APUA! Onko 2-vuotiaan paikka KOTONA vai PK:ssa?
Mietin tässä pikkuhiljaa töihinpaluuta. Kuitenkin jyskyttää takaraivossa, että onkohan 2-vuotias liian pieni päiväkotiin? Vai saako 2-vuotias päiväkodista jotain parempaa viihdyksettä ja virikettä kuin mitä voin kotona hänelle tarjota? Ainakin ikäistänsä seuraa, mutta lapsia hän nyt tapaa puistossakin.
Kumpi on siis Teidän mielestä lapsen kannalta parempi; olla kotona äidin kanssa (tasaista, stressitöntä, rauhallista, ehkä hidastempoistakin arkea välillä) vai mennä päiväkotiin, jossa ammattikasvattajia, ikätovereita ja monipuolista(?) leikkiä?
Kommentit (29)
En ois ikinä raaskinu pistää päiväkotiin noin pientä. Se on kuitenkin tosi lyhyt aika elämästä, kun lapsi on pieni joten miksi ihmisillä on niin kiire töihin?
Miksi se tarha on niin kamala asia?
Pitääkö siis lapsen viihtyä sielä paremmin kuin kotonaan että voi sielä olla?
Minulla osa lapsista on ollut tarhassa alle 1- vuotiaana: on viihtyneet tarhassa mutta myös viihtyy kotona!!
Sama että osa lapsista on ollut pienenä kotona niin viihtyy kotona mutta menisivät varmasti myös tarhaan.
Minusta lapsi menee tarhaa kun äiti ja isi käy töissä. Eikä mitään sen maagisempaa!
Työssä voi synnyttänyt nainen käydä. Mitään tukea ei saa kun on kotona vanhempainvapaan jälkeen; saman tuen saa kaikki joiden lapsi ei ole TARHASSA vaan lapsen hoito järjestyy muuta kautta.
Jos pitää hoitoon laittaa, niin sitten mieluummin pieneen ryhmään perhepäivähoitajalle tai ryhmikseen, joissa ei ole niin paljon hälyä ja kiirettä. Aina ei tietenkään voi valita, joten jos lapsi on pakko viedä hoitoon, en ottaisi asiasta mitään pahaa omaatuntoa.
ilman mitään ongelmia. Tosin meillä oli alussa tiheästi vauvalomavuosia ja sitten kolmiperhehoitosysteemi, jolloin käytännössä saatiin hoitaja kotiin. Todella hieno hoitomuoto. Kummallista, etteivät kunnat suosi sitä ollenkaan.
Kun teet päätöstä, ota huomioon kaikki perhettä koskevat asiat tasapuolisesti äläkä unohda itseäsikään. Äläkä aliarvioi taloudellista näkökulmaa. Kotona sinnittely tiukaksi kiristetyn talouden kanssa on huono yhdistelmä.
Lasten hoitoon meno on paljon helpompaa, kun aikuiset suhtautuvat siihen positiivisesti. Jos äiti viipyilee hoitopaikassa itku silmässä, lapsikin alkaa ajatella, että tässä on nyt jotain pahasti vinossa. Pienikin lapsi ymmärtää, että vanhempien tarvitsee käydä töissä, ja että sillä aikaa lapset ovat hoidossa. Ja hoidossa on hauskaa. Ainakin meidän lapsilla on ollut erinomaiset hoitajat ja päiväkoti, jossa he olivat viimeiset hoitovuodet ja eskarit, oli suorastaan loistava.
Ja ylipäätään pyrkisin sumplaamaan niin, ettei hoitopäivistä tulisi kovin pitkiä ja että lapsella olisi myös vapaapäiviä.
t. kolmen äiti, jolla kokemusta sekä kotihoidosta että päiväkodista ja perhepäivähoidosta
On pienempi ryhmä, kodinomaisempaa jne.
varaa valita, niin kotona on noin pienen parempi. Olette kovin onnekkaita, jos teillä on varaa olla kotona lapsen kanssa. Suosittelen vierailemaan päiväkodeissa ihan pidempääkin aikaa kuin vain varttia ja näkemään itse syyn, miksi pienen on kivempi kotona.
Mutta ei mielellään yhtään alle. Alle 1,5-vuotiasta en mistään hinnasta pistäisi päivähoitoon.
2-vuotias jo puhuu, kävelee ja opettelee (jotkut jo osaakin?) jo pottahommia.
Oma 2-veeni viihtyy hyvin 11 lapsen ryhmässään. Leikkii jo samanikäisten kanssa ja tykkää hoitajistaan. Hoitopäivät n. 7 h. Täytti 2 juuri hoitoon laitettaessa.
niin pidä vielä kotona. Mielestäni parempi vaihtoehto.
Riippuu ihan lapsesta ja perheestä. Musta on outoa, jos joku kenellä tämä juttu toimii tietyllä tavalla, tulee sanomaan tuntemattomalle perheelle, että se on se ainoa tapa kaikissa perheissä. Katsokaa omaa lastanne, ja miettikää miten se missäkin viihtyisi.
jos ei ole töihin mentävät, etkä itse vielä sinne kaipaa, niin parempi toki lapsen on kotona olla. Mutta ei se päiväkotikaan lapselle niin kamalaa ole, jos töihin on mentävä niin tokihan lapsi hoitoon sopeutuu. Mutta siis jos parempi kotona, ilman muuta. Sitä kiirettä ja virikettä kyllä ehtii lapsi vielä kokea ja nähdä ihan tarpeeksi. Kaduttaa että vein oman nuorimmaiseni 1,5v (pphlle tosin), olisi pitänyt vielä vuosi kotona sinnitellä. Lapselle parempi olisi ollut, vaikka hoitopaikka kiva olikin.
kun emme tunne lastasi, perheenne tilannetta ja omaa jaksamistasi/työhalujasi/rahatilannetta. Mutta sen voin sanoa, että mäkin aikanaan luin kauhulla tätä palstaa ja pelkäsin hulluna töihin menoa, kun täällä raportoidaan kuinka päiväkoti on pahin mahdollinen paikka ja oikea äiti on kotona no matter what..
Kauhun sekaisin tuntein vein sitten vähän päälle 2 vuotiaan päiväkotiin. Toki alku oli totuttelua ja on ollut hyviä ja huonoja päiviä, niinkuin kotonakin, mutta paremmin on mennyt kuin osasin kuvitellakaan vaikka lapsi on/oli arempaa sorttia. Reipastui ihan hurjasti muutamassa kuukaudessa, luottaa enemmän muihin aikuisiin kuin muhun ja isäänsä, ottaa aivan erilailla kontaktia muihin lapsiin ja aikuisiin kuin ennen ja iloisena huikkaa joo, kun kerrotaan, että huomenna mennään päiväkotiin. On iloisen oloinen muutenkin, ei aamulla pukeutumiskiukkuja tms. enkä ole huomannut alun ikävöinnin jälkeen mitään hirveän suurta kärsimystä lapsessa. Enkä koe, että suhteemme olisi huonontunut mitenkään, jaksan tahtokiukkujakin itse paremmin kun olen välillä aikuisten kanssa töissä.
Eli oman kokemuksen perusteella voin sanoa, ettei päiväkotia tarvitse pelätä. Tosin kannattaa tutustua päiväkotiin ennalta esim. meidän päiväkodissa henkilöstö ei juurikaan vaihdu ja se on aika pieni päiväkoti. Itse katselin myös puistoissa pph:ia ja totesin, että lapseni on kuitenkin hyvä olla siellä, missä on useampi aikuinen, jotta viihtyminen ei ole kiinni kemiasta yhden henkilön kanssa. Ja toinen syy oli, ettei tarvitse varahoitopaikkoihin viedä kun pph lomalla tai sairas.
Jäi pari sanaa välistä pois: "luottaa enemmän myös muihin aikuisiin kuin VAIN muhun ja isäänsä"
Liisa Keltikankaan kirjasta Pienen lapsen sosiaalisuus voi lukea aiheesta. Ryhmässä olon opettelu ei kirjan mukaan kuulu vielä alle 3vuotiaan lapsen kehitystehtäviin.
Mielestäni kotona äidin kanssa parempi jos siihen vaan on teillä mahdollisuus.
Omista lapsistani yksi oli erittäin valmis hoitoon 2-vuotiaana, koska oli sosiaalisesti ja kielellisesti erityisen hyvin kehittynyt. Toisille ei hoito vielä 2-vuotiaana ole ollut paras mahdollinen ajatus, mutta olisivat toki ihan hyvin varmaan selvinneet hoidossa myös. Mitään kotia parempaa 2-vuotis ei hoidosta mielestäni yleensä saa. Mutta toisaalta jossakin vaiheessa on hyvä oppia tulemaan toimeen ryhmässä ja oppia kaikkea sitä ja nauttia siitä, mitä hoito tarjoaa. Hoitopaikat ovat toki erilaisia.
2v4kk ikäinen lapsi menossa päiväkotiin. Toivoin että olisivat 5v isosisaruksen kanssa päässeet samaan ryhmään, mutta eivät päässy. Koko ajan mietin että toi pienempi on vielä liian pieni sinne vaikka puhuu tosi paljon, pukee itse, käy potalla jne.
Virikkeiden takia ei nyt kyllä 2v tartte laittaa hoitoon...leikkipuistot ja vaikka joku kerho missä käydään äidin kanssa riittää. Tämä oli vaan mun mielipide, en ole kasvatusalan ammattilainen.