Mä rakastan rahaa!! ja inhoan itseäni sen vuoksi

ei tuossa sen kummoisemmasta ole varmaan kyse.

Olet tottunut siihen, että rahalla ratkaiset ongelmasi ja mahdollisesti ongelmasi liittyvätkin suureksi osaksi siihen rahaan. Koet ehkä olevasi jotain tavaraa vailla ja tiedät, että voit sen tarpeen rahalla tyydyttää.

Elämässäsi ei ehkä olekaan ollut muita suuria vastoinkäymisiä, siis sellaisia, joissa rahalla ei tilannetta ratkaista..

mustakin olisi kivaa, jos mies antaisi joskus tuolla lailla rahaa, koska nyt hoitovapaalla ei todellakaan ole ylimääräistä. Tosin sen pari sataa saan joka kuukausi, mutta se on ruokaan, ei henkilökohtaiseen käyttöön.



Häpeäkseni täytyy myöntää, että mulle rahan/kalliiden lahjojen antaminen merkitsee välittämistä, liekö sitten perintöä lapsuudenkodista, jossa vanhemmilla oli rahaa, mutta ei aikaa. Vähän olen onneksi päässyt tuosta ajattelutavasta eroon, ja omille lapsille haluankin antaa rahan sijasta aikaa.

Raha todellakin tuo minulle turvallisuutta ja siksi ehkä pidän siitä niin paljon, se rauhoittaa hermoja :)



ja samoin tuo että välittämistä mitataan rahalla... Ja sekin että minulla ei itse asiassa ole muita ongelmia elämässäni kuin raha ja sen riittävyys siihen mitä haluan.



Ah, nyt on helpompi olla kun joku puki sanoiksi sen mitä tunnen :)

rakastan! ja juuri sitä ilmasta rahaa, mitä saa mieheltä ym. olen kotiäiti mutta olen saanut jo melkein 20000e säästöön! sen pankkitilin kattominen antaa mulle niin suurta nautintoa! tykkään myös tuhlata kaikkeen kalliiseen. yleensä ajoitan ne ostot siihen kun ollaan miehen kans kaupassa ja hän maksaa.. :)