Lue keskustelun säännöt.
Tottuuko iltavirkku ikinä tähän aamupainotteiseen maailmaan?
10.01.2012 |
Taas kerran istun työpaikalla pää humisten, kaksi yötä nukkunut h*lvetin huonosti, kun ei vaan pysty nukahtamaan tarpeeksi aikaisin. Loppuikäkö pitää väkisin joka aamu herätä seitsemältä viikonloput ja kaikki että pystyy pärjäämään tässä aamupainotteiseksi pakotetussa elämässä?
Kauhea olo.
Kommentit (29)
Mä olen vähän samanlainen, aamuherätykset on tosi tympeitä, valvonpa myöhään tai en. Yleensä tykkään valvoa puolille öin ja aamulla kello soittaa 7:ltä ja monesti väsyttää nousta.. :( Olen vain ajatellut, että tätä se elämä nyt arkisin on. Onneksi aamusuihku herättää ja ulkoilu piristää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin ainakin kaiken lukemani pohjalta.
Minä myös kärsin aamuista, luontainen rytmini olisi herätä puoliltapäivin ja mennä nukkumaan 1-2 aikaan. Mutta eihän se onnistu kun on lapsia.
38 vuotta, vielä en ole tottunut.
Äitini on 66, eipä ole tottunut hänkään vaikka koko työuransa on tehnyt 8-16 duunia.
Sucks.
Ja herää aamulla puoli tuntia aikaisemmin kuin nyt. Opeta kroppasi uuteen rytmiin.
Lopeta valvominen.
aamuherätys on 5.45. Viikolla jaksan ihan hyvin ja viikonloppuina herätys on vasta 8.30, joten voin valvoa pitempäänkin. Oikeasti olen aamuvirkku, herään mielelläni ajoissa, mutta opetin itseni iltavalvojaksi. Ei olisi kannattanut.
Näin ainakin kaiken lukemani pohjalta.
Minä myös kärsin aamuista, luontainen rytmini olisi herätä puoliltapäivin ja mennä nukkumaan 1-2 aikaan. Mutta eihän se onnistu kun on lapsia.
38 vuotta, vielä en ole tottunut.
Äitini on 66, eipä ole tottunut hänkään vaikka koko työuransa on tehnyt 8-16 duunia.
Sucks.
Nukkumaan menen vasta siinä kahden aikaan ja vapaapäivinä herään puolenpäivän aikoihin (mies hoitaa aamulla lapset kun on muutoinkin aamuvirkku). Nämä arkiaamut yhtä tuskaa mutta kaikesta yrittämisestä huolimatta en saa itseäni aikaisempaa nukkumaan kun ei vain väsytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tämä on mikään opettelukysymys kuitenkaan. Sama kuin aamuvirkulle sanottaisiin että valvo pois vaan, kyllä sä totut. Olen 42-vuotias, enkä ole vielä oppinut.
Pahinta tässä on se, että 9-vuotiaani on samanlainen... Eli vaikka minä voisinkin tietoisella päätöksellä mennä sänkyyn 22.30 niin lapsi rukka on usein vielä hereillä, kun uni ei tule silmään. Julmaa olisi mielestäni jättää lapsi yksin murehtimaan nukahtamista ja itse mennä vetämään sikeitä.
ap
Miten tää onnistuu ilman esim. unilääkkeitä? Mulla tollanen pakkotoiminta johtaa ainakin siihen, että varmasti valvon vielä monta tuntia.
Ja herää aamulla puoli tuntia aikaisemmin kuin nyt. Opeta kroppasi uuteen rytmiin.
Lopeta valvominen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltavirkku ei voi mennä nukkumaan aiemmin, kun ei väsytä. Se on sama, kuin ehdottaisi aamuvirkulle, että nuku aamulla pidempään. Ainoastaan silloin, kun univelat ovat todella kasaantuneet, saan unen aikaisin.
Minua alkaa yleensä väsyttää iltapäivällä 16-18 maissa, mutta sinnittelen sen yli - torkuilla pilaan vain viimeisetkin mahdollisuudet yöuniin kohtuuajoissa (n. 12 maissa).
Usein, vaikka olisin kuinka väsynyt tahansa aamulla ja päivällä, virkistyn illalla 20-21 maissa, enkä pysty nukkumaan ennen puolta yötä, vaikka aamulla herätys 5.45.
Mun ystävätär on tottunut - mun mies ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunnistan tuon illalla virkoamisen. Vaikka olisin nukkunut kaksi tuntia yöllä, niin illalla ei se enää haittaa. Mulla iltapäivä pahin, tuossa kahden-kolmen aikaan kun pitäisi vielä töissä jaksaa vaikka mitä.
Ja "lopeta valvominen"... Se on kuin sanoisi migreenipotilaalle että lopeta se päänsäryn poteminen. :)
ap
Ainakaan minä en 36v ikään mennessä tottunut. Heti kun on vapaata rytmi menee että puolen yön jälkeen(- 01-02) unille ja nukun 11-12.
Olen kokeillut mennä ajoissa nukkumaan Käy niin että pyörin sängyssä monta tuntia nukkumatta ja aamulla väsyttää. Tai nukahdan hetimiten mutta aamulla nukuttaa silti kun se saatanan kello soi väärään aikaan mulle, vaikka olisin nukkunut sen 10h. Mutta kun se nukkuminen on ilmeisesti mun kropalle väärään aikaan jos tapahtuu noin 21-07.
Aina kellon soitua säikähdän hereille tosi sikeästä unesta ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa, päässä suhisee ja vituttaa.
Kun saa nukkua vaikka 10, olo on levännyt ja hyvä, jopa silloin jos unta on tullut vain 7-8h. Vielä parempi tietysti jos on saanut sen kymmenisen tuntia nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen heräillyt työn takia aamuvuoroihin ja sittemmin lasten takia vuosiakausia jo 05 maissa, nyt en jaksa millään maata sängyssä puoli kahdeksaa pitemmälle vaikka olisi tilaisuuttakin.
kai tottuvat. Tai en tiedä kuinka korkeaa ikää tässä täytyy odottaa että se tottuminen iskee. :)
ap 42 v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A Tai nukahdan hetimiten mutta aamulla nukuttaa silti kun se saatanan kello soi väärään aikaan mulle, vaikka olisin nukkunut sen 10h. Mutta kun se nukkuminen on ilmeisesti mun kropalle väärään aikaan jos tapahtuu noin 21-07.
Aina kellon soitua säikähdän hereille tosi sikeästä unesta ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa, päässä suhisee ja vituttaa.
Nimittäin kuulostaa NIIN tutulta tuo herätyskellon säikähtäminen! :D Mulla oli töihin totutellessa 4 kotiäitivuoden jälkeen (jolloin olin jo joutunut heräämään aikaisin) ihan tuota samaa! Sydän hakkasi aamusta alkaen, ja vielä monta tuntia aamulla tuntui että tykyttelee. Paineet ja syke silti mitatessa ihan normaalit.
Mutta puolen vuoden jälkeen totuin näihin aamukidutuksiin.
T: 2
tuon tunteen että kello soi väärään vaikaan, vaikka olis nukkunut kuinka kauan. Mun pää ja kroppa nyt vaan sanoo että ennen klo 9 ei ole aamu. Ja se yhdeksänkin on aikainen aamu.
ap
Luontainen rytmi on se mikä on, eikä sitä muuksi voi muuttaa.
Minua auttaa se, että voin tehdä paljon etätyötä. Voin aloittaa hieman myöhemmin ja tehdä töitä silloin, kun olen itse virkeimmilläni.
Näin ainakin kaiken lukemani pohjalta. Minä myös kärsin aamuista, luontainen rytmini olisi herätä puoliltapäivin ja mennä nukkumaan 1-2 aikaan. Mutta eihän se onnistu kun on lapsia. 38 vuotta, vielä en ole tottunut. Äitini on 66, eipä ole tottunut hänkään vaikka koko työuransa on tehnyt 8-16 duunia. Sucks.
40 vuotta tässä on harjoiteltu :/
tunnistan tuon illalla virkoamisen. Vaikka olisin nukkunut kaksi tuntia yöllä, niin illalla ei se enää haittaa. Mulla iltapäivä pahin, tuossa kahden-kolmen aikaan kun pitäisi vielä töissä jaksaa vaikka mitä. Ja "lopeta valvominen"... Se on kuin sanoisi migreenipotilaalle että lopeta se päänsäryn poteminen. :) ap
Illalla on virtaa vaika aamun ja päivän olisi ollut kuolemanväsynyt.
Ei ole helppo alkaa nukkumaan silloin kun on ihan virkeä. Nukahtamislääkkeillä onnistuu, muuten ei.
Jos saisin elää oman rytmini mukaan, niin valvoisin aamuyöhön ja nukkuisin puolille päivin.
Satunnaisesti onnistuu ja sitten tuntuu ihan ok:lta, mutta illalla on todella vaikeaa mennä nukkumaan, ja niimpä lipsahtaa parissa päivässä taas univelan puolelle. Joululomalla huomasin että luontainen unirytmini on n00.30-10.00- eli ei mitään tekemistä tämän yhteiskunnan perusrytmin kanssa. Jos siis saan rauhassa toimia oman rytmini mukaan, se toimii noin, kaikki muu on väkisin vääntämistä. Ja univelkaa. Ja tuntuu todella loukkaavalta joidenkin väheksyntä ja ihmettely että mikset vain mene nukkumaan. Kun ei nukuta. Ja toimintakykyä ei ole ennen kymmentä vaikka menisin illalla kahdeksalta nukkumaan, tämän huomasin jo opiskeluaikana.
Mulla nyt 5. vuosi menossa aamuherätyksiä, ja olen alkanut tottua. Ensin sain pari aamuvirkkua lasta, ja nyt olen työssä, minne ehtiäkseni herään 5.45.
Vapaapäivinä nukun 8-9 (mikä olisi muinoin ollut aikaisin heräämistä), mutta nyt se tuntuu ihanan myöhäiseltä.
Voisin silti ongelmitta nukkua puoleen päivään vaikka joka aamu, mutta en viitsi sotkea päivärytmiäni enää...
Yleensä alallani ihmiset haluaa päivätyöhön, mutta minä yritän järjestää itseäni ilta- tai yötyöhön nyt kun olen "joutunut" päivävuoroon :)