Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä se vaan on uskottava että sisko ei halua tavata, ikinä.
01.01.2012 |
Näemme ehkä 1-2x/vuodessa kun ns pakkorako eli jouluna ja hänen lakkiaisensa 3v sitten.
Muuten hän ei halua tekemisissä olla, koska joka ainoa kerta kun on sovittu treffit niin hän peruukin sen sitten vaikka paria tuntia ennen ajankohtaa.
Esim jouluna sovittiin että näemme nyt 29pvä, hän itse ehdotti sitä päivää! kysyin sinä päivänä 13 aikaan että no mites se näkeminen tänään ja hän vastaa että on vatsataudissa jo kolmatta päivää.
Ok, sairauksillehan ei mitään mahda, tietenkään, MUTTA jos on jo 3s tautipäivä menossa niin olisi kai voinut vaikka edellisenä päivänä tai edes sinäaamuna ilmoittaa ettei käykään??!!
Sovittiin sitten että soittelee minulle tänään josko nähtäis tulevalla vkolla, eipä ole soittoa kuulunut ja uskokaa huviksenne ei sitä kuulukaan.
Minä en ihan oikeasti ymmärrä, päässä pyörii kaikenlaista kuten sekin että liittyykö tämä jotenkin hänen avokkiinsa, tai mikä poikaystävä se nyt on kun asuvat yhdessä ja seurustelleetkin jo useamman vuoden.
Poika on aika kärkäs suustaan, en tiedä mitä ajatella siitäkin..no, tuskin hän tapaamisia estää en tiedä.
Tämä on vaan helvetin loukkaavaa, ainoa siskoni ja kuinka olinkaan ylpeä kun hän syntyi, meillä on ikäeroa 14v.
Tuntuu vaan pahalta, todella pahalta, luulisi että omaan siskoon haluaisi olla yhteyksissä mutta se onkin aina vain suuria puheita:´´(
Kommentit (24)
Tänävuonna 22v mittarissa ja ollut henkisesti varsin aikuinen jo pitkään, sitäkin se äidin sairasuden, kärsimysten ja kuoleman kokeminen on tehnyt. Joten juniorikorttia on turha tähän yhteyteen vetää. ap
kun vertaa suhun ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sinnikkäästi aina joulukortin lähetän, muuten ei olla mitenkään tekemisissä. Muiden sisarusten kanssa molemmat kuitenkin. Harmillista.
Sulla kuitenkin joku yhteys siskoosi
En minäkään siinä iässä oikein jaksanut hengailla kuin muiden ikäisteni (opiskelija)kavereiden kanssa, sitten joskus kolmikymppisenä vasta tuli kypsyys ja sukulaisia arvostan ihan eri tavalla nykyisin.
Jos siskosi olisi silloin kaivannut sua enemmän? Onko mahdollista että hän olisi jotenkin pettynyt sinuun?
Enkä myöskään ole tuppautunut tms.
Ja olen tehnyt tiettäävksi että ovi on aina auki jos haluaa paikan minne tulla, jutella tai mitä tahansa. En ole liikoja udellut, en puuttunut elämäänsä.
Äitimme kuoli 5v sitten ja siksikin minusta olisi hirmuisen tärkeää että olemme tekemisissä toistemme kanssa mutta kun ei niin ei.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on tunneasia, sinulle, ei hänelle. Ikäero on niin iso, että teidän ajatukset eivät ihan kohtaa, ehkei koskaan...
Jos on tyyliin 18-20v. niin niillä taitaa olla aika kiireistä elämää kavereiden kanssa.
Ei ehkä osaa edes ajatella että se "vanha siskokin" kaipailisi.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska minulla on aikuinen lapsi, joka ei haluta tavata minua enää koskaan. Todella surullista :(
Puolisoilla/kumppaneilla on joskus tapana demonisoida toisen vanhempia ja sisaruksia. En tiedä mistä se johtuu. Onko se mustasukkaisuutta? Omistamisenhalua? Hallintakeino? Veljeni ex-avovaimo sai tehtyä minusta ihan hullun veljeni silmissä, niin ettei veli ollut vuosiin minun kanssani tekemisissä. Eron jälkeen ei veljellänikään ole ollut enää mitään minua vastaan ja ihan sama ihminen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jouluisin. Hän kyllä joskus jostain keksii, että hänpä tulee meille kylään vaikka ensi viikon tiistaina kun on vapaapäivä. Sitten häntä ei näy ei kuulu, kun soitan, onkin auton huoltoa tai jotain muuta. Ei pääse tulemaan eikä viitsi edes ilmoittaa! Kolmekymppisilleenkään ei meitä vaivautunut kutsumaan kun "ette kuitenkaan sieltä ketään tunne". Taidetaan olla niitä vähemmän tärkeitä kavereita, eihän nyt siskolle tarvi ilmoitella jos ei nyt huvitakaan nähdä. Tuskinpa ystäviään noin kohtelevat.
Silloin yhteydenpito on todella vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jospa jättäisit aloitteenteon siskollesi.
Sekin saattaa olla siskostasi ahdistavaa, että olet niin..."needy" sukulaisuuden perusteella, kai sinulla on muitakin ystäviä? Meilläkään ei siskoni kanssa ole paljoa yhteistä eikä edes soitella usein. Ei me silti kadota minnekään tai lakata olemasta toisillemme. Elämme omaa elämää kumpikin.
Joskus vaan on niin, että sukulaisestaan ei pidä ja sillä siisti. Teitä ei kenties yhdistä mikään hänen puoleltaan, hän ei tarvitse sinua mihinkään. Koita vain hyväksyä ja lopettaa tapaamisen kerjääminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja suuttunut kun revittelet asioita?
En minä niin kovin "needyksi" itseäni koe jos haluaisin edes puhelimitse pitää yhteyttä silloin tällöin ja tavata edes joskus.
Mutta ilm sekin on liikaa, kaverithan ja ystäväthän on ilmeisesti sitä varten, ei siskot tmv.
Hän on nyt 21v ja elää vakiintunutta opiskelija+parisuhde-elämää tuossa 8km päässä eli voisi olettaa että siskollekin olisi aikaa edes joskus.
Mutta niin ei siis ole ja täytynee asia hyväksyä, minä vain olen sitten sitä laatua luonteeltani että jos joku ei osoita vuosiin mitään mielenkiintoa minua kohtaan niin en voi vain napista painamalla asiaa sitten ehkä joskus kuitata, olkoonkin siskoni. Joten annan sitten olla ja olen kuin minulla ei siskoa olisikaan, minäkin.
ap
Olen pari x jakanut tästä asiasta tuntemuksiani ja ajatuksiani ja jos sisko siitä suuttuisi niin ole hyvä vain.
Toisaalta hällä edes ole syytä täällä pyöriä kun ei todnäk koskaan halua edes lapsia tai jos haluaa niin vasta vuosien päästä.
Toisaalta olisi hyväkin jos näkisi ja lukisi tuntemukseni:´(
ap
ja suuttunut kun revittelet asioita?
kivirekiä perässänäi. Eilen laittoi uudenvuodentoivotuksen, sitä ennen ei tullut edes käymjään kun samalla kävivät mummolassa, asuvat monen sadan kilometrin päässä. Ei kiittänyt postistse lähettämästi joululahjastakaan heidän lapselleen ja mun kummityttärelleen, olisi ollut kiva tietää onko tullut perille. No, en vastannut viestiin, mun puolesta meillä ei ole enää mitään tekemistä toistemme kanssa. Sitä saa mitä tilaa!
et vaan silti voi näemmä päästää irti... Siskosi on ihan juniori... ihme, ettet tajua!
vallan hyvin ap;n harmituksen!
ja etenkin kun äitiäkään ei enää ole.
älä välsää noista mollaajista!
Alue: Aihe vapaa
joo samantyypin veli täällä.tosin ehken tilanteemme vielä pahempi.ei soittele ei ole IKINÄ käynyt mun luona kun lapsuudenkodista muutin pois jo kohta 8v sitten.asuu itekin omillaan.vanhempien luona jos törmätään joskus,ei puhu ei kysele korkeintaan että mitä on telkussa tai ruokana.isoveli siis 30v.ei kysy miten jaksan tai mitä mun lapset jaksaa..ite en enää jaksa juosya perässä että jos ei kiinnosta niin ei pakolla.