Murtunut äiti

Ap, olisi kiva tietää myös juridiset faktat?



Olitteko avioliitossa? Oletteko käynnistäneet avioeroprosessin? Mitä lasten huoltajuudesta on sovittu?

..lähinnä se, että noin rajun eron ja masennuksen jälkeen ei HYVÄÄ PARISUHDETTA rakenneta kyllä puolessa vuodessa / puolen vuoden jälkeen.

Erosta, varsinkin rajusta toivutaan paljon kauemmin !

ei anna lupaa toimia näin, vaan lähihuoltajuus (= se, kenen osoitteessa lapset ovat kirjoilla) ratkaisee. Puhumattakaan siitä, että tämä olisi lapsille kamalaa.

Itse varmaan muuttaisin isän ja lasten paikkakunnalle, jos tavoitteena olisi esim. viikko-viikko asuminen ja pyrkisin kaikin tavoin osoittamaan luotettavuuteni ja pikkuhiljaa lisäämään tapaamisia.

mutta nyt ei auta muun alkaa toimimaan! Jos teillä on vielä yhteishuoltajuus, sinä voit vain periaatteessa marssia miehen luo, pakata lapset autoon ja sanoa, että lapset muuttavat nyt takaisin kotiin. Tietenkin sitä ennen valmistelet kaikki käytännön asiat valmiiksi, esim. koulupaikat, lasten huoneen jne. Mutta sanot miehelle, että lapset tarvitsevat äitiään ja tulevat siksi sinun luoksesi.

Tosin sinun pitää myös varautua siihen, että mies alkaa hakea yksinhuoltajuutta. Mutta nyt kun olet henkisestu kunnossa, kaiken pitäisi olla ok, eikä mies tule sellaista saamaan. Rohkeutta olla rohkea äiti, lapset odottavat nyt sinulta toimintaa!! Ja voimahali vielä.

No ni. Isän vanhemmuus on hukassa ja äidin vanhemmuus yhtä paljon. Kyseenalaista on, hoidetaanko lapsia priimasti isän luona, mutta äidin luo revittäessä tilanne ei olisi yhtään sen parempi.



- AP on sairastanut rajusti ja eronnut rajusti. Paranemisprosessiin kuuluu syyllistyä ja kanavoida se järjettömänä kaipuuna lapsiin. Ja toki kaivata muutennkin, mutta se kaipuu yksistään ei takaa voimien olevan kunnossa.



- Puolessa vuodessa ei _voi_ saavuttaa tasapainoa ja onnellista, kestävää parisuhdetta tuollaisen jälkeen!



- Lapset on niin pieniä, ettei tule kyseeseenkään erottaa heitä kummastakaan vanhemmastaan esim. 2vko toisella 2vko toisella. Noin pienet ei pysty käsittelemään moisia "hylkäämisiä" repimisiä ja eroja!



Sen sijaan tapaamiset pitää saada paperille. Niitä pitää noudattaa pilkuntarkasti ja säännöllisesti. Parasta olisi, jos lapset voisivat tavata äitiä joka viikko useamman kerran pari tuntia kerrallaan + joka toinen viikonloppu. Isän lähihuoltajuutta en näillä spekseillä näe järjelliseksi muuttaa.



Nyt AP lastensuojeluun ja psykologiin yhteys ja alat hoitaa itseäsi kuntoon vielä lisää.

lapsianne. Hän on nähnyt sinut hyvin sairaana. Hän ei vielä pysty luottamaan siihen, että olet täysin terve. Hän suojelee lapsia lisäpettymyksiltä ja lisätraumoilta. Hän ei halua säännöllisiä tapaamisia tai jaettua huoltajuutta, koska hän ei luota siihen, että olet tarpeeksi terve siihen. Hän haluaa turvata lapsille ennustettavan, turvallisen olon, kun he ovat joutuneet kokemaan niin kovia. Äiti-ikävä on viimein heillä hellittänyt, mies ei halua antaa sinun rikkoa heitä (tahtomattasi) lisää.



Anna tilanteen rauhoittua, ajattele sinäkin ensisijaisesti lapsia. Lapset kärsivät, jos toimit vain omien tunteidesi mukaan. Anna lasten vanhojen haavojen ensin parantua. Sinä olet aikuinen, sinun pitää ajatella ensin lapsia.

Toisin sanoen itse muuttaisin lasten kanssa samalle paikkakunnalle, jotta tiheät tapaamiset olisivat mahdollisia.



Ota AP huomioon, että lapsesi ovat jo traumatisoituneet! Nyt toimimalla omien tunteidesi mukaan, lasten tunteita huomioimatta, olematta aikuinen tilanteesssa, saatat tuhota heidän perusturvallisuutensa lopullisesti.

Miten ihmeessä hän voi kuvitella, että on lasten parasta, että he eivät näe äitiään kuin mielivaltaisesti silloin, kun se isälle sopii?

Minä taas luulen, että isä haluaa antaa lapset vain silloin tällöin, koska pelkää, että jos äiti ei olekaan jokin kerta täysin kunnossa, hänen ptiää antaa lapset silti, jos niin on sovittu. Toisekseen, lapset todennäköisesti oireilevat edelleen kokemaansa paskaa (äiti hylkäsi ja jätti ja sitä ennen käyttäytyi oudosti) joten mies haluaa ehkä päästää lapset äidilleen vain silloin, kun lapset vaikuttavat tarpeeksi ehjiltä siihen.

äiti voi noin vaan menna lapsiaan hakemaan, kun isä asuu ja elää heidän kanssaan asiallisesti ja on huoltaja. Lapsilla on uusi koti ja ympäristö. Uskomattomia kommentteja, että lapsia noin vaan pallotellaan.

Puoli vuotta sitten olet ap ollut itsetuhoinen ja vakavasti mieleltäsi sairas. Se ei parane hetkessä. Ymmärrän hyvin, että isä haluaa huolehtia lapsista ja siitä, että heillä on turvallinen vanhempi.

Anna ajan kulua, mene toiselle paikkakunnalle tapaamaan lapsiasi. Näytä isälle, että olet kunnossa. ja tapaa sitä lastenvalvojaa. Tsemppiä

ota pian yhteyttä lastenvalvojaan ja hoitakaa tapaamiset kuntoon. Voit ehdottaa puolet /puolet lasten hoitovastuuta. Uusi parisuhde voi tuoda sinulle hyvää tällä hetkellä, mutta älkää vielä muuttako yhteen tai olko yhdessä, jos lapset ovat sinulla. Se ei välttämättä kestä ja lapset joutuisivat taas luopumaan.

Mutta muuten olet jo selvästi toipumassa ja jaksat kantaa vastuuta lapsistasi. Ex-miehesikin tarvitsee tukea lasten hoitoon, ethän tiedä, miten hyvin hän selviää tällä hetkellä.

Kerro avoimesti lastenvalvojalle ja vaadi oikeuksiasi. Ellei onnistu, hae ratkaisua käräjäoikeudesta.

Voimia ja halaus, lapset tarvitsevat molemmat vanhemmat.

Siis lapsille olisi parasta että juuri suljetulta osastolta pois päässyt äiti hakisi vaikka väkisin lapset itselleen isältä, joka on henkisesti terve ja pitää lapsista hyvää huolta, jonka luona on turvallista ja ennalta-arvattavaa ja jonka luona lapset ovat asuneet koko ajan?

Kohta äiti sairastuisi kenties uudelleen (puoli vuotta on TODELLA lyhyt aika) eikä jaksaisi huolehtia lapsista. Entä sitten? Lapset olisivat heitteillä kunnes asiaan puututtaisiin ja lapsia pompoteltaisiin taas.

Äiti ei ole lapsille yhtään sen tärkeämpi kuin isäkään vaas tärkeintä on se, että on TURVALLINEN, pysyvä kiintymyssuhde.

että lapsille riittää se, että näkevät omaa äitiään noin harvoin? Ihan varmasti haluaisivat äitinsä luo, jos osaisivat kertoa. Kyllä äiti voi tuolle isälle nyt sanoa, että haluaa itselleen lapset ja jos pistää hanttiin, niin sitten selvitellään asiaa lakimiesten kanssa. Varmasti lapset vanhempina surevat, jos eivät ole saaneet jokapäiväistä hoivaa äideiltään. Kyllä ihan keneltä vaan voi mennä mielenterveys, mutta siitä voi myös tervehtyä, kuten ap kertoo. Nyt ei ole syytä enää pitää isää ykköshuoltajana.

Älä ap kuuntele noita isää puoltavia viestejä, ajattele vain lapsia ja _vaadi_ itsellesi lapset. Jollei muuta, niin hae ne pois sieltä. Jos isä ottaa lakimiehiin yhteyttä ja lähtee oikeuteen, ovat lapset sopeutuneet jo sinun luo, joten heitä ei ole syytä siirtää enää kauas pois.

Ole itsesi ja lastesi puolella!!

Vähän järkeäkin asiaan.

täytyy sanoa että tosi välittäviä ohjeita olet ap saanut. Lapset tarttee rakastavan isän ja äidin.



Anteeksi vaan mutta minä en pysty lukemaan tätä ketjua enää......voi lapsiparat!