Uskovaiset!!! Miksi jumala ei tule lähelleni vaikka kuinka rukoilen?

[quote author="Vierailija" time="01.01.2012 klo 21:30"]

etkä "tunne" mitään, vai? Usko on luottamusta siihen, Jumalalla on suunnitelma minun elämääni.

Ensimmäiseksi tulee mieleen sananalasku (joka ei taida olla kristillinen), että opettaja ilmaantuu, kun oppilas on valmis. Ehkä et ole vielä valmis? Ehkä sinun pitää ensin "puhdistua", eli itkeä ne itkut pois? Ehkä se itkujen itkeminen on Jumalan auttamista?

Vähän aiheen vierestä:
Luin juuri kirjan nimeltä Kiitoskirja by Merlin Carothers. Hän on myös kirjoittanut bestsellerin Kiitä sittenkin.
Hän sanoo, että kiittäkää joka tilassa. Kaikista vaikeuksista myös. Kokeilepa sitä. Ei se mitään patenttilääke ole, mutta minulla se auttoi, kun lapseni oli vaikea. Aloin kiittämään siitä, että lapseni käyttäytyi huonosti. En tiedä, mikä se teho oli, mutta se auttoi.

[/quote]Ylistä! Vaikka ei todellakaan tuntuisi että on mitään kiitoksen saati ylistyksen aihetta, silloin juuri kannattaa ylistää ja luottaa Jumalaan! taistelu tapahtuu henkivalloissa, viholliselle pahin tappio on kun uskova ei lankea tunteisiinsa eikä olosuhteidensa masentavuuteen!

Paavali ja Silas ylistivät vankeudessa, Jerikon muurit sortuivat kun kansa ylisti Jumalaansa.. Itse olen saanut kokea sen omassa elämässäni. Helppoa ei ole mutta sydäntäsärkienkin rukoile Jeesukselta apua ja lue rohkaisevia jakeita Raamatusta ja tartu Sanan lupauksiin, ne tulevat kantamaan hedelmää.

Meidän tunteemme eivät ole totuus, ahdistus ja pelko voivat olla vihollisen ansoja.

Onko Joyce Meyer tuttu? Häneltä on suomennettu hyviä ja uskoa ja kasvua tukevia -tervettä opetusta- sisältäviä kirjoja.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 11:58"]

Väärälle ryhmälle esitetty kysymys. Eivät luulevaiset tiedä, he luulevat. Oikea vastaus on tietenkin, että mielikuvitusolento voi olla lähellä jos kuvittelet sen lähellesi. Todellista se ei siitä kuitenkaan tee.

Oletko uskovainen? Vai miksi vastasit tähän ketjuun?[/quote]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2012 klo 21:47"]

Luen aina kun ehdin raamattua, mutta raamattu jotenkin pelottaa nykyään. Kaikki lukemani tuntuu uhkaukselta ja välillä tulee tunne että jumala on ollut vihamielinen ja kostonhimoinen..

Seurakunnan kaipuu on kyllä myös suuri, mutta en vain saa järjestymään aina niin että pääsisin kokouksiin. Rukoilen tai huokailen ajatuksiani Jumalan suuntaan pitkin päivää. Parantamisen varaa varmasti olisi...

[/quote]Ehkä sinulla on (itseltäkin salattuna) sydämessäsi jotain mikä on esteenä sinun ja Jumalan välilä? Rukoile että Pyhä Henki näyttäisi totuuden sinusta ja elämästäi, muista että Han tekee sen aina lempeästi, ei syyttäen ja tuomiten vaan tavalla jonka kestät ja jos olet rehellinen saa sinut luopumaan synnistäsi. Silloin voivat siunaukset tulla elämääsi.

Voi myös olla että Jumala kasvattaa sinua uskomaan itseensä, ei tunteisiisi eikä merkkeihin.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 12:13"]

Monesti itsekin Jumalaa elämääni rukoilleena... Kaikki kertomukset (narkkarit, rikolliset yms.) kuitenkin kertovat että rukoilivat Jumalaa ja tulivat uskoon.. Lämmin tunne, valo tms ja vasta sen jälkeen rupesivat kulkemaan uskonnollisissa piireissä ja lukemaan Raamattua. Vai onko nyt niin että kun on tarpeeksi kaidalla polulla niin ei tarvitse rukouksia kuunnella? Se joka kommentoi että tapahtukoon Sinun tahtosi, väitätkö nyt että Jumala antaa halun tulla uskoon mutta ei tahdokaan antaa minulle uskoa?

[/quote]

Ihan samaa mietin. En osaa olla niin hyvä ihminen, etten joskus katkerana kiukuttelisi, että miksi rukoilemisesta huolimatta vaikeuksia tulee koko ajan eteen, eikä koskaan helpota. Tiedän, että pitäisi olla kiitollinen ja nöyrä, mutta silti, olen vain ihminen. Pyydän ja rukoilen voimaa olla parempi ihminen ja kiitollinen näistäkin vastoinkäymisistä, mutta voimat alkavat olla välillä lopussa. 

Ehkä en ole vielä tarpeeksi syvällä tai sitten on niin, että rukoukseni on kuultu, kun olen vielä tähän asti selvinnyt vaikeuksista ja ahdistuksesta huolimatta, vaikka välillä olen äärirajoillani. 

Mutta silti jatkan rukoilemista ja kiittämistäkin. 

lue kirjat keskusteluja jumalan kanssa by neale donald walsh

noi kirjat on auttanut mua suunnattomasti

Jumala xD Good one!

Suosittelen, että luet Richard Dawkinsin kirjan Jumalharha. Saat vastauksen kysymykseesi.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 13:24"]

lue kirjat keskusteluja jumalan kanssa by neale donald walsh

noi kirjat on auttanut mua suunnattomasti

[/quote]Kristillisiä ne kirjat eivät ole. Kukin suhtautukoon miten tahtoo mutta ihan vain tiedoksi.

Ihanaahan se olisi jos koko ajan tuntuisi hyvältä ja tuntisi Jumalan läsnäolon mutta aina se vain ei mene niin.. Job ei ollut tehnyt mitään väärää ja sai kokea valtavat kärsimykset Jumalan ollessa "mykkä". Ystävät yrittivät selittää mistä on kyse ja mitä Jobin tulisi tehdä mutta eivät voineet ymmärtää Jumalan aivoituksia.

Lopuksi Job sai kuitenkin yltäkylläisesti takaisin sen minkä menetti ja enemmänkin.

[quote author="Vierailija" time="10.02.2015 klo 15:30"]

Rukoilen joka viikko että Jumala antaisi minulle ison lottovoiton. Ei ole kuullut.

[/quote]Ehkäpä se lottovoitto ei olisikaan sinulle hyväksi? Jumala ei anna meille rukousvastausta joka aiheuttaisi meille pahaa.

Uskovaisena tiedän kaikki odotukset mitä meihin kohdistuu,ihmeellistä on että epäonnistumisessa ei ole mitään pelättävää, se riisuu ja lopulta parantaa, tai olkoon parantamatta kun kaikki on tarpeellinen on jo tehty! Kiitoksella on ihmeellinen voima kun saa kiittää epäonnistumisesta häpeästä kun ei täytä odotuksia.

Hihhuli tai viisas tai hullu tai mitä vain.Kiitän siitäkin.

olet tullut uskoon.

Näin ajattelen itse.

lähellänne. Jumala näkee ja kuule aina teitä, vaikka te ette näkisi tai kuulisi!



Jostain syystä toisten on helpompi saada oikeasti tuntea Jumalan läsnäolo. Se ei silti tarkoita että te ette jostain syystä kelpaisi.



Älkää te koskaan luovuttako Jumalan suhteen, sillä Hän ei koskaan luovuta teidän suhteenne.



Ja mikä tärkeintä: Teidän ei tarvitse tehdä mitään! Tyytykää siihen rauhaan ja uskoon, että kaikkivoipa Jumala voi tehdä mitä tahansa, ja tekee kaiken teidän puolestanne, jos vain annatte. Olkaa rauhassa. Älkää mistään murehtiko, luottakaa että kaikki menee juuri niinkuin pitääkin, vaikkei se olisi se teidän ensimmäinen oma tahtonne.



Kukaan joka Jumalaa huutaa avukseen, ei hylätä. Se on lupaus. Jokainen on taivaspaikan arvoinen, älä vähättele Jumalan luomaa, sinua.

olet tullut uskoon.

Näin ajattelen itse.

vaikkein uskovainen olekaan. Jumala on aina ja kaikkialla, meissä itsessämmekin. Mutta ymmärrän kyllä ap:n surun. Soisin hänelle mielelläni sen rauhan mitä monet uskovaiset tuntuvat kokevan.

Mä luulen et joko jumala vihaa mua tai sit se on sadisti luonteeltaan.

Etsi jumalanvaltakunta ja hänen omansa täältä maan päältä. Siellä on evankeliumi eli syntien anteeksiantamus, jonka sinäkin saat omistaa omalle kohdallesi. Itse olen täältä löytänyt Hänen omansa ja rauhan tunnolleni. Katso ensin vaikka www.nettiseurat.info

Ei vihaa sinua, vaan kutsuu Sinua rakkaaksi lapsekseen juuri nyt. "Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa niin sen jälkeen teille kaikki muu annetaan." 57

Jumalan aika on eri kuin ihmisen. Olen kuullut joskus seuroissa puhujan sanovan ,että jos Jumalaa rukoilee oikealla mielellä synnin hädässä ,niin hän kuulee rukouksen.

Itselläkin on välillä usko koetuksella... Kaikki kaatuu kerralla niskaan: rakkausasiat, taloushuolet ja nyt vielä isäni terveys:( Olen rukoillut isäni puolesta, olen kiittänyt ja koettanut olla positiivinen, mutta hiljaista on...

Ap, lausun rukouksen puolestasi tuonne yläkertaan. Sen enempää ei minullakaan ole annettavana...