Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Turvakotiin paenneet äidit pitäisi asettaa syytteeseen, jos palaavat kotiin
12.01.2012 |
Mikä ihmeen oikeusvaltio on sellainen, jossa lapset saa lähettää turvakodista suoraan helvettiin takaisin eli kotiin?
Aion tehdä aloitteen oikeusministeriöön, että turvakotiin paenneen ja sieltä kotiin takaisin palaavan vanhemman (oli sitten isä tai äiti) tulee vastata teostaan oikeudessa. Se on lasten heittelepanoa.
Nainen joka elää Laajasalon murhaajan kaltaisen yksilön kanssa tehden tälle vielä lapsiakin, on sairas ja hänen osuuksia rikokseen tulisi tutkia. Tosin nyt menetti henkensä mikä ei säälitä ollenkaan. Ehkä parempikin että kierre ei jatku mutta lapset olisi pitänyt pelastaa. Jessus että on valtava raivo tällaista kohtaan. Onneksi näitä murhia tutkitaan ja haetaan taustoja, jos niissä olisi voitu toimia toisin.
Äitejä ei vain kukaan syytä. Miksi?!?!?
Kommentit (24)
Sen väkivaltaisen osapuolen turvatalon nimi on putka, mutta siellä ei ketään kovin pitkään pidetä.
Kysy sinä poliiseilta, miksi ei pidetä putkassa tai vaikka vankilassa tarpeeksi pitkään vaan syyttömien pitää paeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kasvanut väkivaltaisessa kodissa :(.
Tilanne oli juuri se että isä oli väkivaltainen, onneksi vain äitiä kohtaan. Isä alkoholisoitui, äiti ei juonut juuri ollenkaan. Varmaan yksi syy oli että piti olla ajokunnossa jos piti lähteä karkuun. Usein karattiin sukulaisille yllätysyökylään.
Ja miksi äiti ei vain lähtenyt. Se vain pelkäsi isää niin kovin. Se tiesi etä se tulisi seuraavana päivänä äidin työpaikalle, ties vaikka kirves kädessä. Tai uhkaili äidin sukulaisten terveydellä, omalla itsemurhalla mikä ei aina tuntunut huonolta vaihtoehdot jne. Hän uhkasi löytävänsä meidät mihin ikinä sitten muuttaisimmekin ja tekevänsä "tilit selviksi". Ja me oikeasti uskoimme häntä. Minäkin muistan olleeni ihan kauhuissani vaihtoehdosta että äiti ja isä eroaisi vaikka elämä oli ihan helvettiä. Emme olleet mikään lähiöperhe vaan hyvin toimeentuleva, tosin isä menetti myöhemmin työpaikkansa, varmaan viinan takia vaikka työtodistuksessa lukikin jotain muuta.
Minä siis ymmärrän näitä äitejä jotka palaa takaisin. Maailma näyttää tuollaisessa elämässä muutenkin niin mustalta ettei ajattele selvästi.
Äiti kuitenkin kerran sai rohkeutta kun olimme jo teinejä ja alkoi keräilemään salaa tärkeitä tavaroitamme, hommasi uuden asunnon. Kerran sitten kun isä oli poissa kotoolta, tilasi muuttoauton ja veimme vain ennalta pakatut tavarat ja lasten sängyt ja koulupöydät. Pöydälle äiti jätti kirjeen, jonka oli myös kirjoittanut jo kauan sitten ja toivoi että saisi lasten takia elää rauhassa. Isä ei löytänyt mihin muutimme vaikka muutimme samalle paikkakunnalle. Hän ei myöskään ilmestynyt äidin työpaikalle. Hänen raivonsa laantui ja muuttui suruksi ja masennukseksi. Me lapset soitimme hänelle muutaman viikon päästä ja isä ei edes yrittänyt kysyä missä asumme. Kyseli vain kuulumisia, miten koulu sujuu jne. Meille siis kävi hyvin. Olisi voinut käynyt paljon huonomminkin.
Alue: Aihe vapaa
aloittajalta oikeaa tekstiä. Komppaan 110%:ti!!