Lue keskustelun säännöt.
Arvostan akateemisuutta taas rahdun verran enemmän
09.01.2012 |
Sain juuri yli 10 sivua pitkän kurssiesseen valmiiksi. Kurssiesseeni taitaa olla juuri sitä, mitä hyvät esseet eivät ole: mutu, epätarkka, vähän teoriaa ja namedroppingia, jäsentämätön ja vellova. (Puolustuksena pitää mainita, että vieras, uusi aihe, en jotenkin sen vuoksi osannut rajata ja jäsentää kunnolla. Kaipa liikaa näkökulmia tarjolla, senkin vuoksi jäsennys ei onnistunut.) No, tästä on hyvä opiksi ottaa ja ymmärtää varsinkin se, kuinka vähän oikeasti on lukenut asioista.
Hyvissä esseissä ne tyypit on oikeasti lukeneet asiansa edestä, takaa ja sivusta ja vielä osanneet esittää ne selväjärkisesti. Siihen on mulla vielä matkaa.:)
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asioiden vaivaton teko ja helpolta näyttävä suorittaminen on tuloksena, kun on perehtynyt asiaansa niin hyvin että ulkopuolinen ei ymmärräkään, mitä kaikkea tuleekaan suorituksen aikana tehtyä. Oli sitten kyse aerobicista tai hyvästä kirjoituksesta.
Hyvin tehdyn esseen, esitelmän tai seminaarin pitäminen vaatii paljon, mutta näyttää sitäkin ihailtavammalta kun sen asiantuntevasti esittää.
Akateemiset tekevät juuri niitä asioita, joita "ei akateemiset" eivät edes huomaa, eli paljon sitä vaikeaa, jonka hallitseminen tekee kokonaisuudesta helpon näköisen.
Taas koulunpenkille ajautuneena nautin siitä vaikeudesta ja asioihin perehtymisestä jota saa yliopistolla suorittaa. Vaikeaa on, mutta on ihanaa huomata oppivansa asioita, joita pelkällä maalaisjärjellä olisi tehnyt aivan väärin.