Lue keskustelun säännöt.
Ex-mies tekee ohareita lasten tapaamisten suhteen, anopista ei mikään paha asia
08.01.2012 |
Lapsi ihan alamaissa, kun isä ties kuinka monennen kerran teki oharit (syynä alkoholi), ei hae lasta sovitusti. viimeksi kuulemma oli niin väsynyt että nukkui 24 t putkeen eikä herännyt edes puhelimen soittoihin. Kiukuttaa, kun mihinkään en voi lähteä tai mitään omia menoja sopia, kun koskaan ei tiedä että tuleeko taas oharit tai ei. Tänään juttelin asiasta anopin kanssa joka vain viittasi asialle kintaallaan, sanoi vain että "nooh, tuo nyt on pientä..."
siis voi helvetti kun en jaksa tota anoppia, onko kenelläkään yhtä raivostuttavaa anoppia? Siis kun kaikessa pitää niin viimeiseen asti olla oman pojan puolella, tekee se sitten mitä tahansa - lapsen tunteista viis.
Kommentit (23)
Meillä oli vähän sama tilanne pari vuotta sitten, ja se helpottui vain sillä, että lakkasin sopimasta exän kanssa mistään tapaamisista.
Nyt näkee lasta silloin kun se molemmille sopii, mutta en enää laske hänen varaansa. Jos on tärkeä meno sovittuna niin pyydän jonkun muun lapsenvahdiksi.
Anna anopin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi vaatia tapaamisia jonain sellaisena ajankohtana, joka ei itselleni sopisi. Eli meillä ei saumattomasti toimi tuokaan, että tapaamisia on vain silloin kun se molemmille sopii.
Mies ei ole halunnut käydä lastenvalvojalla sopimassa mistään tapaamisista, haluaa tavata silloin kun huvittaa!
t. ap
että, poika oli ensin isällään jokatoinen viikonloppu kunnes alkoi miestä taas kaverit ja muut menot kiinnostamaan. Ex anoppi hakenut poikaa luokseen ja on sitä mieltä että, nuoren miehen täytyy saada mennä ja minä en saa painostaa. Olenkos minä sittn se jonka ei tarvitse viettää omaa aikaa tai onko poika se joka voidaan sysätä kun ei enää kiinnosta. Inhoan koko sukua!
Minulla itsellä meinaa pinna katketa kun mistään sovitusta ei voida pitää kiinni. Mies ei vastaa jos soitan ja silloin yleensä koskee poikaa. Anoppi ehdotti että he ottaa poikaa ja hänen kautta voisi viesti kulkea. Kun 25v mies on niin kovin nuori olemaan 2v poikansa kanssa :/ Jonka kanssa on kyllä aina pärjännyt. Minä puolestani olen huono äiti kun en voi itse lasta hoitaa ja olen ääliö jos menen heidän pojastaan lastenvalvojalle soittelemaan.. Että on ne miehet ja niiden äidit kyllä yksiä... Sanonko mitä??
Aika samanlaista sitten teilläkin. Oma exäni on kyllä jo vanhempi, 43-vuotias. Meillä nyt eron harkintavaihe vasta meneillään, saas nähdä että mihin tämä vielä päätyykään.
tilanne. Se minuakin ihmetyttää, ettei anoppisi osaa asettua lainkaan lapsenlapsensa asemaan. Toisaalta mietin, uskaltaisinko itse edes antaa lastani miehelle, jolle ilmeisesti alkoholi on omaa lasta tärkeämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuulu äidille. Miksi ihmeessä sä sille menet valittamaan. Etkö osaa hoitaa asioista sotkematta koko sukua soppaan? Lapsi on sinun ja exän, jätä siis se ex-anoppi rauhaan.
Oikeastiko joku haluaa antaa lapsensa alkoholistille, edes tunniksi hoitoon? Ottakaa te nyt edes äitinä vastuuta, kun isät ei pysty.
Minä, minä, minä, minä en jaksa, pitääkö minun. Kyllä pitää, sellaista se välillä on lasten kanssa. Valitkaa ensikerralla tarkemmin kenelle annatte siittämisoikeuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä esim. ole lasta yökylään sen takia päästänytkään.
t. ap
Mieheni ei ollut alkoholisti vilä silloin kun tapasimme tai kun tulin raskaaksi.
Ja eniten tässä surettaa tuon lapsen tilanne, ainaiset pettymykset. Anopille mainitsin tänään ettei viimeisin tapaaminen nyt taas peruuntui kun anoppi oletti, että isä ja lapsi olivat nähneet. Tottakai korjasin virheellisen tiedon.
t. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse otan yhteyttä lastenvalvojaan ja yritän sopia miehen kanssa kerran viellä nämä tapaamisasiat. Ihan vain pojan kannalta. Mutta jos sekään ei auta, aion hakea yksinhuoltajuutta. Sitten saan päättää itse milloin poika menee, eikä mies vain voi soittaa että nyt tänään haluan hänet klo 16-18 väliseksi ajaksi. Ja en tarvitse enään hänen suostumustaan tai nimeään mihinkään, kun ei häntä kiinni saa kuitenkaan kun tarvitsisi.
Alunperin sovittiin erotessa ja ekassa lastenvalvoja tapaamisessa, että joka toinen viikonloppu poika on isällään ja kerran viikossa tulee tapaamaan/viemään poikaa ulos. Nyt tapaamiset olleet sellaisia että soittaa "Porukat tulee hakeen pojan klo 16 tänään niille ja meen sinne sitä kattoon ja he palauttaa sen sit illalla"
Ei tämä näinkään toimi :(
Ja joskus kun viellä pitkin hampain haki poikaa alkoi torstaina jo tekstarit:
"En mä haekkaan poikaa"
2tunnin päästä
"voin hakea sittenkin"
2tuntia
"Jos haluat että se tulee, niin tuo se tänne."
suostuin viemään niin seuraava oli
"elä tuokkaa tai jos tuot en tie avaanko ovea!"
Eli voitte uskoa mikä raivo kihisi. Ja anoppi vaan, että kun jos sillä oli jotain suunnitelmia, kun on niin kovin nuori viellä.
Mutta Ap, Jaksamista ja tsemppiä tilanteeseen!
-nmr7-
voin vakuuttaa, että saatte mielenrauhan sillä kun annatte näiden hulttio exienne touhuta mitä touhuavat ja pidätte vain omista asioistanne huolen.
Ette pysty mitenkään vaikuttamaan toisen toilailuihin, joten miksi annatte niiden pilata mielenne?
Hoitakaa lapsenne itse, kasvettuaan ne ymmärtävät, missä on vika ollut. Surullistahan se on, mutta niin elämä on joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta meillä sitten vielä niin, että jos pistän kampoihin silloin kun exä lapsen haluaisi tavata, niin silloin raivostuvat sekä exä että anoppi (plus vielä appi siihen päälle, ihanaa...).
Ja tuosta yksinhuoltajuudesta, eikös silloinkin vielä kuitenkin sillä toisella ole tapaamisoikeudet, voiko niistä tosiaan se yh itse päättää?
t. ap
voin vakuuttaa, että saatte mielenrauhan sillä kun annatte näiden hulttio exienne touhuta mitä touhuavat ja pidätte vain omista asioistanne huolen.
Ette pysty mitenkään vaikuttamaan toisen toilailuihin, joten miksi annatte niiden pilata mielenne?
Hoitakaa lapsenne itse, kasvettuaan ne ymmärtävät, missä on vika ollut. Surullistahan se on, mutta niin elämä on joskus.
Mulle antoi lastenvalvoja ihan sellaisen neuvon, että parempi on kun en suunnittele itse mitään menoja siten että lapsi on isällään, hommaan tarvittaessa muualta lastenhoitajan, näin pääsen helpommalla. Ja se neuvo oli hyvä. Vaikka on ollut fyysisesti raskaampaa, niin henkisesti helpompaa. Lapsi oli onneksi jo erottaessa 12 ja vähitellen kävikin niin, että lapsi ei kovin usein halunnut tavata isäänsä, jonka kanssa oli vapaat tapaamiset lapsen iän vuoksi. Isä siinä lopuksi eniten kärsii, kun lapset alkaa tehdä omia johtopäätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa muuta sanoa. Varmaan itse tuossa tilanteessa tekisin kaikkeni lapsen pettymysten minimoimiseksi enkä ainakaan itse tekisi mitään omia suunnitelmia ilman ulkopuolista lapsenvahtia. En siis välttämättä kertoisi lapselle, että huomenna sitten isä hakee, vaan esittäisin pirteästi yllättynyttä jos mies sitten joskus ilmestyisikin ovelle. No ei lapselle nyt valheitakaan saa kertoa mutta joo. En tiiä.
ja kuulemani mukaan, rajoittaa ainakin sitä HAEN LAPSEN SI HALUAN- ilmiötä. Eli voit vaatia ja laatia milloin isä ottaa ja isä sitten päättää ottaako vaiko ei. Mutta ei enää tarvitse antaa silloin kun isä haluaa.
ilmoitat vaan kylmän rauhallisesti, että nyt ei sovi. Ei sinun tarvitse toimia minään heittopussina enää.
Tiedän oikeasti miltä tuo tuntuu, koska olen itse samassa tilanteessa ollut. Enää en suostu, ja nyt on itsellä (ja lapsella) hyvä olla. Tsemppiä!
t. 15
Tuo minunkin 2v. poika tosiaan muistaa jo kuka on isi. Ja ilmoittaa usein "isille!!!" keskellä viikkoakin ja ottaa reppunsa ja unilelunsa ja suuntaa saappaat väärissä jaloissa ovelle :( Tämä on sydäntä särkevää katsoa. Ja siinä ehkä syy miksi tulee tehtyä sen eteen turhankin paljon.
Anoppi taas luulee hyvin usein että poikansa on käynyt meillä kahvittelemassa ja katsomassa poikaansa ja että on sitä ottanut. Ihan kuin Ap:nkin anoppi ilmeisesti? Ja asianhan korjaan ja kerron mielipiteeni samalla kun anoppi voivottelee kun pojalla on töitä ja nuorenmiehen elämää -.-'
-nmr7-
Mutta meillä sitten vielä niin, että jos pistän kampoihin silloin kun exä lapsen haluaisi tavata, niin silloin raivostuvat sekä exä että anoppi (plus vielä appi siihen päälle, ihanaa...).
Ja tuosta yksinhuoltajuudesta, eikös silloinkin vielä kuitenkin sillä toisella ole tapaamisoikeudet, voiko niistä tosiaan se yh itse päättää?
t. ap
Tapaamiset menee sopimusten mukaan ja myös yksinhuoltajan on niistä pidettävä kiinni, ei voi niitä estellä eikä muutella mielensä mukaan.
Jos taas ei ole tapaamissopimusta niin silloin ei ole pakko lapsia antaa, eikä myöskään muina aikoina kuin sopimuksessa sovittuina. Oli sitten yhteis- tai yksinhuolto.
ja kuulemani mukaan, rajoittaa ainakin sitä HAEN LAPSEN SI HALUAN- ilmiötä. Eli voit vaatia ja laatia milloin isä ottaa ja isä sitten päättää ottaako vaiko ei. Mutta ei enää tarvitse antaa silloin kun isä haluaa.
Ei yhteishuollossakaan tarvi lasta antaa kuin sovittuina aikoina. Isä saa vaatia ihan miten paljon haluaa, mutta sopimusten mukaan mennään. Jos sopimusta ei ole, niin lasta ei tarvi antaa ollenkaan.
että, poika oli ensin isällään jokatoinen viikonloppu kunnes alkoi miestä taas kaverit ja muut menot kiinnostamaan. Ex anoppi hakenut poikaa luokseen ja on sitä mieltä että, nuoren miehen täytyy saada mennä ja minä en saa painostaa. Olenkos minä sittn se jonka ei tarvitse viettää omaa aikaa tai onko poika se joka voidaan sysätä kun ei enää kiinnosta. Inhoan koko sukua!