Mitä tunteita olette kokeneet kun kuulitte exällä olevan uusi?

Erosta reilu pari vuotta, mulla uusi suhde. Nyt on lapset raportoineet, että isillä on joku, mutta eivät ole hekään vielä tavanneet.



Mustasukkaisuus on liian vahva sana. Kirpaisee kuitenkin, jollain lapsellisella ja epäkypsällä tavalla. Uteliaskin olen, ehdottomasti. Jos uusi naisystävä paljon mua laihempi ja nuorempi ja fiksumpi, voi itsetunto ottaa osumaa. Ja tietenkin lasten takia toivon, etä hän olisi mukava ja lapsirakas.

Aivan neutraali en vaan pysty olemaan, vaikka romanttisia tunteita miestä kohtaan ei ole ollut vuosiin. Silti, pitkä suhde takana.

en hakenut tässä mustasukkaisuutta, ei ole kyse siitä erosta on jo aikaa ja olen itse ihan tyytyväinen elämääni.

Mutta.. tämä on ehkä tyhmää, mutta pahimmalta tuntuu että se uusi viettää aikaa lasteni kanssa, juhlapäiviä, lomia yms.

Se tuntuu nyt jotenkin pahalta, en tiedä miksi, en kaipaa exää takaisin eikä minua haittaa uusi nainen en vain haluaisi hänen olevan lasteni kanssa...

Haukkukaa jos haluatte, tämä on nyt näin alussa kuitenkin se päällimmäinen tunne. Ehkä tästä vielä selviää..

Hienoa, että osaat analysoida tunnetilojasi. Uusperheen elämää nähneenä (olen äitipuoli) olen entistä varmempi siitä, etten ikinä eroa miehestäni.

Mä en ottaisi exääni takaisin ja mä kai olen katkera jotenkis sille tilanteelle, että ex esittää hyvää isää tälle uudelle.

Eivät asu yhdessä enkä usko et kovin helposti yhteen menevät. Mutta lapset olen kasvattanut pääosin yksin. Exää ei kiinnostanut lapset kun ne oli pieniä. Oli aina töissä ja harrastuksissa. Sehän siihen eroon johtikin. Nyt tenavat ovat jo isompia ja exä haluaa tavata lapsia joka viikonloppu ja raahaa ne tämän nykyisen luo. Viikolla pyytelee kylään lisäksi.

Mä olen joustanut tapaamisissa koska exä ei ole ikinä kyennyt tapaamaan lapsiaan sopimuksen mukaan eli joka toinen v.loppu ja pari arki-iltaa. On ottanut tyyliin lauantai-ilta-sunnuntai aamupäivä. Omat menot tärkeämpiä. Sama viikolla. Rikkonut sopimuksia ja aiheuttanut mielipahaa lapsille paljon.

Nyt mä haluaisin rauhoittaa tilanteen näistä pikavisiiteistä ja noudattaa tehtyä sopimusta. Mutta exäni on omalaatuinen ja hälle ei tuota edes ehdoteta ilman riitaa.

Välillä ex halusi ohiajaessa piipahtaa vartiksi katsomaan lapsia. Lapset olivat 1v ja 2v ja arvata voi mikä parku tollaisesta aina tuli, kun isä lähti melkein heti tultuansa. Isoja riitoja tuli, kun kielsin tollaiset lällällää- iskä ei nyt jääkään -vierailut. Huomasin, ettei kannata edes perustella miksi ei käy, sain vain haukkuja. Rupesin vaan tiukasti vastaamaan, että meillä on nyt muuta.

Nyt lapset ovat 8v ja 9v ja ollaan muutama vuosi jo vihdoin menty tapaamissopimuksen mukaan, jolloin voimme rauhassa suunnitella myös omat menomme ei tarvitse olla isän ekstempore-viuhtomisia varten varalla. Kummasti isäkin on pystynyt jättämään välillä omia maailman tärkeimpiä menojaan väliin ja tapaamaan lapsiaan sovitusti.