pitänyt ja muutenkin oli hyvin ennakkoluuloinen kaiken suuhun laitettavan suhteen, mikä oli ihan hyväkin asia. Ruokaa kyllä maaniteltiin maistamaan, mutta kun oli herkuista kyse, oli helppo sivuuttaa ne.



Meillä pyritään nykyään pitämään karkkipäivä. Tyttö on nyt 4v. Katson kuitenkin, että se yksi suklaapatukka tai pieni karkkiaski ei verensokeria nosta niin paljoa että neiti rupeaisi seinille hyppimään. Ja kuten hammaslääkärit suosittaa, pyrimme antamaan karkit ruoan jälkeen, näin menee sekin " paha" sitten samalla happohyökkäyksellä. Kyllähän tuo neiti enemmänkin karkkia söisi, mutta olen sitä mieltä että ne karkit on sellainen pieni herkku, joka ei saa viedä tilaa paljoa muulta ruualta ja josta ei saa tulla kiistakapula ja ainainen kiukuttelun kohde esim. kaupassa. Minä olen itse tosi huono esimerkki: kun käyn kaupassa, ostan yleensä itselle jonkin pienen suklaapatukan. Silti harvoin meidän neiti rupeaa kaupassa karkkia pyytämään ja jos pyytää, voin sanoa, että ei tällä kertaa, ei ole karkkipäivä. Ihmeen hyvin uskoo.



Mitä muuhun herkutteluun tulee, se ei ole jokapäiväistä ja edelleen pyrin siihen, että pulla tai piirakka tms. olisi itse leivottua. Keksit ovat pieniä ja mehut sokerittomia. Janojuomana on vesi. Olen samaa mieltä, että monissa ns. välipaloissa on tosi paljon sokeria. Esim. jogurtit ja lasten herkkuvanukkaat sisältävät tosi paljon sokeria. Meillä ei jogurtteja juuri syödä ja suklaavanukastakin löytyy jääkaapista tosi harvoin.



Meillä on myös pyritty siihen, että karkista ei tehdä peikkoa. Että ei pelotella, että kun syöt karkkia niin tulee hampaisiin reikiä ja sitten joutuu hammaslääkäriin. Vaan niin että karkki on sallittua, mutta kohtuullisessa määrin ja että karkkipäivänä, kuten muinakin päivinä on hampaat pestävä hyvin.



Ja hyvässä kunnossa ovat meidänkin 4-vuotiaan hampaat, vaikka karkkia on saanutkin!!!

petäjä:

Ihmettelen myös jonkun edellisen kirjoittajan lisäksi ihmisiä, jotka ei anna jollee 3-vuotiaalle vielä mitään karkkeja, ja parhaassa tapauksessa ei ole tietävinään edes mitä karkki on!! Kyllä tulee todella raju isku todellisuuteen kun saa selville...

Tällaiselta " rajulta iskulta" suojeleminen kuulostaa vähän turhan dramaattiselta syyltä antaa karkkia lapselle pienestä pitäen. ;-) On monia asioita, mitä 3-vuotiaan ei tarvitse tietää. Esim. sodat ja maailman pahuus, että joulupukkia ei ole oikeasti olemassa, että maa kiertää aurinkoa. Rajuja iskuja kaikki, mutta eiköhän kaikkeen totu ajallaan.

Lapsellani ei ollut karkkipäivää 1-vuotiaana eikä ole vielä 2½-vuotiaallakaan. Sitten kun hän osaa karkkia kaivata ja pyytää niin saa kohtuudella. (Ymmärrän muuten kyllä, että jos on vanhempia sisaruksia, niin moni 1-vuotias osaa jo pyytää ;-) On mielestäni aivan turha varta vasten opettaa pikkulasta syömään karkkia - eikö muutenkin pitäisi pyrkiä terveelliseen ruokavalioon? Lapseni on toki saanut maistaa monia herkkuja, jos muut ovat niitä syöneet esim. kahvipöydässä. Olen ehkä tekopyhä, mutta syön enimmäkseen omat karkkini salassa lapselta. Hän ehtii varmasti tutustua näihin lisäaineita pursuaviin paheisiin myöhemminkin eikä varmasti saa traumoja karkittomasta varhaislapsuudesta tai tunne katkeruutta siitä, että hänen vanhempansa ovat pimittäneet häneltä karkkien ihanan maailman. Voi olla, että hän sitten syö isompana karkkia senkin edestä, voi olla että ei.

Meillä on 3 lasta 1v, 3v ja 5 v... ja silloin tällöin meilläkin käydään mäkkärillä... ja silloin meitin pienimmäinenkin syö juuri noita ranskalaisia perunoita ja nugettia tai hampurilaista siihen sitten vielä lisukkeena. Mutta ei me siellä käydä suinkaan joka viikko vaan silloin tällöin. Keksejä ja namia menee joskus päivittäin...mutta ei sentään yleettömiä määriä. Vaikeata se on pitää se pikkukakkonen ja kolmonen erossa näistä mäkkärin herkuista kun ykkönen niitä syö ... kyllä ne pienimmät osansa ottavat...jos ei ottamalla niin huutamalla.



Tulet kyllä huomaamaan asian kun teille pikku kakkonen tulee, vai onko jo kenties tulossa...?!

ja lapselle syötetään lasten hedelmäsoseita (Piltti, Bona,Semper jne) paljon. Näissä hedelmäsoseissahan sitä sokeria sitten vasta onkin... elikkä piilosokerin muodossa ja karkkiakin saa siihen päälle.

Semperin hedelmäsoseissa ei ole lisättyä sokeria (siis niissä missä lukee pienellä että sokeroimaton).... halusin vain korjata väärinkäsityksen. Meillä käytetään välipalalla sokeroimattomia soseita maustamattoman jogurtin kanssa, mutta joskus myös valion vähäsokerisempaa jogurttia (jossa tosin on silti aika paljon sokeria).



Jaksaakohan tätä kilometriketjua enää kukaan lukea... No kerron nyt vielä että meidän 1v3kk tyttö ei saa karkkia. Kerran sai, 1-v synttäreillään maistaa pari. Mieheni kanssa syödään karkit salaa, koska ne on kuitenkin pahimpia hampaille. Ei myöskään saa limsaa/mehuja, paitsi kipeänä pillimehua jos ei suostu muuta juomaan. C-vitamiininsa saa tuoreista hedelmistä, joten sen takia ei tarvi mehuja antaa. Kakkua/keksiä/pullaa/jätskiä saa rippusen jos muutkin syövät ja tajuaa itse pyytää (yleensä kyllä tajuaa!). Mutta noita meillä syödään ehkä kerran viikossa vain.



En stressaa kyllä mitenkään asiasta, kaikki tehköön kuten parhaaksi näkevät. Meillä sattuu olemaan näin ja tämä tuntuu nyt hyvältä ratkaisulta. Sitten kun tyttö alkaa vanhempana vaatia karkkia (?), niin otetaan varmaankin käyttöön karkkipäivä. Silloinkaan ei tietenkään mätetä paljoa karkkia, mitä jotkut ovat tässä ketjussa ounastelleet.

On meidän perheen periaate. Kuulin joskus jonkun sanovan, että noihan se menee ekan lapsen kohdalla, mutta lipsuu sitten seuraavilla. No meillä kakkonen on nyt 1v8kk eikä ole yhtään karkkia tai mehua saanut, eli linja pitää toistaiseksi.



Edes meidän 4 v:llä ei ole karkkipäivää. Hän syö satunnaisesti karkkia. Mehua hän juo voisi sanoa päivittäin, mutta väli-, aamu- tai iltapala juomana, ei janojuomana.



Vaan kukin taaplaa tyylillään.

ja on kerran elämässään saanut yhden palan lakritsia, kun oltiin kaupassa ja oli jokin esittely ja ajatuksissani otin tytöltä yhden palan ja aioin syödä. Sitten tajusin, että poika varmaan miettiin, miksei hän saa ja annoin omasta palastani pikkuisen pojalle. Hän tykästyi ja kävin sitten hakemassa hänelle oman palan, mutta sen jälkeen ei ole karkkia annettu. Ei edes juhlatilanteissa, eikä osaa itse pyytääkään. Tykkää kyllä jätskistä ja pullasta/kakusta/kekseistä, mutta niitäkin saa kotona aika harvakseltaan.



Tänään juhlittiin illalla isän synttäreitä ja isänpäivää (etukäteen) pienellä kakulla. Huomenna mennään minun vanhempien luokse, jossa saa taas pullaa/kakkua, mutta nämä ovat poikkeuksia.



Mehua annoin itse ekan kerran tänä aamuna (tuoremehua). Päiväkodissa on kaiketi saanut kun siellä on juhlittu synttäreitä tms. Itse juon mehua, mutta poika on aina halunnut/tyytynyt maitoon ja veteen.



Syömme myös miehen kanssa herkkuja, mutta aina periaatteessa vasta pojan mentyä nukkumaan (eli klo 20 jälkeen) ja silloinkin olen yrittänyt itse pitää herkuttelut viikonlopuissa, ei muuten meikäläisenkään kroppa kestä :)



Saa nähdä miten karkittomuus/mehuttomuus jatkossa onnistuu, kun poika alkaa oppia puhumaan enemmän ja enemmän ja iskä välillä sitten syö herkkuja pojankin nähden. Ja sitä en osaa sanoa, miten sitten käy jos pikkukakkonen tulee ja isompi lapsi jo syö karkkia...

Hän on kohta 3-vuotias, ja aina tottunut siihen, ettei saa syödä samaa kuin muut. Koskaan ei ole saanut karkkia eikä limsaa, ja hänen nähtensä niitä voi kyllä syödä/juoda ilman että hänelle tulee minkäänlaista halua tai pahaa mieltä. Minäkin syön karkkia päivittäin, ja lapsi jopa syöttää sitä minulle...Samoin juhlissa kelpaa ilomielin omat eväät vaikka toiset syövät kakkua yms...Tottumiskysymys siis!



Kotitekoisia marjamehuja lapsi juo päivittäin. Samoin minä. Pidän sitä hyvänä tapana saada marjoja tarpeeksi. Tapansa kullakin!

ja lapsi on noin 1v7kk. En ole " hoksannut" antaa kun en ole kokenut karkin olevan mitenkään tähdellistä tuon ikäiselle ja tyttö ei osaa vielä pyytää. Keksejä saa silloin tällöin. Jäätelöä ja jotain muuta sitten yleensä juhlina.



Vettä ja maitoa ruoka-juomana ja mehua silloin tällöin, hyvin harvoin kuitenkin. Ehkä noin kerran kuukaudessa tulee annettua.

allergiat ovat vaikuttaneet myös ruokavalion suppeuteen mutta karkki ei kuuluisi siihen vaikka allergioita ei olisikaan.



mehua saa ( tosi laimennan sen tosi laimeaksi, melkein vedeksi ) joka lauantai saunassa/saunan jälkeen. muuten juomana on vesi, erikoiskorvike.



namina meillä menee mainiosti luumu, omena tai sitten ruusunmarja &omena soseesta+vedestä tehty mehujää.