Miten ihmeessä esimerkiksi lukihäiriöinen ei muka ole tyhmä?

Ehkä jonain päivänä ymmärrät, että tyhmyys ei ole luku- ja kirjoitustaidosta kiinni ;).

Olen sitten ilmeisesti ap:n mielestä supertyhmä.

Minulla on ADD jonka mukana tulee se, että välillä sekoilen sanoissa niin puhuessa kuin lukiessa. Unohdan välillä sanoja ja saatan änkyttää, varsinkin jos lähettyvillä on sellaisia ihmisiä joista en pidä.

En ymmärrä matematiikasta hölkäsen pöläystä. Toki perus laskutoimitukset onnistuvat, mutta prosenttilaskuja en osaa, jos jotain 50% alennuksen laskemista ei lasketa. ;)



Mutta:

Avaruudellinen hahmottaminen on minulla todella hyvä. Ongelmanratkaisussa olen myös hyvä. Vaikken matematiikkaa osaakaan, olen hyvä kemiassa ja fysiikassa. Olen musiikillisesti ja taiteellisesti lahjakas eikä kieltenkään oppimisessa ole ollut vaikeuksia. Puhun sujuvasti (siis voin keskustella ilman miettimistaukoja) viittä kieltä, jos mukaan ei lasketa Suomea (jota en aina puhu niin sujuvasti).

Myös kirjoittamisessa olen ollut aina hyvä. Kun paneudun asiaan, on kielioppikin jopa oikein.

Mielikuvitukseni toimii paremmin kuin useimmilla.



Joskus aikanaan vanhempani epäilivät että olen jälkeenjäänyt, juurikin änkyttämisen takia. Niinpä he teettivät älykkyystestin kun olin teini, ja sain tulokseksi 140 ja risat. Luulen että tuo luku on pienentynyt, ihan jo kotiäiti vuosien takia. ;)



Mutta niin. Olen ap:n perusteluilla supertyhmä.

Vaikkakaan en itseäni ole ikinä miksikään älykkääksi sanonut, tiedän että älykkyyttä on erilaista, ja oma älykkyyteni perustuu johonkin muuhun kuin matemaattiseen älykkyyteen.

Älykästä, eikö vain.

fiksuja koulutettuja ihmisiä joilla on lukihäiriö ja he toimivat vastuullisissa tehtävissä, tyhmiksi en heitä kutsuisi.

Viisautta on monenlaista se on hyvä mustaa ja sinä ap voit ihmisiä pitää tyhminä vaikka minkä kriteerin perusteella;) Mutta älä odota että muut välttämättä ajattelisivat samoin.

että sun termi "raaka älykkyys" kertoo vain omista preferensseistäsi, ei siitä, mikä absoluuttisesti on älykkyyttä. Esim. monen kaltaisesi halveksima tunneäly on tarpeen monelle ihmiselle jo ihan ammatillisestikin.



Mulla muuten on yksi lukihäiriöinen kaveri, hän on todella älykäs. Kyllä hän osaa lukea, ja lukeekin paljon, hänen lukihäiriönsä on (käsittääkseni) aika lievä, ja ilmenee esim. vaikeuksissa oppia vieraita kieliä.

vahvan mielipiteen asiasta, josta ei tajua mitään, eikä aio myöskään siihen perehtyä.

Lukivaikeus ei ole ihan yksiselitteinen asia. Se voi johtua monesta seikasta.

Tyhmyyttä osoittaa se, että olettaa vain yhden lajin älykkyyden olevan merkittävää tai tärkeää. Älykkyyskin on sidoksissa omaan aikaansa.



Nykyaikamme vain korostaa lukutaitoon ja sillä tavalla oppimiseen liittyvää älykkyyttä. Oppimistapojakin on monia, koululaitoksessamme vain painottuu se yksi tapa, joka ei sovi kaikille.



Lukihäiriöinen voi olla esim. tunneälykäs ihminen. Tai älykäs käytännöllisesti.



Omalla miehelläni on selkeästi lukihäiriö. Ja usein toki aikas pöllö muutenkin. :) Mutta teknisesti hän on älykäs, ymmärtää nopeasti koneiden ja moottorien toiminnan. Suorittanut ylemmän amk-tutkinnon ja miettii nyt tohtorin tutkinnon tekemistä.

lukea sata kirjaa kuin on kyntää sata peltoa.

ihmisiä tyhmäksi haukkua! Siis jotain aivan järkyttävää!

lääkärintodistus pääsykokeissa, lopulta pääsi sisäänvammaiskiintiössä valituksen jälkeen.



Valmistui kuitenkin maisteriksi 4 vuodessa (melko nopeaa nykymaailmassa) ja on nyt johtotason töissä, vaikutusvaltainen poliitikko jne.



Voit sinä mun puolestani esim juuri mun miestäni tyhmäksi haukkua, mutta enemmän se kertoo susta itsestäsi kuin mun miehestä...

On olemassa kahta lajia oppimisvaikeuksia: kapea-alaisia ja laaja-alaisia. Lukihäiriö on esimerkki kapea-alaisesti oppimisvaikeukdesta. Muita sellaisia olisi esimerkiksi matemaattinen tai hahmottamishäiriö tai keskittymishäiriön aiheuttama ongelma. Kapea-alaisen oppimisvaikeuden diagnoosikriteerinä on, että ongelma ei saa johtua yleisestä älyn (ts. kognitiivisen kapasiteetin) puutteesta, vaan pitää olla niin, että vaikeuksia aiheuttaa vain joku kapea-alainen osa-alue ja että sen takia potilas ei pääse suorituksissaan sille tasolle, jota älykkyystestit (WAIS) muuten osoittavat. Ts. muut osa-alueet ovat älykkyystesteissä vähintään normaaleja. (Jossain koulussa toki voi joku lukihäiriö vaikuttaa kaikkiin numeroihin, mutta älykkyystestissä eri älykkyyden osa-alueita voidaan testata erikseen, joten siellä näkee, onko yleisesti tyhmä vai onko vain kapea-alainen vaikeus).



Kapea-alaiset oppimisvaikeudet ovat vain vaikeuksia oppia tavanomaisella tavalla. Jollain muulla tavalla opiskellen ne eivät estä oppimasta asioita erinomaisesti, kentiest jopa tavallista paremmin. ERinomainen esimerkki tästä on lukihäiriö: Ihminen, jolla on pahakin lukihäiriö, voi silti oppia samat asiat esimerkksi auditiivisesti kuuntelemalla puhetta tai visuaalisesti katselemalla kuvioita. Ei siis ole oppimiskyvytön. Ilmeisen monet matekaatikot ovat juuri näitä visuaalisesti oppivia, siksi matematiikka perustuukin kaavojen ja kuvioiden piirtämiselle... Samalla tavalla matemaattisesti hahmotushäiriöinen voi oppia laskemaan muuttamalla aritmetiikan mielessään geometrisiksi kuvioiksi tai luomalla kaikista laskuista tarinoita.



Toisenlaisen oppimismenetelmän tarve ei ole tyhmyyttä, koska väliähän ei ole sillä, millä tavalla tavoitteeseen päästään, vaan sillä, että sinne päästään. ASiat tulevat opituiksi, sovelletuiksi ja uutta keksityksi. Itse asiassa myös tavallisia oppijoita eri menetelmien yhdistäminen - esim käytännön sovelluksia etsimällä - auttaisi syvempään ymmärrykseen, mutta valitettavasti meidän kouluissa ei tällä hetkellä opeteta sitä.



Laaja-alainen oppimisvaikeus sen sijaan useimmiten tarkoittaa sitä, mitä ap nimittää tyhmyydeksi: siis niin laajoja vaikeuksia, että oppiminen estyy kokonaan tai osittain eikä tarjolla ole mitään "toisenlaista" oppimismenetelmää, jolla yhden kapea-alaisen ongelman voisi kiertää.



Laaja-alaisia oppimisvaikeuksia on esim niillä, joita ennen kutsuttiin heikkolahjaisiksi tai nykyäänkin kutsutaan lievästi kehitysvammaisiksi. Kapea-alainen oppimis vaikeus on kuitenkin eri asia, kuten yllä on selvitetty. Yleensä kun opetuksessa ja yhteiskunnassa puhutaan oppimisvaikeuksista tarkoitetaan nimenomaan kapea.alaisin oppimisvaikeuksia, koska laaja-alaiset on eristetty omiin kouluihinsa ja laitoksiinsa niin tehokkaasti, ettei niistä enää tarvitse puhua. Jotkut yrittävä tnyt eristää kapea-alaisiakin, mutta näinkin pienessä maassa kuin Suomi siihen ei oikein olisi kansantaloudellisesti varaa: tarvitsemme kaikki resurssit käyttöön.

ap:n aloitusviestin.

yliopistossa opettava proffa tyhmä mielestäsi? No, minä tiedän yhden, jolla lukihäiriö,tuurillako hän on asemaansa päässyt? Entäpä lääkärit, muusikot jne.?Ovatko ylipäätään kaikki tyhmiä? Vai ihan fiksuja ja helvetin sinnikkäitä?

no koska lukihäiriöisiä on tyhmempiä ja fiksumpia. Usein sopivalla ammatin valinnalla ja kuntoutuksella henkilöistä ei edes huomaa, että heillä on lukihäiriä. Usein lukihäiriö on myös hyvin kapea-alainen.



Oma veljeni juuri väitteli ja hänellä on yliopistosairaallassa hoidettu ja diagnosoitu lukihäiriö. Hän pystyy aikuisena täysin kompensoimaan, eikä eroa mitenkään valtaväestöstä. Ei siis todellakaan ole tyhmä vain päinvastoin.

Ensteinilla oli lukihäriö. Oliko hän tyhmä?

siinäkään tapauksessa jossa se on totta.Eihän nykyään saa sanoa neekeri,ryssä,hurri,hintti jne.

"kielellisesti tyhmä".

Myytti, joka ei pidä paikkaansa. Hän oli tasaisen loistava kaikissa kouluaineissaan.

Ensteinilla oli lukihäriö. Oliko hän tyhmä?

Einstein kehittyi lapsena kielellisesti hitaasti. Kouluaikana asiaan ei kuitenkaan kiinnitety huomiota, koska a) hän puhui kielliopillisesti täydellisiä lauseita ja b) ongelmat näyttivät ylipäänsä johtuvan enemmänkin siitä, että poikaa ei vain kiinnostanut mikään muu kuin matematiikka (myöhemmin vain fysiikka).

Kielelliset puutteet ovat kuitenkin ilmeisiä kun otetaan huomioon, että Einsteinin pyrkiessä yliopistoon pääsykoe epäonnistui juuri kielellistä ymmärrystä ja sanallita kuvailua ja analyysiä vaativissa tehtävisä. Matematiikan tehtävät olisivat menneet hyvin. SAmoin kielelliset puuttee tulivat ilmi kun Einstein näiden epäonnistuneiden yliopiston pääsykokeiden jälkeen jatkoi opintojaan lukiotasoisessa kansanopistossa, jossa hänen kielitaitonsa todettiin "pahasti puutteellisiksi". Hän sai ne kyllä hyväksyttävästi kasaan sen jälkeen kun asiaan puututtiin, mutta olisi liioittelua väittää, että arvosanat olisivat olleet "loistavia".

on keskivaikea lukiäiriö ja äö on selvästi keskivertoa korkeampi. Molemmat on testattu.



Raivostuttaa kun edelleen on näitä idiootteja, joiden mielestä lukihäiriöinen on sama kuin tyhmä

ja googlaa vaikka sensorisen integraation häiriö.



Asia on huonosti tunnettu, mutta kyseessä on aistisäätelyyn liittyvä ongelma, lapsi ei pysty käsittelemään esim tunto/tasapaino/asentoaistimuksia. Niiden toimivuus on kuitenkin perustana kaikelle oppimiselle. Lapsi voi olla vaikka kuinka älykäs einstein, mutta jos aistit ei toimi kunnolla, niin seurauksena voi olla ongelmia hahmotuksessa (jotka sitten heijaastuvat lukivaikeuksina) ja hienomotoristen taitojen oppimisessa.



Lapselleni tehtiin älykkyystestit, ja tulokset olivat todella epätasaiset. esim. surkea visuospatiaalisessa hahmotuksessa, mutta hyvä loogisessa päättelyssä. Onko lapseni siis tyhmä vai älykäs? No, SI-häiriö kuitenkin on, ja siksi olen asiaan vähän perehtynyt.

kuin viisaus tai tyhmyys. Aina on kyse asiasta, jonka mittaamiseksi keksitään jotkin kriteerit ja testit, jolloin niistä synty kulloinkin mitattavan älykkyyden tosiasiallinen määritelmä.



Ei ole olemassa mitään yksikäsitteistä "raakaa" älyä muussa kuin siinä merkityksessä, jonka sille kulloinkin haluat antaa.



Lukivaikeuden osalta on osoittautunut, että lukivaikeus ei useinkaan kerro mitään oleellista henkilön muistä älykkyyteen yhditettävistä ominaisuuksista.



Peruskoulussa opetetaan hyvin kapeilla ja vanhoillisilla tavoilla eri oppiaineita. Periaate on tarjota n. yhdenlaista opetusta ja jättää eri oppijoille sopivat parhaat opppimistrategiat jokseenkin huomiotta. Lukivaikeuden osata seuraus on, että vaikeudesta käräsivät oppilaat eivät saa itselleen sopivaa oppimismahdollisuutta ja he leimaantuvat tyhmiksi. Yhtä perusteltua, tai jopa perustellumpaa, on sanoa peruskoulun opetuksen olvat menetelmiltään tyhmää ja opettajien keinoiltaa osaamattomia tai tyhmiä.



Yleisin tyhmyyden käytännön määritelmä on tämä: Jokainen, joka ei osaa sitä mitä minä en osa, on tyhmä.

Älykäs on vastaavasti henkilö, joka osaa jotain mitä minä en osaa, josta seuraa etten itse voi koskaan olla älykäs :)