Fyysinen rajoittaminen 4,5-vuotiaalla (as-epäily)

Ota lasta olkapäistä kiinni, katso silmiin ja sano, ettei noi nsaa tehdä. Selitä, miksi ei, mitä seuraa jos tekee. Piirrä siitä myös (sarja)kuva. As-lapset usein tajuavat kuvia paremmin kuin sanallisia selityksiä. (Kun lapsi on vähän vanhempi, mysö paperille kirjoittaminen voi auttaa, vielä ei varmaan pelkästään). Selityssarjakuvan viimeiseksi kuvaksi voit piirtää ison kuvan kielletystä asiasta ja siihen punaiset isot ruksit päälle. Sen kuvan sitten laitat seinälle ja vaan näytät sitä joka kerta kun kielletyn asian tekeminen alkaa taas.



Jankuttaminen johtuu joskus siitä, että et ole oikeasti vastannut kunnolla. NÄille ei voi sanoa "katsotaan myöhemmin" tai "enpä oikein tiedä", jos tarkoitus on sanoa "ei". Jos sanot, että katsotaan myöhemmin, hän odottaa että katstaan myöhemmin ja kysyy aina uudelleen kun hänen mielestään saattaisi olla myöhemmin. Tai jos sanot, ettet oikein tiedä tai jopa "enpa usko", hän kysyy aina uudestaan ja uudestaan jos vaikka nyt olisit muodostanut mielipiteesi. Jos haluast sanoa ei, sun on nyt pakko opetella sanomaan se. (ei tietenkään huutamalla, vaan normaalisti).



joskus taas ongelma, on, että se jankkaaminen on niin mukavaa - ei pelleilyn takia, vaan jotenkin siihen liittyen, että as-lapset tarvitsevat rutiineja ja siksi luovat niitä itselleen. Jankutus, jonka vastauksen tietää etukäteen on turvallinen rutiini, vaikka siitä sitten seuraisikin lopulta huutoa. TÄllöin voi auttaa, jos sulla on se vastaus piirrettynä seinälle ja voit vain osoittaa sitä. Kyllä tai ei-tyyppiset vastaukset voi myös soveltaa liikennevalolappuihin: Kyllä on vihreä lappu ja ei punainen. NÄytä sitä samalla kun vastaat. Ja jos kyseessä on rutiini, yritä ihmeessä luoda sen tilalle joku lapsen kannalta yhtä turvalinen, mutta teille vähemmän hermoja raapiva rutiini.