Minusta on koomista, että muita ihmisiä haittaa meidän perheen vuorokausirytmi

ja haluaa jutella. Siksi teinillä on kännykkä äänettömällä, jotta ei tarvitsisi herätä öisiin soittoihin. Sitten soi pikkusiskon puhelin, sama kaveri siellä kaipaa juttuseuraa eli kun teini ei vastaa omaan kännykkäänsä, kokeillaan seuraavaa numeroa jne. Ja aamulla hirveä papatus koulussa, miksi et vastaa. No siksi, että nukun!



Eli ihan OK, jos pidätte omaa kivaa öisin, mutta muissa perheissä ei välttämättä olla kamalan innostuneita arki-iltaisin rupattelemaan puolenyön tienoilla.

tapaat miestäsi, kun ette koskaan valvo samaan aikaan?

Onko lapsilla erikseen isän tapaamisajat, etteivät unohda, kuka hän on?

vain kaikki ne nuoret, jotka itsenäistyessään siirtyivät omaan asuntoon ja uuteen opiskelukaupunkiin ja vuorokausi rytmit oli päin honkia, opiskelut meni metsään ja elämä oli vain pelkkää pelaamista ja nettiä kun ei kerran mitään muutakaan voi öisin tehdä. Eli jatkakaa vain samaan malliin, mutta älkää sitten ihmetelkö kun lasten elämä ei olekaan helppoa kun on syrjäytynyt normaalista rytmistä.

Hienosti sujuu opiskelut meidän kahdella korkeakouluopiskelijalla, vaikka meillä on ap:n perheen kaltaiset rytmit. Koulu-, opiskelu- ja työaikoina on tietenkin ns. normaalit rytmit, mutta kaikki loma-ajat ne on päälaellaan. Ihanaa, kun saa nukkua silloin kun nukuttaa ja valvoa silloin, kun ei väsytä.

Yöeläjät, pitkään nukkuvat ja pitkään valvovat lapset kärsivät lihavuudesta todennäköisemmin. Aikaisin nukkumaan menevät ja hyvissä ajoin aamulla heräävät lapset sen sijaan pysyvät hoikkina, kertoo tuore australialaistutkimus.



ScienceDailyn mukaan tutkimukseen osallistui 2200 australialaislasta ja –nuorta, iältään 9-16 vuotta. Heidän untaan, nukkumaanmenoaikojaan ja vapaa-ajan käyttöään seurattiin ja vertailtiin tutkijoiden toimesta neljän päivän ajan.



Tutkimuksessa huomattiin, että myöhempään valvovat lapset harrastivat liikuntaa noin puolet vähemmän verrattuna muihin lapsiin. Tutkijat huomasivat, että yökukkujat lihovat 1,5 kertaa todennäköisemmin ylipainoisiksi. Lisäksi yöllä valvovat lapset pelasivat usein tietokonepelejä tai katsoivat televisiota keskimäärin 48 prosenttia enemmän kuin muut sekä harrastivat päivittäin raskasta liikuntaa 27 minuuttia vähemmän kuin muut.





Lähde: sciencedaily.com



http://www.terve.fi/ihmissuhteet-ja-jaksaminen/aikainen-nukkumaanmeno-j…

Lapsen vuorokausirytmin kehittyminen alkaa heti syntymän jälkeen, ja jo tuolloin alkaa paljastua, olemmeko aamu- vai iltavirkkuja. Viimeistään leikki-ikäisen rytmi on jo pitkälti sellainen kuin se tulee olemaan myöhemmälläkin iällä.



Jonkinasteinen muutos tulee kuitenkin useimmille murrosiässä. Hormonieritys saa niin tytöillä kuin pojilla aikaan sen, että iltavirkkuus lisääntyy. Äärestä toiseen rytmi ei silti silloinkaan muutu.



Jos ihminen joutuu toimimaan vastoin luontaista elämänrytmiään, suorituskyky heikkenee. Väsymys ja univaje vaikuttavat eniten monimutkaisiin älyllisiin toimintoihin, kuten loogiseen päättelyyn ja suunnitteluun. Väsyneenä myös tarkkaavaisuus, keskittymiskyky ja työmotivaatio heikkenevät nopeasti.



– Väsymys ja univaje aiheuttavat paljon hankaluuksia etenkin, jos on suoriuduttava useista tehtävistä samanaikaisesti, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Hän on kronobiologian eli biologisten rytmien asiantuntija ja muun muassa vuorotyön tutkija.



Rytmin vaihto vaikeaa



Viisainta olisi sopeutua elämään oman rytminsä mukaisesti. Mutta koska rytmi ei määräydy kokonaan geneettisesti, siihen voi vaikuttaa. Tosin uni-valverytmin muuttaminen on yleensä vaikeaa.



– Jos aamuvirkun on ryhdyttävä iltavirkuksi, hän on samantapaisessa tilanteessa, kuin jos pitäisi sopeutua vuorotyöhön tai jatkuvaan yötyöhön, joka on ihmiselle kaikkein raskainta. Meitä kun ei ole suunniteltu valvomaan öisin, Härmä muistuttaa.



Vuorokausirytmiä voi muuttaa iltapainotteiseksi oleilemalla valossa iltamyöhään ja välttämällä valoa aamuisin. Rytmiä voi viivästyttää myös myöhentämällä vähitellen nukkumaanmenoa ja yrittämällä vastaavasti nukkua pitempään aamulla. Nuorilta ihmisiltä se käy helpommin kuin vanhemmilta, joille aikaiset aamuheräämiset yleensä sopivat parhaiten.



Joidenkin tosin täytyy oppia elämään sekavassa rytmissä esimerkiksi kansainvälisen työn takia. Härmän mukaan tämä ei ole fyysisesti ylivoimaista, jos nukkumisaika pysyy vuorokaudesta toiseen suhteellisen säännöllisenä.



Elimistölläkin on rytminsä



Elimistömme toimii yöllä eri lailla kuin päivällä.



– Yöllä keuhkoputket supistuvat selvästi. Siksi astmaa sairastava saa kohtauksen herkästi juuri yöllä. Myös sydämen hermotus toimii yöllä eri tavalla kuin päivällä. Sen vuoksi sydänkohtauksia tulee varsinkin aamuöisin.



Aineenvaihduntakaan ei toimi tasatahtiin vuorokauden ympäri. Aamulla aineenvaihdunta on vilkkaimmillaan. Öiseen aikaan taas on hiljaisempaa. Silloin ruoansulatus on hitaimmillaan ja siinä tarvittavien entsyymien tuotanto vähäisimmillään. Sen vuoksi yöllä syöminen saattaa aiheuttaa pahoja vatsavaivoja.



Tekemisiämme säätelee myös se, että ihmiselle luontainen vuorokausirytmi on 24,5 tuntia, siis pitempi kuin vuorokausi. Se vaikuttaa valvomiseen ja nukkumiseen. Iltavirkun ihmisen uni-valverytmillä on voimakas taipumus myöhentyä, ja sitä vastaan joutuu kamppailemaan jatkuvasti. Varsinkin nuorilla se näkyy siten, että viikonlopun jälkeen heitä väsyttää armottomasti.



Ihmisen biologiset aikarytmit

•aivosolujen rytmi 0,1 sekuntia

•sydän 1,0 sekuntia

•hengitys 6,0 sekuntia

•univaiherytmi 90 minuuttia

•vuorokausirytmi ja univalverytmi 24,5 tuntia

•kuukausirytmi 28 päivää



Vuorokausirytmin vireysprofiili

•Henkisesti vaativat tehtävät kannattaa sijoittaa aamuun tai alkuiltaan, koska vireys nousee voimakkaasti aamulla ylösnousun jälkeen.

•Iltapäivällä kello 13–16 vireys laskee, mistä seuraa päivätorkkujen tarve.

•Alkuillasta vireys taas nousee.

•Yötä kohti se laskee voimakkaasti.



http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Vuorokausirytmi-sanelee-virkeystason/4…

Ei se muuten haittaisi, mutta kun on lähipiirissä samankaltainen perhe, joka olettaa, että me aikaisemmin nukkumaan menevät ja aikaisemmin töihin heräävät olemme valmiit siihen, että meille tullaan kylään ysin maissa illalla ja lähdetään puolilta öin.

Syöpä teille tulee. Käys googlaamassa muutamat tutkimukset epäsäännöllisestä unirytmistä sekä melatoniinin heittelystä. Enkä todella pilaile, kun sanon, että syöpä tulee. Eihän se varma nakki noinkaan ole, mutta ei paljoa puutu.



Sen välttääksenne pitäisi valaistus saada setvittyä sopivaksi henkilökohtaiseen rytmiinne nähden (eli lähinnä hyvät pimennysverhot, jottei valoa tule sisään nukkuessanne), ja valoa omaan "päiväsaikaanne". Samoin pitäisi pystyä pitämään oma ryhmi pitkiä aikoja, eikä vatkata edestakaisin oman ja yhteiskunnan rytmien välillä. Kunhan kaikesta otat selvää ensin, niin ongelmia ei välttämättä tule liikoja, mutta jos et aiheesta mitään tiedä, niin syöpä sieltä napsahtaa, jos ei sitä ennen jotain masennusta, aknea ja muuta mukavaa.

Ei jätä vastaamatta kaverilleen, joka soittelee yöllä, koska "voi olla joku hätä". Eikä kaveri lakkaa soittelemasta. Pakko siis ottaa kännykkä yöksi takavarikkoon.

Nyt heräilin, mies ja lapset herännyt n puol tuntia sitten ja syövät aamupalaa. Vielä on valosta aikaa lähteä ulkoilemaan, ja ihmisiä ulkona, eli ei mitään ongelmaa. Meillä rytmi vain on tällainen, ja se sopii meille. Koulun ja töiden kanssa ei ole ongelmaa, niihin herätään aamulla kun on pakko, mutta lomalla ja vkl ei ole pakko, joten ei herätä.

Ei jätä vastaamatta kaverilleen, joka soittelee yöllä, koska "voi olla joku hätä". Eikä kaveri lakkaa soittelemasta. Pakko siis ottaa kännykkä yöksi takavarikkoon.

Anna sille kaverille oma numerosi ja kerro samalla mikä 112 on, niin loppuu turhat "hätä"-soittelut.

Ulkoilu lasten kanssa päiväsaikaan antaa tärkeää d-vitamiinia.

Muuten hyvä pointti, mutta pätee vain kesällä. D-vitamiinia saa UV-säteilystä eikä näkyvästä valosta. Talvella ei täällä UV:t pahemmin maanpinnalle pääse.

http://ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste

lapset 14,12 ja 6



Illalla leikitään ulkona vielä 22 aikaan ja ihmetellään kun ei kaveria saa mukaan, siis tämä 6v.

He ovat myöhässa aina joka paikasta, isommat koulusta ja eskarilainen on todella väsynyt päivisin ja onkin saanut siitä palautetta useasti.



Se on vaikeaa elää toisella tavalla

oon sellanen,että haluan nukkua ja valvoa silloin kuin muutkin.Tunnen olevani elämässä kiinni silloin ja hommat luistaa niinkuin pitää.

Masentuisin varmaan tollaseen touhuun.

Ihana elää niin,että tietää muitten ihmisten elävän samaa kellonaikaa:)

millainen ateriarytmi teillä on? Teettekö yöllä ruokaa ja syökö koko perhe yhdessä?

Syöpä teille tulee. Käys googlaamassa muutamat tutkimukset epäsäännöllisestä unirytmistä sekä melatoniinin heittelystä. Enkä todella pilaile, kun sanon, että syöpä tulee. Eihän se varma nakki noinkaan ole, mutta ei paljoa puutu.

Sen välttääksenne pitäisi valaistus saada setvittyä sopivaksi henkilökohtaiseen rytmiinne nähden (eli lähinnä hyvät pimennysverhot, jottei valoa tule sisään nukkuessanne), ja valoa omaan "päiväsaikaanne". Samoin pitäisi pystyä pitämään oma ryhmi pitkiä aikoja, eikä vatkata edestakaisin oman ja yhteiskunnan rytmien välillä. Kunhan kaikesta otat selvää ensin, niin ongelmia ei välttämättä tule liikoja, mutta jos et aiheesta mitään tiedä, niin syöpä sieltä napsahtaa, jos ei sitä ennen jotain masennusta, aknea ja muuta mukavaa.

.....keholla on luontainen biologinen rytmi. Kasvuhormonia erittyy siis tiettyyn kellonaikaan lapsilla. Silloin kehon pitää olla unessa. Oliko sen eritys suurimmillaan joskus klo 19-22. Jos lapsi aina valvoo tuolloin, voi jäädä optimaalinen pituuskasvu saavuttamatta

varmaan johtuu siitä, että te ette suostu näkemään aamupäivällä. Eli kun pyytää leikkipuistoon klo 9.30 (meille jo aika myöhään), ei teille vielä sovi. Ja kun ehdotat kyläilyä klo 19.30, ei meille enää sovi.



Meillä on paljon muita tuttuja, joita voi nähdä päivällä, joten aika äkkiä unohdamme yökukkujatutut.



Viime kesänä mökillä oli vieraana suunnilleen teidän perhe. Kesälomalla meilläkin ollaan kohtalaisen aikatauluttomia, mutta kun me söimme aamupalaa 8.00, oli teidän väki vasta mennyt nukkumaan. Kun me vetäydyimme iltapäivälevolle 13.30, ilmestyi toisen perheen varhaisin heräilijä kysymään muroja. Koko aikana ainoa yhteinen aika oli noin 18.00 - 21.30, muuten jommastakummasta perheestä ainakin yksi oli nukkumassa.



Ei kiitos tuollaisia vieraita enää koskaan.

Muualla Suomessa on kyllä tähän aikaan jo vähintäänkin hämärää. Itse pidän järkevänä yhteiskunnassa vallitsevaa "aamulla herätään ja illalla mennään nukkumaan" juuri päivänvalon vuoksi. Haluan olla valveilla mahdollisimman paljon päivänvalon aikaan. Erityisesti syksyllä ja talvella sillä on merkitystä, koska niin suuri osa päivästä pimeää.

Nyt heräilin, mies ja lapset herännyt n puol tuntia sitten ja syövät aamupalaa. Vielä on valosta aikaa lähteä ulkoilemaan, ja ihmisiä ulkona, eli ei mitään ongelmaa. Meillä rytmi vain on tällainen, ja se sopii meille. Koulun ja töiden kanssa ei ole ongelmaa, niihin herätään aamulla kun on pakko, mutta lomalla ja vkl ei ole pakko, joten ei herätä.