Uskovaiset!!! Miksi jumala ei tule lähelleni vaikka kuinka rukoilen?
Elämä on miljoona kertaa ollut solmussa ja olen rukoillut vastauksia. Olen uskossa, vaikkakin epäilys saa aina sijaa kun tulee hetkiä jolloin kaipaisin apua. Edes pientä ohjetta minne suuntaan kulkea elämässä jne. Usein pyydän vain että olisi lähellä, itkun keskellä saisin tuntea että
Hän on oikeasti lähelläni... Vaan ei, itken aina samat itkut, rukoilen ja rukoilen..
Kommentit (59)
muumit, tontut..jne. Eli ei ole olemassa.
Jokainen saa uskoa mutta satuolento on ja sos siihen haluaa uskoa niin usko pois, että helpommin saat luoksesi vaikka joulupukin.
Ihan varmasti tapahtuu jotain hyvää, kun et odota mitään silmänräpäys-juttua.
Ja itsekin pitää tehdä parhaansa, eikä vaan odottaa. Jumala auttaa siinä, minkä kokee parhaaksi.
Kuitenkin, kun uskoo vahvasti, tutustuu Raamattuun ja kristinuskon periaatteisiin, uskoo todella sydämessään, niin saa odottamatonta apua aivan varmasti!
Itse olen rukoillut Jumalaa elämääni, mutta en ole sitä vielä saanut kokea. Olen uskovaisesta perheestä ja uskon itsekin. Silti se sisäinen rauha puuttuu ja se Jumalan läsnäolon tuntemus. Viimeksi eilen mietin miten sen saisin. Jatkan rukoilua.
etkä "tunne" mitään, vai? Usko on luottamusta siihen, Jumalalla on suunnitelma minun elämääni.
Ensimmäiseksi tulee mieleen sananalasku (joka ei taida olla kristillinen), että opettaja ilmaantuu, kun oppilas on valmis. Ehkä et ole vielä valmis? Ehkä sinun pitää ensin "puhdistua", eli itkeä ne itkut pois? Ehkä se itkujen itkeminen on Jumalan auttamista?
Vähän aiheen vierestä:
Luin juuri kirjan nimeltä Kiitoskirja by Merlin Carothers. Hän on myös kirjoittanut bestsellerin Kiitä sittenkin.
Hän sanoo, että kiittäkää joka tilassa. Kaikista vaikeuksista myös. Kokeilepa sitä. Ei se mitään patenttilääke ole, mutta minulla se auttoi, kun lapseni oli vaikea. Aloin kiittämään siitä, että lapseni käyttäytyi huonosti. En tiedä, mikä se teho oli, mutta se auttoi.
Se on luja luottamus siihen, mikä ei näy.
Jeesus ei luvannut meille helppoa elämää. Miten pität huolta uskostasi? Luetko Raamattua joka päivä? Käytkö seurakunnan yhteydessä säännöllisesti? Miten paljon käytät aikaa rukoukseen? Nuo asiat eivät ole pelastuskysymyksiä, mutta ne vahvistavat uskoasi ja ovat sinulle hyväksi.
Menisin jos saisi unta... Asiat mietityttää. En ole mielestäni mikään hihhuli vaan normaali perheellinen Uskovainen aikuinen. Tämä jumalan hiljaisuus on jatkunut vuosia.. Ennen sain ihan konkreettisia rukousvastauksia.. Nyt ei mitään.
Tiedän toki ettei mene minun tahtoni mukaan, enkä edes sitä toivo, vaan nimenomaan haluaisin apua siihen että osaisin valita tien joka on jumalan tarkoittama.. Vaikea selittää.. Mutta pohjaton yksinäisyys seuraa kuin varjo jokaista päivääni :(
Ei usko poista omaa panostamista vaan jumala kulkee rinnalla ja auttaa sua valinnoissa tavalla jonka oivallat ehkä vasta aikojen päästä. Monella nykyihmisellä on kummia instant-ihme odotuksia, et "nyt ku mä rukoilin ni saanks mä ny ne mitä toivoin?". Huoh.
sielun pimeä yö. Se taitaa olla juuri tuota.
Luen aina kun ehdin raamattua, mutta raamattu jotenkin pelottaa nykyään. Kaikki lukemani tuntuu uhkaukselta ja välillä tulee tunne että jumala on ollut vihamielinen ja kostonhimoinen..
Seurakunnan kaipuu on kyllä myös suuri, mutta en vain saa järjestymään aina niin että pääsisin kokouksiin. Rukoilen tai huokailen ajatuksiani Jumalan suuntaan pitkin päivää. Parantamisen varaa varmasti olisi...
Jaakobib kirjeessä puhutaan uskon teoista!!
mene raamattupiiriin
Jumala kyllä kuulee ja vastaa ja on äärettömän kiinnostunut sinusta!Muistatko sen kohdan:lähestykää Jumalaa,niin hän lähestyy sinua!Sinua rakastetaan!Olet arvokas!Ja uskovillakin voi olla hyvin vaikea elämän tilanne,mutta me ei olla yksin!Lue psalmien ihania lupauksia ja Johanneksen evankeliumia!Voit tulla myös sielunhoitoon jossa voit purkaa sydäntäsi!Rukoilen puolestasi !!Hali!
Teille kaikille vastauksista. Taidan nyt ottaa raamatun ja viettää loppuillan sen parissa. On niin ihailtavaa seurata uskovia ystäviä jotka ovat niin vahvoja uskossaan ja elämässä kaikki järjestyy. Itse en kyllä murehdi tulevista vaan uskon että Jumala on asiat jo ennalta järjestänyt. Se läheisyys ja suuri rakkaudentunne on vain kadonnut :( tai olen epähuomiossa arjen pyörteessä itse kadottanut.
Siunausta teille kaikki jotka yrititte olla avuksi
koska päässä pyörii liikaa asioita. Jos ei pääkoppaa (liikoja ajatuksia, tulkintoja ja tunteita) saa hiljennettyä, ei kuule muuta.
Yhteyden Isään saat vain ja ainoastaan Jeesuksessa. Muuta tietä kuin Jeesus ei ole. Siunausta sinulle.
"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. Ja mihin minä menen - tien sinne te tiedätte." Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?" Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani."
(Joh. 14:1-6)
jumalaa on rukoiltava jeesuksen kautta.
rukoilethan ihan omin sanoin ? ei mitään ulkoa opeteltua lirumlaarumia ?
eli sydämestä lähtevä aito omin sanoin esitetty rukous varmaan kuullaan.
rukoilen puolestasi, että saat avun
ole avoin
jumala ei sano sanoin miten sinun tulee tehdä, vaan saat tuntee et ahaaa näin se mnee tms
Lukisitko sitä Raamattua ensin ja puhu siitä!
muumit, tontut..jne. Eli ei ole olemassa.
Jokainen saa uskoa mutta satuolento on ja sos siihen haluaa uskoa niin usko pois, että helpommin saat luoksesi vaikka joulupukin.
siis, että Jumala on samanarvoinen kuin nuo taruolennot. Kyllä maapallon luoja sentään on ihan eri luokkaa kuin jotku tontut. Mieti hetken aikaa onko sinut joku tonttu muka luonut? Silloinhan sinä olisit tontun lapsi ja tyhmä, mutta Jumala joka on viisas on antanut sinullekin viisautta.
ei mene tahtosi mukaan, vaan tapahtukoon SINUN tahtosi