Perheenisä käyttäytyi itsetuhoisesti kännissä, tehdäänkö meistä nyt lastensuojeluilmoitus? :(
Olemme siis ihan tavallinen perhe, ja lapset voivat tosi hyvin ja koti on rauhallinen ja yleensä ihan tasapainoinen.
Kuitenkin olemme molemmat kärsineet masennuksesta jossain määrin ja saaneet lääkitystäkin siihen.
Nyt sitten mieheni käyttäytyi eilen illalla itsetuhoisesti ja joutui lyhyesti sairaalahoitoon.
Minun on kerrottava tästä huomenna omassa keskusteluterapiaistunnossani ja mieskin on nyt viimein ymmärtänyt keskusteluavun tarpeensa ja tulee mukaan, ja lisäksi sai oman lähetteen sairaalasta.
Olemme todella säikähtäneitä molemmat ja haluamme kaikin voimin saada perhetilanteemme kuntoon, alamäki alkoi ku mieheni petti minua 2 vuotta sitten, ei tosin koskaan fyysisesti.
Rakastamme toisiamme ja perhettämme ja teemme kaikkemme, että saisimme asiat taas kuntoon.
Arkemme toimii hyvin, emme esim. alkoholia ota kumpikaan juuri lainkaan. (Mies otti tuon tekonsa aikana, eikä kunnolla edes muista, mitä teki)
Pelkään kuitenkin, että miten meitä nyt katsotaan tämän jälkeen? Tehdäänkö lastensuojeluilmoitus automaattisesti joltain taholta ja miten fiksuimmin toimimme jos niin käy?
Käsi sydämellä voin vannoa, että lapsemme ovat äärimmäisen vaalittuja ja hyvin hoidettuja meidän omista ongelmistammekin huolimatta!
Kommentit (30)
lastensuojuluilmoituksen johtavan lasten huostaanottoon?
Se on vihoviimeinen toimenpide, ja sitä ennen tehdään vaikka mitä.
Jos teillä on tuon tason ongelmia, on turha kieltää lasten avun tarvetta!
Tilanne ei ollut mitenkään "räjähtävä", vaan aika nopeasti ohi. Sitä edelsi pieni lyhyt sanaharkka, jota lapset eivät kuulleet, koska nukkuivat.
Ja ymmärrän toki, että ls-ilmoitus on lasten eduksi tehtävä asia ja jos se nyt tehdään, tottakai me pyrimme tekemään kaiken mahdollisimman yhteistyökykyisesti, jotta asiat selviävät!
Mutta en silti kiellä, etteikö asia minua ahdistaisi. Sillä on pahaenteinen kaiku korvissani ja vaikka rationaalisesti ajatellen käsitän, ettei ls-viranomaiset mitään hirviöitä tietenkään ole, on asia silti tosi pelottava ja sitä halusin tässä tuskallisesa tilanteessa tänne purkaa.
Ja sille yhdelle, joka ihmetteli "ei-fyysistä" pettämistä, oletko koskaan kuullut puhumisesta tai esim. sähköposteista?
ap
Mikään pakko ei ole omassa terapiassa asiasta mainita ellet halua.
hoitokontakti jo on. Ja kun mies aloittaa omat keskustelunsa, olisi ehkä aika turhaa, jos asioita ylettömästi salailtaisiin, mitäpä hyötyä avusta muuten olisi?
Tähän asti siellä on kerrattu lähinnä omia itsetunto-ongelmiani, saa nähdä, mihin nyt edetään:(
ap
päättäisi tehdä ilmoituksen, hänen kuuluu kertoa asiasta myös miehellesi tai sinulle. Saat siis tietää asian viimeistään huomenna. Vaikuttaa siltä, että ainakaan sairaalasta ei tehty ilmoitusta, koska miehesi olisi jo saanut kuulla asiasta.
Näin ei saisi sanoa, mutta sanon kuitenkin: jos ilmoituksen mahdollisuus ahdistaa, niin voit vielä punnita, kuinka paljon tapahtuneesta ylipäätään kannattaa puhua terapiakeskustelussa (oletan että kyseessä on kunnallinen palvelu). Olisiko sinulla jotakuta muuta luotettua tahoa, jonka kanssa voisit purkaa tätä tapausta sydämeltäsi?
Ja sille yhdelle, joka ihmetteli "ei-fyysistä" pettämistä, oletko koskaan kuullut puhumisesta tai esim. sähköposteista?
ap
mistä alkaen sähköpostit ja puhuminen on ollut pettämistä? Mene hoitoon! Ai niin, sähän oot jo...
ollut tarkoitus kuolla, vaan pikemmin se oli kännisen ihmisen epätoivoinen teko, johon hän ajautui ehkä eniten kun sitä vanhaa pettämisasiaa alettiin taas ruotia (minä olen siis syyllinen myös) Hän oli myös tosi humalaan tullut pikkutunneilla.
Todella typerää ja turhaa, ja mies on itse epätoivoisen katumuksen vallassa. Olen myös itse luvannut antaa vanhojen jo olla, tähän asti en ole siihen meinannut pystyä.
Joten varmasti korostan keskustelussa, että millaiset olivat olosuhteet tapahtuman aikana. Mutta nyt on vielä niin shokki päällä itsellä, että on vaikea ajatella.
ap
Sinun puolisosi saa varmasti sanoa ja kirjoitella toisille naisille aivan mitä tahansa. Se on teidän valintanne.
Meidän suhteessamme tuollainen toiminta ylitti pettämisen rajan. Siinä se.
ap
Tilanne ei ollut mitenkään "räjähtävä", vaan aika nopeasti ohi. Sitä edelsi pieni lyhyt sanaharkka, jota lapset eivät kuulleet, koska nukkuivat.
Tähän on pakko kommentoida, että voin kertoa että makasin AINA sängyssä leikkien nukkuvaa kun omilla vanhemmillani oli ongelmia. Eli jos puhuitte vähänkin kovempaan ääneen on suuri mahdollisuus että lapset teidät kuuli.
Ei mulla muuta.
ja jokaisesta samanlaisesta tapauksesta. Koskaan ei voi olla liian varovainen ja koskaan masentunut ihminen ei itse näe niin hyvin omaa tilannettaan kuin joku ulkopuolinen.
Kohta käy taas niin kuin Hakunilassa, koska kukaan ei puuttunut. Päässä vaan joskus voi napsahtaa, luulis sun sen tajuavan koska miehesi teki mitä teki. Mitäpä jos olisi tehnyt lapselle tai sinulle ensin jotain?
oli lapset missä tahansa! Siinä on aina riski, että vanhempi onnistuu toimissaan ja saa itseltään henegen pois. Jos vanhempi on näin tasapainoton, niin kyllä silloin on ihan asiallista saada apua lastensuojelunkin kautta, sillä vanhemman itsetuhoituus jos mikä on uhka lasten hyvinvoinnille.
Ihmettelen myös, miten voitte/miehesti voi olla tolkuttomassa kännissä lasten ollessa kotona (vaikka olisivat nukkumassakin)?
Olet selvästi fiksu ja vastuuntuntoinen, koska haluat että lapsesi voivat mahd. hyvin ja otat tapahtuneen huomenna myös puheeksi. Tottakai se on tärkeää myös siksi, että saat itse tarvitsemaasi henkistä tukea noinkin vakavan tilanteen jälkeen. Sinulla on ollut haasteellista omasi ja miehesi sairauden rasittamana. uskon että kaikki menee parempaan suuntaan, kun olet tuolla asenteella liikkeellä. On hienoa, että olette tehneet parhaanne jo nyt, ja otatte tapahtuneen myötä tarvitsemanne lisäavun vastaan... Uskon kohdallanne parempaan tulevaisuuteen !!! haleja ja paljon voimia teille molemmille!!!
mistä alkaen sähköpostit ja puhuminen on ollut pettämistä? Mene hoitoon! Ai niin, sähän oot jo...
mutta niiden sisältö voikin olla jo pettämiseksi luokiteltavaa ;)
Ja voihan ihmisen pettää mo´nella muullakin tapaa...
Eikä sitä varmasti jätetä tekemättä viimeaikaisten otsikoiden takia.
tapauksessa aina! Sitä ei voi estää, mutta mitä pelättävää teillä on?
Lastensuojelulain (1983:683) 40:1 §:ssä säädetään: ”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle”.
Näin se menee. Se, että pelkäät asiaa, tuntuu oudolta.Jos puhtaat jauhot pussissa ei ole mitään hätää. Ilmeisesti salattavaa on.
lastensuojuluilmoituksen johtavan lasten huostaanottoon?
Se on vihoviimeinen toimenpide, ja sitä ennen tehdään vaikka mitä.
riippuu sossusta. Jotkut sijoittavat lapsen/lapset heti kun vaan vähänkin saavat syytä. Ja kyseessä siis kiireellinen sijoitus joka kestää max 2 kk ja päättyy joko huostaanottoon tai sijoituksen purkuun.
Jos olivat vaikka mummolassa koko uudenvuodenvaihteen, niin ei tehdä.