avo- vai avioliitto ?

avioliitto kuuluu keskiajalle eli ajalle ennen 80-lukua. Silloin piti mennä naimisiin heti jos tuli paksuksi ja piti ottaa miehen sukunimi. Nykyään nainenkin voi luoda uraa vaikka johtajana eikä tarvitse olla pelkkä kotiäiti

eihän avioliitossakaan (toivottavasti ainakaan kenenkään kohdalla) ole kyse mistään "liitosta". Kyllä senkin luulisi nykypäivänä olevan rakkaussuhde.

niin mitä väliä asuuko avo- vai avioliitossa? Osaako joku kertoa? Itse en ole keksinyt yhtäkään sytä mennä naimisiin... En halua olla nalkuttava vaimo, enkä halua että mieheni muuttuu pyöreäksi sohvaperunaksi ;).

eihän avioliitossakaan (toivottavasti ainakaan kenenkään kohdalla) ole kyse mistään "liitosta". Kyllä senkin luulisi nykypäivänä olevan rakkaussuhde.

Miehelle ja minulle avioliitto oli ihan juridinen juttu eikä käytännössä liity meidän rakastamisiin mitenkään. Meidän tarvitse avioliitolla todistaa, että rakastamme toisiamme.

Mutta jos ei mennä naimisiin, ei tarvitse erotakaan. Ollaan kokoajan yhdessä vaan vapaasta tahdosta. Avoliitto on sikäli parempi.

vaihtoehto jos on lapsia ja omistusasunto, vuokralla kun on ja ei omista mitään on ihan sama vaikka ei olisi osoitekaan samassa paikassa.

Mutta jos ei mennä naimisiin, ei tarvitse erotakaan. Ollaan kokoajan yhdessä vaan vapaasta tahdosta. Avoliitto on sikäli parempi.

Ja sen takia avoliitot ovatkin lapsiperheille huono diili, koska niitä huonoja aikoja tulee jokaiselle. Avioliitto takaa paremmat lailliset oikeudet, sekä saa yrittämään enemmän liiton säilymiseksi.

Miksi pitää hyötyä rahallisesti jos tulee avioero ? Kun tulee avoero, niin kummatkin ottavat vain sen mikä kuuluu itselleen. Mä en ainakaa antais toiselle omistani euroakaan, jos ero tulis. Omistusasunnossa asutaan, joka maksettu puoliksi.

Avioliitossa lesken asema on parempi, erotilanteessa köyhempi osapuoli saa tasinkoa ja leski saa leskeneläkettä valtiolta. Avioliitossa puoliso on myös lähiomainen.



Esimerkiksi puolison kuollessa miehen sukulaiset kävelevät avovaimon yli päätettäessä vaikka hautapaikasta.

Miehelle ja minulle avioliitto oli ihan juridinen juttu eikä käytännössä liity meidän rakastamisiin mitenkään. Meidän tarvitse avioliitolla todistaa, että rakastamme toisiamme.

tuota minäkin tarkoitin, mutta katsoin asiaa toiselta kannalta. Juuri noinhan sen pitääkin olla, että ihmisten välillä kyse on rakkaudesta, ja avioliitto on vain juridiikkaa - jolloin se "liitto" on ihmissuhteen kannalta ihan samantekevä juttu. Toki juridiselta kannalta asia on eri, JOS sen juridisen puolen haluaa.

Esimerkiksi puolison kuollessa miehen sukulaiset kävelevät avovaimon yli päätettäessä vaikka hautapaikasta.

on kyseessä pariskunta, joilla on lapsia, eikä sillä kuolleella osapuolella ole omia LÄHIsukulaisia? Ja lapsethan ovat kuitenkin aina läheisimmät. Eli jos lapset ovat jo aikuisia, niin hehän sen päättävät, eikä joku dementoitunut äiti.

Ja entäs, voivatko avopuolisot ilmoittaa jonnekin (esim. terveystietoihinsa), että sairauden/kuoleman sattuessa haluavat puolisonsa päättävän kaikesta?

Miksi pitää hyötyä rahallisesti jos tulee avioero ? Kun tulee avoero, niin kummatkin ottavat vain sen mikä kuuluu itselleen. Mä en ainakaa antais toiselle omistani euroakaan, jos ero tulis. Omistusasunnossa asutaan, joka maksettu puoliksi.

En mä tosta rahallisesti hyötymisestä tiedä.. Mut avioliitossa kun on niin ein tartte pitää kirjaa kumman on pesukonen kumman telkkari jne..

Ja sitte toi lesken asema on mun mielestä ainaki aika tärkeä kohta.

avioliitto kuuluu keskiajalle eli ajalle ennen 80-lukua. Silloin piti mennä naimisiin heti jos tuli paksuksi ja piti ottaa miehen sukunimi. Nykyään nainenkin voi luoda uraa vaikka johtajana eikä tarvitse olla pelkkä kotiäiti

suomalaismiehelle. Sellaiselle joka ei omaa hirvittävä suurta pankkitiliä eikä jalat alta vievää ulkonäköä ja karismaa. Näiden miesten pitää yrittää sitouttaa naisensa avioliitolla, koska muuten nainen voi valita uuden miehen, rikkaamman ja komeamman.

Naiset ei enää avioliiton suojaa tarvi. Tavismiehet tarvii.

Voihan pariskunta olla sellainen jolla on aikuisia lapsia, mutta jokainen sellainen pari on joskus ollut pariskunta, joilla on vain alaikäisiä lapsia tai ei vielä yhtään lapsia. Kyllä silloin puolison sukulaiset kävelevät avolesken yli esimerkiksi hautapaikasta päätettäessä.

En mä tosta rahallisesti hyötymisestä tiedä.. Mut avioliitossa kun on niin ein tartte pitää kirjaa kumman on pesukonen kumman telkkari jne..

avoliitossa sitten pitäisi? Jos ei enää erossa muista, kenen mikäkin tavara on, niin voihan ne epäselvät sitten jakaa puoliksi - kuten avioliitossakin. Omasta mielestäni tuntuisi kummalliselta ajatella yhtään mitään parisuhdetta joidenkin telkkareiden ja pesukoneiden kautta.

En halua olla nalkuttava vaimo, enkä halua että mieheni muuttuu pyöreäksi sohvaperunaksi ;).

avioliitto kuuluu keskiajalle eli ajalle ennen 80-lukua. Silloin piti mennä naimisiin heti jos tuli paksuksi ja piti ottaa miehen sukunimi. Nykyään nainenkin voi luoda uraa vaikka johtajana eikä tarvitse olla pelkkä kotiäiti

Perintövero on ainakin leskellä pienempi kun jollain ei sukulaisella jolle testamentilla on jotain jätetty (esim. avopuolisolle asunto jne.)

Voihan pariskunta olla sellainen jolla on aikuisia lapsia, mutta jokainen sellainen pari on joskus ollut pariskunta, joilla on vain alaikäisiä lapsia tai ei vielä yhtään lapsia. Kyllä silloin puolison sukulaiset kävelevät avolesken yli esimerkiksi hautapaikasta päätettäessä.

entä sitten, jos kuollut puoliso oli kirjallisesti ilmaissut tahtonsa, että jälkeen jäänyt puoliso päättää?

Ei silti, en osaa ajatella parisuhteita hautapaikankaan kautta.

Ja tuskin kukaan ajattelee parisuhdetta pesukoneen kautta, avioliitto vain on taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin avoliitto. Se on järkevämpi valinta useimmille vakiintuneessa suhteessa eläville. Järki ja rakkaus ei yleensä sulje toisiaan pois.