Nuori uusi äiti kaipaa neuvontaa
Eli kaipaisin teiltä kokeneemmilta tai muuten asiasta tietäviltä vastausta muutamaan mieltäni painavaann kysymukseen.
Minulla on 8kk vanha tyttövauva joka ihanuudestaan huolimatta aiheuttaa meille paljon huonosti nukuttuja öitä. Neiti kun on alkanut heräilemään tunnin-parin välein, eikä rauhotu ennenkun pääsee rinnalle ja meidän sänkyyn nukkumaan. Jos hänet siirtää pinnasänkyyn hän yleensä herää ja nostaa mekkalan. Olisiko teille tähän vinkkejä?
2. kysymys. Voisinko jo pikkuhiljaa alkaa lopettelemaan imettämistä. Olen tuskaillut oman painoni kanssa kun se vaan laskee ja laskee (nyt 49 kiloa). Vaikka kuinka yritän syödä niin en saa sitä nousemaan. liikun kuitenkin paljon, olen joo miettinyt liikunnan vähentämistä, muttakun se on henkisesti minulle tärkeä asia, sekä meidän parisuhteen yhteinen kantava voima. Haluaisin myös alkaa syömään yhdistelmä pillereitä kun mini pillerit eivät oikein sovi minulle. Toivon ettette leimaa minua itsekkääksi, kysyn vain mielipidettä.
Kommentit (26)
Ei haittaa vaikka on hiukan ristiriitaisia neuvoja, on kuitenkin erilaisia perheitä ja erilaisia vauvoja :)
Taidetaan ensin kokeilla jos minä ja vauva menisimme omaan huoneseen niin isä ainakin voisi levätä. jospa siinä pinnasängyn voisi laittaa sängyn viereen :) kauhean helpottava kuulla että muillakin on samoja ongelmia ajattelin jo että itse olen ongelman aiheuttanut kun olen antanut nukahtaa viereen. Pelkään vain että jos nyt annan nukkua vieressä, hän jää siihen vielä 4 vuotiaaksi saakka kuten ystävälläni kävi ja nyt pois opettaminen on erittäin hankalaa.
Jos voin vielä kysyä, että onko teillä vauvat syöneet peukkua? meilläkun tutti ei millään kelpaa mutta lohtua haetaann peukalosta, lähinnä vain unten aikaan. Onko tälle tehtävä jotain ja mitä?
Toisessa huoneessa nukkuminen ei ole mikään pitkäaikais ratkaisu vaan näin tehdään ainoastaa satunnaisesti ja hätätilassa. MUISTA! että sen 8kk ihQn pikkuneidin lisäksi sinulla on parisuhde ja lapsella isä. Toisessa makuuhuoneessa nukkuminen etäännyttää väkisin ja varsinkin jos olette nuoria. Yhdessä olette lapsen tehneet, yhdessä tsemppaatte vaikean ajan läpi! Ja lopeta se imettäminen jos haluat nopean ratkaisun, se on 99% varmuudella isoin tekijä katkonaisiin yöuniin. Syökö lapsi kunnolla iltaisin?
Ja n.2-3 vuotiaina ovat sitten ihan suosiolla siirtyneet omaan sänkyyn. Tavallaan sama asia pätee tähän kun mihin tahansa. Jos olet varma ratkaisustasi(imetys loppuu tai lapsi siirtyy omaan sänkyyn tai karkkia ei tänään osteta) niin pystyt pitämään päätöksesi. Uhmaikäisen kanssa tulee joka tapauksessa yhteentörmäyksiä ja joudut rajoittamaan muutenkin lapsen elämää. Pienen vauvan kanssa en itse näkisi tarpeen olla kovin "tiukkana".
Mulla on kolme lasta ja jokaisen kanssa on toimittu näin. Imettänyt olen 1,5-2v jokaista.
muuta siitä eroon pääseminen voi olla tosi vaikeaa. Meillä onnistui vasta kun lapsi oli kyllin vanha ymmärtämään että sen syömisen on loputtava ja sen jälkeen kynneliä (pahanmakuinen kynsilakka apteekista) peukaloon pari kk. Hampaissa arvatenkin on nyt rako, sille ei voi mitään. Aiemmin peukalosta ei päästy millään, kaikki tumput ym. sai aikaan hirveitä raivareita ja lapsi riisui päältään minkä tahansa pakkopaidan saadakseen peukun suuhun yöksi. Kynneliäkin lutkutti kuinka tahansa ja syljeksi pahanmakuisen lakan pois kunnes oli riittävän vanha ja alkoi ymmärtää järkiperusteluita ja halusi olla "iso tyttö".
En tarkoittanutkaan että pysyvästi muuttaisimme, vaan siksi aikaa että tilanne rauhoittuu. Miehelläni alkaa voimat loppumaan kun yöt joutuu valvomaan ja on muutenkin huono nukkumaan. Mutta olet kyllä oikeassa kyllä se vieraannuttaisi
En tarkoittanutkaan että pysyvästi muuttaisimme, vaan siksi aikaa että tilanne rauhoittuu. Miehelläni alkaa voimat loppumaan kun yöt joutuu valvomaan ja on muutenkin huono nukkumaan. Mutta olet kyllä oikeassa kyllä se vieraannuttaisi
Meillä nukkuu vieläkin välillä toinen toisessa huoneessa, että saa kunnon yöunet. Poika (1v3kk) tekee poskihampaita ja nukkuu tosi levottomasti. Eipä tuo mua ja miestä mihinkään ole vieraannuttanut.
T: se tassuttelija
on annettu kuopuksen nukkua vieressä alusta asti, kun en jaksanut nousta syöttelemään vaan nappasi siitä kainalosta tissin suuhunsa. Silti oppi vuoden ikäisenä nukkumaan omassa pinnasängyssä omassa huoneessaan. Aamuyöstä yleensä huutelee päästä viereen, mutta se on ihan kiva.
Imetyksestä olen sitä mieltä, että sitä on hyvä jatkaa siihen asti kun se itsestä tuntuu hyvältä. Sen on tarkoitus olla mukava juttu, ja kun siitä alkaa tulla vähänkin negatiivista, itse en jatkaisi. 8kk on hieno saavutus, itse en päässyt todellakaan niin pitkälle ihan vaan koska maito loppui. Toiset pitävät sitä maailman tärkeimpänä asiana jota pitää jatkaa koko lapsuusiän, mutta kyse on kuitenkin vauvan ruokinnasta. Ja 8kk syö jo oikeaa ruokaa.
Peukkua syö myös molemmat lapset. En tiedä miten siitä voisi päästä eroon. Ei auta kiltit eikä vähemmän kiltit keinot. Hyvähän se ois että siitä pääsisi, tuttikin ois siinä mielessä parempi vaihtoehto että sen vois heittää pois. Mutta kun ei niin ei. Aika näyttää, ja jännityksellä odotamme.