Jättäisittekö 2 v:n puoleksitoista viikoksi kotiin isälleen työmatkan vuoksi?
Minulla on paha dilemma. Pääsisin kivalle työreissulle, joka kestää 11 päivää, mutta meillä on 2 v erittäin äitisidonnainen tyttö, jota en raaskisi jättää niin pitkäksi aikaa. Hän ei esim. nukahda iltaisin ilman minua, ainakaan ilman monen tunnin järkyttävää itkua. Voiko noin pienelle lapselle koitua tuollaisesa erosta elinikäisiä kiintymyssuhdetraumoja?
Kommentit (39)
juttuja, siis hyvänen aika SE ON SEN LAPSEN ISÄ!!!! Ei mikään mummo tai naapurin maija/matti.. Tekee hyvää molemmille saavat viettää ihanaa isä-lapsi aikaa ilman että äiti on siinä jaloissa höösäämässä.
Jos lapsen isä-suhde on mitenkään kohde, ei kyseessä ole kiintymyssuhteen loppu vaan toisen syveneminen.
Ymmärrän, että tilanne on sinulle vaikea, mutta uskoisin, että poissaolosi antaa miehellesi vahvemman roolin vanhempana ja tämä tukisi perheenne kehitystä pidemmällä aikavälillä.
Tosin itse en miehenä vastaavalle matkalle lähtisi ellei se ole täysin välttämätön. Aikaa lasten kanssa muutenkin liian vähän.
Siinähän sitten on mahdollisuus isällä ja lapsella luoda läheisempi suhde. Ja ehkä lapsikin pääsee sairaalloisesta läheisriippuvuudestaan äitiin.
Voit ajatella, että lapsella ei ole mitään hätää. Häntä hoitaa rakastava isä, joten ei mitään hämminkiä. Ja hänen on itsekin jo aika tajuta se, että äiti ei voi aina olla pepun takana, nukuttamassa, jne.
Mielestäni lapselle jää suuremmat henkiset traumat siitä, jos ette nyt viimeistään katkaise napanuoraa. Mitä, jos sinulta vaikka murtuisi käsi ja joutuisit sairaalaan? Pitäisi lapsen silloinkin tottua olemaan erossa äidistä.
Pari ekaa iltaa se parkuu, sitten tottuu ja sopeutuu.
ihan hyvä jos tilanne oikenee, mahdollisimman pian!
viikoksi 2-vuotiaan (tosin jo reilusti lähempänä kolmea vuotta kuin kahta vuotta) isänsä kanssa työmatkan ajaksi.
Tosin meidän tapauksessa lapsen hoito oli mennyt ihan 50-50 ( lapsen ensimmäisiä elinkuukausia lukkunottamatta), joten isän ei tarvinnut erikseen opetella mitään lapsenhoitoon liittyvää ennen matkaa.
kun pari iltaa joutuu nukhtamaan ilman äitiä, niin se alkaa kyllä sujua.
jos lapsi on oman vanhempansa kanssa (isän)? Kuinka pystyt ylipäätään käymään töissä, jos olet noin korvaamaton 2 vuotiaalle lapselle?
usein työmatkat on nimittäin työmatkoja ja niille on vähän niinkun mentävä tai on kohta entinen työ. Mutta hyvä noin.
Ja vastauksena kysymykseen: Eikö tuossa olisi tilaisuus päästä vähän irti siitä ylettömästä äitiriippuvuudesta esim. noiden iltarutiinien suhteen?
teinä alkaisin heti harjoitella asiaa niin, että isä ottaa vastuun iltarutiineista ja sinä menet sillä aikaa vaikka lenkille. Jos lapsi tietää että olet siellä olohuoneessa odottamassa niin tottakai kokeilee teitä. Ei se lapsi vahingoitu siitä että kerran tai kaksi huutaa sen pari tuntia.
Kyseessä on kuitenkin lapsen isä, ei mikään vieras hoitaja tai edes mummi.
viikko sitten. Olen ollut kotiäitinä ja vasta muutaman kuukauden töissä. Hänellä on nyt juuri meneillään tämä äitisidonnaisuus hoitoon menon takia. Eli siinä mielessä minusta tuntuu kamalalta lähteä matkalle.
Ap
tekee hyvää lapsi-isäsuhteelle. Kyseessä ei kuitenkaan ole kukaan vieras hoitaja vaan lapsen OMA isä.
Korkea aika lapsen oppia jo olemaan myös isän kanssa.
Minun oli pakko jättää lapsi isälle kun piti mennä syövän vuoksi useita kertoja sairaalaan, ja pitää vielä mennä. On tehny kyllä hyvää kaikille.
Ei todellakaan saa mitää traumoja.! Paremminki saa siitä jos ei osaa olla ku sinun kanssa.!
Meillä on ollut pari viikkoa etäisällä hoidossa.
viikko sitten. Olen ollut kotiäitinä ja vasta muutaman kuukauden töissä. Hänellä on nyt juuri meneillään tämä äitisidonnaisuus hoitoon menon takia. Eli siinä mielessä minusta tuntuu kamalalta lähteä matkalle. Ap
taitaa sun korvies välissä olla jokin sidoksissa. sillä lapsella on myös ISÄ
kysyä onko isä "normaali"? Että kestääkö lapsen itkua ja huutoa ilman äänieristettyä huonetta?
7 vrk isälleen. Sinä aikana lapsi oppi vihdoin kävelemään, söi ja nukkui hyvin yms yms. Isällä ja tyttärellä oli ollut oikein mukavaa yhdessä, kuulemma.
Isät, jotka nyt ylipäätään suostuvat olemaan pienten lastensa kanssa yli pakollisen äidin tunnin iltalenkin tms. ovat yleensä myös hiton hyviä lastensa kanssa, me mutsit jäädään helposti kakkoseksi. Tilaisuutta ei vaan aina ole.
Lähinnä voi tulla traumaa äidille, kun huomaa, ettei ollutkaan korvaamaton.
ihminen, jonka hoidettavaksi ei voisi lasta jättää?
Muuten en ymmärrä miksi lapselle tulisi traumoja jos on oman isänsä hoidossa?
olla isän kanssa kotona. Et kyllä voi verrata tarhaan jättämistä isän kanssa kotiin jättämiseen.
Munkin muksut saattoivat märistä, kun jäivät pienenä isin kanssa illalla, mutta märinät loppuivat, kunhan ovi sulkeutui ja kivaa oli ollut.
mutta toisaalta, en ole joutunut moiseen valintatilanteeseen, joten helppo sanoa.
Pysyvistä traumoista tuskin kukaan voi sanoa mitään varmaa, mutta sen voi sanoa varmastim, että olisihan tuo lapselle nyt tällä hetkellä todella kurja kokemus.
Ehkäpä ap:n tapauksessa isäkin saisin näin mahdollisuuden lapsensa hoitoon ja lapsi tottuisi isään kun ei äiti ole välissä säätämässä.