Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hui, melkein tuli ero!
11.11.2005 |
Meillä oli tänään mieheni kanssa varsin kauhea riita. Sanottiin kaikenlaista ikävää, tai pikemminkin huudettiin. Minä huusin, että hänen täytyy lähteä jonnekin muualle. Mies pakkasi laukkunsa ja sanoi lähtevänsä. Sitten aloin sanoa, että hän ei saa lähteä tuolla tavalla vaan asiasta täytyy keskustella. Hän sanoi, ettei ole mitään keskusteltavaa, asia on ihan selvä, minähän häntä vaadin lähtemään.
Juttelimme kuitenkin vielä vähän aikaa ja itkimme molemmat. Mies meni ovelle ja silloin vauvamme alkoi itkeä. Mies tuli vielä lohduttamaan vauvaa ja sitten hän sanoi, ettei halua lähteä. Ja minä sanoin, etten halua hänen lähtevän.
Niinpä sitten päätimme, että otammekin ohjat omiin käsiimme ja muutamme järjestelmällisesti arkeamme siten, että kaikilla olisi parempi olla. Otimme kynää ja paperia ja kirjasimme, mitä kukin tarvitsee ja miten ne voimme toteuttaa.
Nyt on parempi mieli. Äsken mieheni sanoi, että oli kauheasti toivonut, että anelisin häntä jäämään. Mieleni oli tehnytkin niin tehdä, mutta sain toiveeni sanotuksi vasta kun hän sanoi, ettei haluaisi lähteä.
Tuli vain mieleen, miten asiat olisivat voineet mennä tänään tosi pahasti pieleen, mutta luojan kiitos tilanne selvisi! Esikoisen syntymän jälkeen meillä on ollut kuviot jonkin verran pielessä, kun on yritetty sopeutua uuteen tilanteeseen. Ei ihme, että moni pari eroaa vauvan ensimmäisenä vuonna!
Tilanne tuntui tosi täpärältä!
Onko teillä muilla usein riitoja, jotka tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja kohtalokkailta?
Kommentit (6)
kun tulee eka vauva taloon, niin kuviot menevät uusiksi. Kyllä se siitä! Ja kyllä, tutun kuuloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt lasten tultua ei olla riidelty kunnolla kertaakaan!
en siis leuhki, meillä oli aikoinaan tosi pahoja riitoja, kai se ikä ja lapset kasvattivat meidät..:)
ja yksi syy on se, että on sydäntäraastava näky katsella lapsen ilmettä, kun isä ja äiti riitelee.
ne pari pikku riitaa mitä on ollut lasten aikana ottavat vieläkin omantunnon päälle..:(
mutta, onnea ap:lle, monet eivät ymmärrä tuossakaan tilanteessa, vaan eroavat pikkujuttujen takia.
Meillä on ainakin kerran pari vuodessa ollut niin iso riita että on tuntunut ettei siitä voi enää päästä yli. Toinen on saattanut leipääntyä niin totaalisesti ettei halua edes yrittää jatkaa yhdessä. Onneksi silloin on edes toinen halunnut jatkaa että ollaan päästy sopimukseen että katsotaan vielä kuukausi ettenpäin. Siinä ajassa on taas kaikki normalisoitunut.
Kun ei näe toista paljon, ei niitä vähäisiä yhteisiä hetkiä viitsi tuhlata riitelyyn. Me ei olla oikeastaan koskaan riidelty, niin että toinen olisi uhannut erolla. Toivottavasti niitä riitoja ei tulekaan.
Onneksi saitte asiat selvitettyä. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Alue: Aihe vapaa
kuka muuta väittää puhuu aatteellista paskaa.