En ole ikinä kieltänyt lapsiani olemasta kaveri jonkun lapsen kanssa
He ovat kokeileet kaveruutta erilaisten ystävien kassa. Seassa on ollut sellaisia, jotka varastivat jo pikkupoikina kaupasta, jotka valehtelivat tiukoille, vanhemmilleen kaikesta. On ollut hyvin rikkaiden perheiden lapsia, hyvin köyhien, maahanmuuttajataustaisia, perheeseen sijoitettuja lapsia.
En ole ikinä kieltänyt olemasta kenenkään kanssa ja jokainen kaveri on saanut tulla myös meille viettämään aikaa.
Lapset tekevät aikanaan itse valintansa sen mukaan millaiset arvot ja esimerkin omaksuvat kotoaan. Parhaat ystävät löytyvät sieltä joukosta ajan myötä.
Suosittelen.
Kommentit (17)
Noin periaatteessa olen samaa mieltä kuin ap:kin, enkä myöskään koe,että minulla "olisi varaa" kuvitella olevani sillä tavalla muita parempi että kieltäisin jonku nkanssa leikkimästä.
Mutta yhden kaverin kanssa sattui ja tapahtui vaan kertakaikkiaan liikaa - eikä se vielä mitään, mutta sen kaverin äiti syytti aina kaikesta meidän lasta, oma pulmusensa oli tietysti puhdas ja kiltti ja viaton. Siitä ei tulllut kuin jatkuvaa pahaa mieltä kaikille.
yksi oli tällainen varasteleva. Annoin kaveruuden jatkua mutta olin hurjan helpottunut kun tuo poika löysi uusia piirejä ja lopulta häipyi kokonaan.
en halua kotiini lasta, joka varastaa meiltä. Aika voimiavievää ruveta kasvattamaan niinkin perusteellisesti jonkun toisen lasta, että jaksaisi tukea ja opastaa lasta paremmille teille kerta toisensa jälkeen.
niin ikävään sävyyn ja oli hyvin epäkohtelis. No onneksi tuo lapsi muutui ja mieluusti lapset saavat nyt leikkiä keskenään.
sekä :seura tekee kaltaisekseen.
mulla on sama periaate, et ulkonäkö, sosiaalinen asema tms ei ratkaise kavereita, muttta kun lapsi on meillä käynyt ja tutustuttu , niin kyllä pian näkee miten leikit sujuu, mitä tapahtuu jne jne
mikäli lapsen kaverin kanss aina tulee ikävä mieli, riitaa jatkuvasti, pahaa mieltä, tavaráa häviää jne jne niin MINÄ KIELLÄN LASTANI KUTSUMASTA TUOTA KAVERIA MEILLE !
eli aivojakin saa käyttää, ennakkoluuloinen ei saa olla
kaikki ei ole noin mustavalkoista ap !
mulla lapsia 20v alas päin nuorin 7v , joten kokemuskia löytyy !
Lasten seura on päivänvalon kestävää edelleen ja he ovat 5v-20v. Seura tekee kaltaisekseen joskus ja niin voi käydä hyvässäkin. Koulukaverikiusaajasta tuli koulumenetyjä, kun hän sai ystäviä. ap
kaikenlaista. Rahaa, koulutarvikkeita, pleikkapelejä, leffoja, koruja (eikä pelkkää) rihkamaa ym.
Osa saatiin takaisin, osaa ei , erittäin harmillista. Osasta oli vain epäilys. Erittäin rasittavaa myös selvitellä noita tilanteita. Ei ole helppoa syyttää toisten lasta varkaaksi.
ette ole sisäistäneet sitä, että lapset oppivat ja kehittyvät ja että lähes kaikkien lasten kasvuun sisältyy eirlaisia kapina- ja kokeiluvaiheita? Teille se on kerrasta poikki ja uusia tilaisuuksia ei tule?
on jo puututtava, kun talosta viedään noin paljon tavaraa ja touhu vaan jatkuu. ap
ette ole sisäistäneet sitä, että lapset oppivat ja kehittyvät ja että lähes kaikkien lasten kasvuun sisältyy eirlaisia kapina- ja kokeiluvaiheita? Teille se on kerrasta poikki ja uusia tilaisuuksia ei tule?
Kyllä todellakin on annettu mahdollisuus ja toivottu kehitystä. Huonojen kokemusten jälkeen ei helpolla jaksa odottaa vieraiden lasten kapina- ja kokeiluvaiheiden ohimenoa kärsien siitä itse. Onneksi lapseni ovat jo teinejä ja osaavat itse miettiä minkälainen seura on oikeasti kivaa seuraa.
t.10 ja joku aiempi numero
Joku kieltänyt lastaan olemasta lapsesi kaveri vai? Jos ei, miksi vaivaat päätäsi toisten asioilla?
Kolmekin varastelevaa kaveria on meillä käynyt. Ongelma on se että nämä lapset varastelivat kotoakin rahaa usein. Käyttivät karkkiin ja muuhun osteluun.
Kavereilta hävisi juuri kalliita legosarjojen hahmoja ja kaikkea taskuun mahtuvaa tavaraa. Niitä sitten esiteltiin seuraavina päivinä koulussa omina. Joistain myönsivät että ne on varastettu jonkun toisen tyypin kotoa.
Kun näiltä lapsilta puuttuu kokonaan syyllisyydentunto. Voivat putsata vaikka vanhempansa ilman mitään huonoa omaatuntoa. Sitten valehdellaan kaikenlaista ihan kirkkain silmin.
Itse toivon lapselleni hiukan toisenlaista seuraa ja sitä on onneksi löytynytkin. Ei kaikki lapset ole varastelevia ja valehtelevia hunsvotteja.
Kyllä todellakin on annettu mahdollisuus ja toivottu kehitystä. Huonojen kokemusten jälkeen ei helpolla jaksa odottaa vieraiden lasten kapina- ja kokeiluvaiheiden ohimenoa kärsien siitä itse. Onneksi lapseni ovat jo teinejä ja osaavat itse miettiä minkälainen seura on oikeasti kivaa seuraa.
t.10 ja joku aiempi numero
ette ole sisäistäneet sitä, että lapset oppivat ja kehittyvät ja että lähes kaikkien lasten kasvuun sisältyy eirlaisia kapina- ja kokeiluvaiheita? Teille se on kerrasta poikki ja uusia tilaisuuksia ei tule?
mutta todella raskasta on hoitaa ja aksvattaa joka ilta toisen lasta, ilta 16 klo 20 asti ! viikonloppuisin aamuata iltaan!syöttää ja juottaa järjestää yhteistä mukavaa tekemistä jne jne jne vanhempia ei kiinnosta , saa olla vaikka kaiken ajan meillä .
eivät koskaa edes tekstaria laita meille, saati et vastaan tullessan kesksutelisivat lasten tekemisistä jne jne
eli kyllähän se on vuosien saatossa kohtuutonta !
lapsi riehuu, sotkee, valehtele, kiroilee leluja häviää.....
olen ollut opettavainen keskustellut, kuten omalleni jne jne
ei kerrasta poikki, vaan pikku hiljaa... nyt ei sovi, kun me lähdetään kauppaan jne aina vaan harvemmin sopii... nyt lapsi roikkuu toisen lapsen kodissa kaiket vapaa.aikansa... meno jatkuu siellä
eli ei voi auttaa kaikkia lapsia, jos ei ole heidän vanhempiensa tukea asialle.
ei voi edes vaatia...
omallani on nyt monia ihania kavereita, joille lapsenkin pääsee leikimmään. on innoissaan kun saa joskus olla toisten kotona ja leikkiä kavereiden leluilla jne jne
ennen ei kavereita ollut, kun se yks roikkui kaiken aikaa meillä....
eli sanon, et meidän lapsen kannalata kyllä ratkaisu oli kerrassan hyvä, ja lapseni on muuttunut aivan erilaiseksi ! sosiaaliseksi, innokkakasi, ns isommaksi, iloiseksi, huomaavaisemmaksi jne jne
eli suosittelen kaikkia ns vieras.asukit poistamaan kotootaan, kavereita tulee olla lapsell monia.
itsellänkin on mukavaa omassa kodissani, kun uudet kaverit ovat hyvä tapaisia, siivoavat jälkensä, keksustelevat nätisti, leikkivät nätisti, eivä ole tunti kaupalla , kutsuvat lastan heille leikkimään jolloin saan tunnin kaksikin tehdä omia juttuja sen sijaan et ohjaisin vierasta lasta kotonani !!!
eli ei pidä alistua kaiikkeen, hyväksi käyttäjä vanhempia löytyy aina !kivaa kun joku muu kasvatta heidän lastaan, ja kyse siis koulutetuista vanhemmista, ei alko tms ongelmaisista !!!!!
tyttäreni kaveri oli pari vuotta vanhempi. En alun alkaenkaan kovin pitänyt tästä tytöstä, mutta sallin kaveruuden, kun mitään vakavaa ei ollut. Ihmettelin tosin tyttäreni uhmakkaammaksi muuttunutta käytöstä, mutta pistin sen kasvamisen piikkiin.
Tämä 10 v. tyttö varasti tyttäreni läsnäollessa kaupasta tavaraa (ja tyttäreni 8v. ei tajunnut lähteä pois eli oli kanssasyyllinen kun käveltiin kassan ohi), ja kun sitä selviteltiin sitten poliisien kanssa, osoittautui, että tämä tyttö oli varastanut aikaisemminkin. Se kaveruus loppui siihen, ja kerrasta.
Kukapa sellaista seuraa lapsellensa haluaa? Huomasin myös, että kun tyttöni ei enää ollut tuon toisen tytön kanssa kaveria, niin hänen käytöksensäkin muuttui entiselleen. Eli seura tekee kaltaisekseen.
Älä ap ole sinisilmäinen lapsesi kavereista. Voit vielä katua sitä.
Kun lapseni alkoi muuttua samanlaiseksi eikä puhe auttanut, niin pakko oli tehdä tämä ratkaisu. Seura tekee kaltaisekseen, eikä minulla ollut muuta mahdollisuutta puuttua asiaan, koska lapsi oli pk-kaveri.
en halua kotiini lasta, joka varastaa meiltä. Aika voimiavievää ruveta kasvattamaan niinkin perusteellisesti jonkun toisen lasta, että jaksaisi tukea ja opastaa lasta paremmille teille kerta toisensa jälkeen.