Anna Wahlgrenin tytär kirjoitti kirjan lapsuudestaan

Ajattelin muuten vain että niillä lastenkasvatusopeilla ei välttämättä ole kivaa olla lapsi.

Jo 90-luvulla, kun odotin ensimmäistä lastani, luin Anna Wahlgrenin lapsikirjan, enkä pitänyt sen naisen kaikkitietävyydestä ja yksisilmäisestä ajattelutavasta: "Kaikki lapset ovat samanlaisia ja kaikille perheille sopii minun tyylini. It´s my way or highway!"

ja eri miehille liuta(9) lasta? Varmaan aika levoton tunne-elämältään sellainen äiti joka aina vaan eroaa uudestaan ja uudestaan ja hankkii joka ukolle tenavia.

kertoi hylkineensä yhtä lapsistaan tämän ulkonäön takia. Muistutti jotain sukulaista, josta rouva ei pitänyt. Lapsi kärsi eikä kunnon suhdetta äitiin koskaan tullu, mutta sille nyt vaan ei kuulemma voinut mitään.

Kyllä se sille lapsensa hylkimiselleen jotain pystyi tekemään, siitähän se tarina kertoo. Kovin työn takana vain oli ollut. Et ole tainnut lukea kirjaa, vaan selailla vaan.

ja eri miehille liuta(9) lasta? Varmaan aika levoton tunne-elämältään sellainen äiti joka aina vaan eroaa uudestaan ja uudestaan ja hankkii joka ukolle tenavia.

Ja kertoo ihan suoraan vältelleensä lasta ja yrittäneensä jopa imettää katsomatta lasta.

Hyvä kirja on sellainen, joka antaa ajattelemisen aihetta ja saa ajattelemaan. Ei kai mitään "kasvatusopasta" noudateta kirjaimellisesti?



Meillä ainakin moni juttu on todettu toimivaksi meidän perheeseen ja lapsiin soveltaen Wahlgrenin ajatuksia. Esimerkiksi uhmaikäjutut olivat loistavia!



Hausja taas huomata miten täällä ollaan oikein hullun kiilto swilmissä, kun jostain löytyy jotain vikaa tai jos joku kirjoittaa tunteistaan suoraan. Tunteet lapsia kohtaan kun ei saisi olla mitään muuta kuin puhdasta, epäitsekästä rakkautta :D.

pilaa yhden lapsensa tunne-elämän ja on silti ihailtu kasvatuksen asiantuntija.

Aamuisin nukkui pitkään. Nakkasi vaan ruusunmarjasoppaa pullolliset pienimmille ja jätti keskenään leikkimään ja jatkoi unia. Minulla on kyllä uskomus, että myöhemmissä painoksissa on siistitty noita juttuja. Vilkaisin tässä kerran uudempaa painosta kirjasta enkä löytänyt siitä enää esim. tuota lapsen välttelemisjuttua.

t. Ammattikasvattajan lapsi - kyllä oli kärsimystä

ja pidin kirjaa tosi outona. Olin silloin pienen vauvan äiti ja kummastelin, että hoitaako joku oikeasti noin vauvojaan...