nuori ja vähän hukassa. :/

eli olen keväällä valmistunut lähihoitaja, ollut työssä enemmän tai vähemmän tähän asti. haluaisin opiskella, ja haenkin mutta en vain näe enää mitään tulevaisuutta jos en taaskaan pääse. :( kaikki hokee että mulla elämässä kaikki ovet vielä auki, mutta ite en näe sitä.. töihin en halua, koska näin nyt mitä se on: aivan valtavaa vastuuta yhdelle ihmiselle, ja säästetään samalla koko ajan henkilöstömäärissä, ne toisten, kokeneempien hoitajien tarinat on aivan kamalia! ei heillä ole enää ystäviä kun ovat koko ajan töissä (3-vuorotyö) ja ystävänikin ovat jo sanoneet että kun olen koko ajan töissä, eivätkä näe minua. (siis silloin kun niitä töitä on..) ja miten raskasta se työ on. parisuhdekin kärsii. olenko ihan kypsymätön, kun en halua tähän oravanpyörään? muilla samanlaisia kokemuksia?