G:Lapsesi/lastesi tämän hetkinen ärsyttävin tapa?

Varsinkin monet aamut alkaa semmosella kitinällä ja vikinällä että hermot menee. Narinari valivali.

Tahallinen pikkusiskon ärsyttäminen.



1-vuotias puree ja nipistelee ja eikä meinaa millään tajuta, että niin ei tehdä.

12v jonka lempi hokema on aivan sama, yleensä aivan sama kohdistuu negatiivisiin asioihin kuten siivoamiseen, siivoa nyt ja vastaus on aivan sama, vaihda toiset kengät noi kastuu heti,aivan sama! Olen kysynyt ymmärtääkö hän mitä aivan sama tarkoittaa? sehän takoittaa, että aivan sama. Sen takia en ymmärrä miten meillä voi olla täällä aina niin vaikeeta kun toiselle kaikki on aivan samaa.



8v muuten vaan riehuu ja suhisee jatkuvasti, kaikki tekeminen on potenssiin sata, mutta jos ehdottaa, että mene ulos juoksemaan, niin ei huvita. Sisällä on kuitenkin kiva juosta kämppää ympäri ja tehdä ninja potkuja, huoh..



1v:tä harmittaa muuten vaan tosi usein, osaa sanoa tasan ÖH, eri painoilla tosin, välillä enemmän ja välillä vähemmän kiukkuisesti, nykyisin on myös alkanut tehostaa hokemaa lyömällä otsan lattiaan tai läimäyttämällä kädet pöytään niin, että alkaa itkettää. Sitten on päästävä syliin ja kipuilevaa paikkaa pitää puhaltaa, 2minuutin sisään kuvio toistuu taas.



3:n viikon päästä olis laskettuaika, saas nähä mitä sitten saadaan lisää tähän sirkukseen.. koliikkia, kantelua,imetystä,valvottuja öitä.. saas nähdä, eipähän ainakaan tekemiset lopu, eikä ole tylsää :)

Eskarilainen vastaa kaikkeen pizzaäänellä: ei ole (tai siis jotenkin eijole, nopeasti äännettynä. Mistä helvetistä tollanen on peräisin?)

Lieksassa teinit hokevat tuota myös...

sanovat tappavansa ja painivat jatkuvasti! Heti jos on vähänkin aikaa jolloin ei ole mitään tekemistä ne pistää painiksi. välillä leikkien ja välillä tosissaan

lapsi on muttunut 13 vuotiaaksi teinihirviöksi, joka on koko ajan erimieltä ja sen todella saa kuulla, lisäksi hän kyseenalaistaa kaiken ja kertoo jatkuvasti, että hänen elämänsä on pilattu vanhempien toimesta. Ihan sama mitä sanoo, koska sanot väärin kuitenkin ja siitä suututaan, vaikka siis kehuisit häntä tai olisit hauska tai ihan mitä vaan. Ja heei, mä olin ennen ihan huippuäiti (ja kasvatuskin sujui älyttömän hyvin) ja nyt mua vihataan ja täällä töykeillään koko ajan ja jäähylle on pikkusen hankala enää laittaa - ei oo helppoo!!!!!!!

Kun huono päivä sattuu, niin kaikki on meidän niiiin huonojen vanhempien syytä. Kun kysyy, miksi käyttäytyy noin. Vastaus tulee samantien, "koska te olette kasvattaneet mut niin huonosti, aina ootte olleet niin tyhmiä ja te ette oo koskaan ymmärtäneet mitään!"

Toisinaan on niin ihana. Paha ikä tuo. Surullisena häntä välillä katson ja kuuntelen. Ei oikein tiedä mitä sanoa välillä. Kysymyksessä siis poika. Tulee kumma kyllä syliin kun pyytää, kunhan on saanut tarpeeksi meuhata ensin. Itkee sitten siinä ja rauhoittuu.

haluaa "rakastaa" kaikkia. Juu ihan kiva ajatuksena mutta kun se rakastaminen on yleensä sitä että huudetaan täysiä "MÄ HALUUN RAKASTAA!!!" ja samaan aikaan istutaan pikkusiskon päällä tai yritetään kuristää -.-

Terkkuja vaan tutuille. :)

"rakastaminen" tarkoittaa sitä, että hierotaan naamoja vastakkain. Nyt n.3v uhmiksen ihana harrastus on itkupotkuraivareiden keskellä hieroa kaikki räkä pitkin naamaa ja huutaa "ÄITI RAKASTA MUA!" ja mähän en siihen räkäseen naamaan omaani hiero. Joten ei kun lisää räkä naamaan jakaksi kertaa lujempaa "ÄITI MIKSET SÄ RAKASTA MUA!! RAKASTA MUA NYT!"

Alko ihan naurattamaan, kun niin moni juttu täällä on kuin suoraan meidän perheestä. Tosin tosielämässä ei kylläkään naurata...



Meillä on 13 v tyttö ja 1 v 9 kk poika. Esikoisella on murkkuikä ja kuopuksella uhmaikä. Ou jees. Tästä puuttuu enää äidin vaihdevuodet ;)



Yritin miettiä mikä KAIKKEIN eniten rassaa, ja murkussa on kaks asiaa.



1) Hän pyytää saada tehdä jotain johon joudun sanomaan ei. Yleensä sanon heti, että nyt ei käy,koska.. jne. Vastaus on et "miks ei, sano syy!" Argg,justhan sen sanoin. Seuraava repla tytöltä on, että saanko kuitenkin. No et. Jankataan hetki, tyttö luovuttaa. Noin viideksi minuutiksi. Sitten sama satsi käydään uudelleen. Parhaimmassa tapauksessa keskustelu toistetaan kolmanteen kertaan.



2) Tää syö: kysyn jotain tytöltä. Saatan kysyä samaa myöhemmin uudelleen, koska en kuullut mitä tyttö sanoi (keskustelu käydään usein huutaen minä alakerrassa - tyttö yläkerrassa -akselilla)tai en muista kysyneeni. Silloin tyttö vastaa tosi kärttyisen tuskastuneesti, et "YHÄ EDELLEEN lähen kolmelta" tms. Voi elämän kevät!



Kuopuksessa rassaa kaiken kaikkiaan toi uhma. En tottele niin en tottele, teen niinku ite haluan. Komenna mua, niin paukutan päätäni lattiaan. Mitään en tee yhteistyöhaluisesti, en MITÄÄN. Ja kannapa väkisin mut, niin vedän sua hiuksista! Niin ja nukkuminen, se on ihan yliarvostettua! Kuten myös puhuminen, yritä nyt vaan arvailla mitä mä tarkotan ja haluun. Alan kirkua, jos et tajuu! Pälli!



Grr, onneks meille ei tule enempää lapsia. :)

Meillä oli tänäänki ihan älyttömän hauskaa yhdessä ja olin niin onnellinen että olen saanut noi olennot elämääni. Joka päivä saan iloita heistä. Tänään ulkoiltiin yhdessä ja niillä on niin hauskat jutut että sain nauraa ääneen monta kertaa.



Mulla taitaa olla siis poikkeuksellisen ihanat lapset!

että lastenne "ärsyttävä" käytös voisi olla ihan omaa syytänne? Meillä on tehty alusta asti selväksi millainen käytös missäkin tilanteessa on sopivaa, eivätkä lapset enää kyseenalaista sääntöjämme. Tulemme kaikki hyvin toimeen ja energiaa riittää meillä vanhemmilla muuhunkin kuin kieltämiseen. Turha vinkua täällä jos ette saa lapsianne kuriin, te heidät olette kasvattaneet.

Kerropas, aloititko tapakasvattamisen jo kun lapset olivat kohdussa? ( Vakavasti: Ei tullut mieleen että jotkin asiat tapahtuvat ikäkohtaisesti, kuten 2-vuotiaan tai 4-vuotiaan uhma. Itselläni oli kaltaisesi äiti, ja muistan vahvasti sen pelon, minkä hän aiheutti. Jos esim. oli vieraita, hän katsoi aina tietyllä katseella ja siitä tiesimme että nyt oltiin hengitetty väärin.)

Niin ajattelen samoin tästä : kyseisellä äiti täydellisellä ei taida ollakaan oikeasti omia lapsia, tai sitten ne on peloteltu kuulliaisiksi. Mieheni poika 5v on juurikin täydellisesti käyttäytyvä tottelevainen lapsi -kuin ajatus. Ihan kiva sinänsä, mutta kyllä joskus mietityttää, että milloin purkaa sen kaiken jonka nyt sisäänsä jättää.. lapsi kuitenkin vielä.

2v3kk tytön rasittavin tapa on huutaminen. Karjuu paljon ja hermostuu kaikesta. Jos ei saa kättä ulos haalarin hihasta HETI, tulee kamala huuto. Ennakointi auttaa vähän. Tiedän monen huudon johtuvan allergian tuomasta kurjasta olosta, mutta silti harmittaa.



1v2kk pojan rasittavin tapa on kiivetä joka paikkaan. Kamala vahtiminen.

mutta voin kuvitella kyllä kuinka ärsyttäviä nämä jutut ovat. Siitä huolimatta, anteeksi kun nauran :D Niin hauskoja jotkut. Lisää!

11-vuotiasta ei meinaa saada millään nykyään suihkuun, saa patistaa tyyliin 20 kertaa ennenkuin sinne menee.



Vauvalla ei ole ärsyttäviä tapoja tai ne saakoon anteeksi kun vasta opettelee, mutta jos nyt jotain pitää mainita niin koira ja koiran kupit kiinnostaa sitä ihan mahdottomasti nykyään, kokoajan niiden kimpussa.

murjottaa vain koko ajan huoneessaan, istuu vain siellä tuolilla ja tuijottaa ikkunasta ulos tekemättä mitään. Hänellä ei ole kavereita, harrastuksia eikä mitään mielenkiinnon kohteita. Edes koulu ei häntä kiinnosta eikä sekään, että hän pärjää siellä todella huonosti. Vielä pari vuotta sitten hän oli luokkansa paras oppilas, nyt huonoin, mutta se ei häntä kiinnosta yhtään. Kaikkeen saa häneltä vastaukseksi lauseen "En tiedä" hiljaa ja epäselvästi sanottuna, vaikka kysyisi ihan yksinkertaista asiaa, kuten "Mikä päivä tänään on", "Mikä sinun nimesi on" tai "Miksi sinun pitää olla noin hankala ja mitätön".

tai koulukiusattu?

Meidän eskarityttö on kokoajan äänessä. Omassa huoneessaan piirtäessä laulaa ja lällättää kokoajan. Välillä huudetaan, että laita ovi kiinni jos on pakko ulvoa.



Hetkeksi lopettaa ja taas jatkaa ajatuksissaa.. Muutenkin sais vähän rauhoittua kun tuppaa riehumaan ja höseltämään ryhmässä, esim. harrastuksissa ja eskarissa.

tuntuu olevan 11-vuotiaan lempilause, oli asia mikä tahansa :)

haluaa "rakastaa" kaikkia. Juu ihan kiva ajatuksena mutta kun se rakastaminen on yleensä sitä että huudetaan täysiä "MÄ HALUUN RAKASTAA!!!" ja samaan aikaan istutaan pikkusiskon päällä tai yritetään kuristää -.-

Terkkuja vaan tutuille. :)

Onko sun lapses pedofiilin uhri? Pedofiili käyttäytyy noin, he haluavat "rakastaa" ja sanovat sen lapselle. Työnteleekö sun lapses nukkejen takapuoleen tikkuja yms tavaroita?

joku apinavaihde taas menossa, saattaa nauraa rätkättää ihan ärsyttämisen merkeissä kuviota tapetissa 15 minuuttia. Illalla saattaa koheltaa sängyssään 2 tuntia em. tavalla ennen nukahtamista.

Tunnen muutaman tällaisen perheen, jossa pojat suunnilleet kuristavat toisensa hengiltä, mutta äiti vain istuu vieressä ja hymähtelee: "Ei, hei älkääs nyt...! Hei rauhoittukaas nyt vähän..!", mutta tappelu vain jatkuu, kunnes toinen lapsisita itkee (yleenä nuorempi) tai hakee vähintään keittiöveitseen apuun...

sanovat tappavansa ja painivat jatkuvasti! Heti jos on vähänkin aikaa jolloin ei ole mitään tekemistä ne pistää painiksi. välillä leikkien ja välillä tosissaan

ja haluaa kaataa vettä ruokaansa ja sekoitella sitä syömisen sijaan. Puklaa myös ruoat ja vedet suusta ruokalappuun ja välillä syö sieltä uudestaan.

Kantelee ja kaatelee kissan ruoka ja vesikippoja ja on kokoajan menossa tonkimaan kissanvessaa.

Ei anna pukea vaan tahtoo "iti" eikä se vielä oikein onnistu.

Ylipäätään tuntuu että kaikki ennen helposti sujuneet asiat ovat nyt vaikeita.

Oon vaan ollu onnellinen ku terve lapsi kehittyy ja on utelias.

8v. tyttö: Kaikki on ihan sama, jatkuvaa uhmaamista ja auktoriteetin kyseenalaistamista, "kyllä mä saan, jos haluan" "sä et mua määrää". Koko ajan yrittää neuvotella jostain säännöistä, mitkä ovat olleet samat jo useamman vuoden. Ärsyttävää!



3v. poika: Kärsii tällä hetkellä niin pahasta uhmaiästä, etten pysty edes nimeämään yhtä ärsyttävää tapaa. Mutta jos uhmaikää ei laskettaisi, niin ärsyttävin tapa olisi varmaan se, että kun vähänkin innostuu, niin alkaa tönimään ja läpsimään.