Annoin potkut kolmelle työntekijälle
Joulukauppa ei käynyt, vaatteita ei mennyt kaupaksi kuten piti. Ihmiset tilaavat netistä. Ongelma liikkeelläni on, että nämä nettifirmat myyvät tuotetta halvemmalla kuin mitä minä maksan valmistajalle. Jossain siis mättää.
Kävin eilen pitkän keskustelun kirjanpitäjän kanssa ja puolisoni kanssa, lisäksi puhuin muidenkin yhtiön hallituksen jäsenten kanssa asiasta. Yritykseni supistaa katumyymälän toimintoja ja siirtää myyntiä nettiin oman tuotannon osalta.
Yön kestäneiden laskelmien jälkeen tulin siihen tulokseen, että myyjiä on liikaa, puolet saa lähteä. Aamuyö meni sitten miettiessä, ketkä lähtevät. Perheelliset ja hyvät jäävät, yksineläjät ja nuoremmat saavat potkut.
Siispä tänään klo 9 soitin ensin vapaalla olleet kaksi paikalle ja pidin koko henkilökunnalle pienen puheen yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Siinä samalla ilmoitin, että työsuhde lopetetaan kolmelta työntekijältä, tai siis kahdelta, yhden määräaikaisen työsopimusta ei tulla jatkamaan.
Loppupäivä on sitten mennyt tutun verkkokauppayrittäjän kanssa palaveeratessa ja jo nyt tuotteitamme on netissä myynnissä. Lisäksi juttelin jokaisen työntekijän kanssa erikseen ja kävimme tilanteen vielä lävitse. Osahan on töissä vielä pari kuukautta + pitää lomat.
Nyt pääsin kotiin hetkeksi, illalla pitää vielä miettiä työvuorot uusiksi ja täydentää verkkokaupan valikoimaa. Pari tilausta on jo tullut, eli jotain pilkahdusta synkkään joulumyyntiin on tulossa.
Tämmöistä se on yrittäjän arki, välillä nopeakäänteistäkin. Mutta kun kyseessä ovat kymmenet tuhannet eurot ja vielä kolmen myyjien toimeentulokin omani lisäksi, pitää toimia eikä haihatella ja vetkutella.
Tulipa tässä nyt vuodatusta, hyvää uutta vuotta kaikille, tämän vauva-palstakin on ajoittaisista rimanalituksista huolimatta lepoa mielelle, johon poikkeaa aina kun stressi painaa.
Kommentit (44)
Minä irtisanoin kaksi kevättalvella. Ja kyllä siinä mietin pitkään kokonaisuutta, mikä on kenenkin elämäntilanne. Toinen oli hyvä töissään, ylikoulutettukin, mutta se sai lähteä, koska sillä oli jo toinen työpaikka kiikarissa ja perheetön sinkku.
Minä tein kuten AP, keskustelin jokaisen kanssa ja mietin, miten irtisanomisista olisi mahdollisimman vähän haittaa kenellekään. Kun työskentelee vuosia samojen ihmisten kanssa, tulee myös toisen yksityiselämä tutuksi, ainakin täällä pienessä kaupungissa. Helsingissä voi olla toinen juttu, pää poikki ja pinoon vaan. Mutta täällä ei tehdä niin, kyllä muutkin asiat ratkaisevat kuin työn tuottavuus, onneksi.
Pikkufirmaan ei kannata mennä töihin.
Hetkeksi ehkä, jos on pakko, mutta siinä samassa kannattaa kytätä sitä pitempiaikaista hommaa suuremmasta firmasta.
pikkuputiikkeihin kun ne ovat niin epävarmoja. Myös perheelliselle. Ja ilmapiiri on niissä myös usein kovin kireä.
Mä en muuten tilaa mitään netistä. Ostan kaikki vaatteeni ihan kivijalkaliikkeestä. Netistä tilaaminen on niin vaivalloista ja pettymyksiä tulee helposti kun ei pääse oikeasti tunnustelemaan sitä kangasta ja sovittamaan heti.
Nykyään kyllä teen vaatteita paljon itsekin. juuri sen takia, että liikkeet lopettavat eikä kauppaan enää pääse kun niitä on koko ajan yhä vähemmän.
Mun miehen työpaikalla aloitettiin yt:t marraskuussa. Tasan viikko ennen neuvotteluja niistä kerrottin.
Lisäksi aika monissa työehtosopimuksissa on määrätty irtisanomisjärjestyksestä. Jos YT:t olisikin jouduttu pitämään, AP olisi mahdollisesti joutunut ottamaan huomioon työsuhteen keston ja huoltovelvollisuuden. Ne ovat aika usein irtisanomisjärjestyksen perusteita, eli pisimpään talossa olleilla ja esim. pienten lasten vanhemmilla pitäisi olla parempi suoja (edellyttän että työnantaja on lasten lukumäärästä tietoinen).
AP on käsittääkseni menetellyt ihan oikein.
Toivottavasti firmallasi menee tänä vuonna paremmi, tsemppiä!
mielummin kuin perheellisiä irtisanovalla on "sydän paikallaan".
Itse sain kenkää vanhasta työpaikastani vielä sinkkuna ollessani, pieni firma kun oli (kuten ap:n) ei ollut yt:itä vaan eräs maanantaiaamu pomo kutsui huoneeseensa ja se oli sitten siinä. Kahden viikon irtisanomisaika. Kuuluin jo tuolloin liittoon mutta työssäoloaika ei ollut ehtinyt täyttyä joten olihan se hieman ikävältä tuntuva tilanne. Säästöjä oli jonkin verran joilla sitten pärjäilin kunnes sain uuden työn, mutta kyllä se toisen tilipussi olisi jotain turvaa tuonut vaikka muitakin elätettäviä olisi ollut.
Lapsettomat pariskunnat sitten asia erikseen.
Minä irtisanoin kaksi kevättalvella. Ja kyllä siinä mietin pitkään kokonaisuutta, mikä on kenenkin elämäntilanne. Toinen oli hyvä töissään, ylikoulutettukin, mutta se sai lähteä, koska sillä oli jo toinen työpaikka kiikarissa ja perheetön sinkku.
Minä tein kuten AP, keskustelin jokaisen kanssa ja mietin, miten irtisanomisista olisi mahdollisimman vähän haittaa kenellekään. Kun työskentelee vuosia samojen ihmisten kanssa, tulee myös toisen yksityiselämä tutuksi, ainakin täällä pienessä kaupungissa. Helsingissä voi olla toinen juttu, pää poikki ja pinoon vaan. Mutta täällä ei tehdä niin, kyllä muutkin asiat ratkaisevat kuin työn tuottavuus, onneksi.
Tuo sun "sydämellinen" tapa toimia on juuri epäreilua; pomon kaverit saavat jatkaa. Lisäksi; oletko ajatellut että perheelliselle sataa tukia yhteiskunnalta, lisäksi toisen palkka on kuitenkin vielä jolla voi elää. Yksineläjällä tilanne on se, että potkuista voi seurata muutto sillan alle ja nälkäkuolema. Reilua?
toimi vastuullisesti kun piti perheelliset työntekijät, noin olisin varmaan itsekin toiminut. Sillä perheellisen palkalla kuitenkin ruokitaan enemmän kuin yksi suu, vaikka olisikin puoliso joka töissä.
pihalle ja pitänyt yksinelävät. Miksikö? Perheelliset jatkuvasti lasten takia sairaslomilla ja mahdollisesti taas uudestaan paksuna. Yksinelävät jos tulevat raskaaksi niin päätyvät paljon todennäköisemmin aborttiin. Jos ap on löytänyt perheellisiä naisia joilla ei jatkuvia sairaslomia niin onnittelut!
ajatella kumpaankaan suuntaan kovin mustavalkoisesti.
Minä esim. kolmen lapsen äitinä en ole IKINÄ poissa töistä lasten sairauksien takia. Meillä on kolmet terveet isovanhemmat, jotka tarvittaessa hoitavat lapsia, ja mies pystyy pitämään helposti etäpäiviä.
Ja sitten on näitä alati sairaita ikisinkkuja. Eikä siitä sinkusta ikinä tiedä, milloin löytää miehen ja pamahataa paksuksi, ja sitten sitä ollaankin poissa ja pitkään.
Mä pitäisin työntekijät sen mukaan, miten hyvin tekevät työnsä ja miten motivoituneita ovat. Muulla ei niin väliä.
Minä irtisanoin kaksi kevättalvella. Ja kyllä siinä mietin pitkään kokonaisuutta, mikä on kenenkin elämäntilanne. Toinen oli hyvä töissään, ylikoulutettukin, mutta se sai lähteä, koska sillä oli jo toinen työpaikka kiikarissa ja perheetön sinkku.
Minä tein kuten AP, keskustelin jokaisen kanssa ja mietin, miten irtisanomisista olisi mahdollisimman vähän haittaa kenellekään. Kun työskentelee vuosia samojen ihmisten kanssa, tulee myös toisen yksityiselämä tutuksi, ainakin täällä pienessä kaupungissa. Helsingissä voi olla toinen juttu, pää poikki ja pinoon vaan. Mutta täällä ei tehdä niin, kyllä muutkin asiat ratkaisevat kuin työn tuottavuus, onneksi.
Tuo sun "sydämellinen" tapa toimia on juuri epäreilua; pomon kaverit saavat jatkaa. Lisäksi; oletko ajatellut että perheelliselle sataa tukia yhteiskunnalta, lisäksi toisen palkka on kuitenkin vielä jolla voi elää. Yksineläjällä tilanne on se, että potkuista voi seurata muutto sillan alle ja nälkäkuolema. Reilua?
Ihan samalla tavalla yksineläjä niitä tukia saa, ja yksineläjän on paljon helpompi liikkua työn perässä, muuttaa jne. kuin perheellisen.
Jos yhdenkin irtisanomisen takia suomessa nälkään kuolleen mulle näytät, niin perun puheeni heti.
nipin napin pärjää sillä, että on pitkäaikaisia asiakassuhteita ja tekee todella yksilöllistä palvelua. Ikävää on tietysti se, että monet asiakkaat käy ensin ostamassa tavaran jostain massaliikkeestä halvemmalla tai tilaavat netistä -> sitten tulevat kyselemään neuvoa. Mies joskus neuvoo silti ja käyttää aikaansa, vaikkei siitä hyödykään mitään. (pr:ää) Joskus taas toteaa silmiään pyöritellen: "joo-o, mistä sä olet ostanut sen? Mä en just siitä merkistä oikein tiedä, kun en sitä itse myy... kannattaa varmaan kysyä sieltä, mistä on ostanut".
Joka tapauksessa kilpailla ei hinnalla pysty. Katteet on nytkin jo tosi alhaalla ja jotkut tuotteet on tarjouksessa marketissa halvemmalla, mitä mies ostaa itse niitä tukusta. Joskus haetaan ihan marketista tarjoustuotteita myyntiin.
Ehkä jonain päivänä massakulutus tulee tiensä päähän ja pienet liikkeet nostaa suosionsa uudelleen. Vähän kuin 70-luvulla oli hienoa ja trendikästä ostaa lastulevyinen kirjahylly, puusepän oma tekele oli junttia ja vanhanaikaista. Nykyään taas teetetty on pop ja jotain luksusta, vaikka maksaakin enemmän.
Wau, alankin kirjoittamaan tästä lähin jokaiseen työhakemukseen että minulla on 5 lasta, niin varmasti saan paikan!
Jos minut olisi erotettu sinkkuuden tai lapsettomuuden takia, olisin varmasti vienyt asian eteenpäin.
Toivottavasti erotetut työntekijät näkevät tämän.
on varmasti myös hyvä työntekijäkin.
Ei ap varmasti huonoja jättänyt.
Kyllä ne sairaslomatkin merkitsee jotain.
Varmasti ne 3 parasta sai jäädä.
Kerroit että sinulla on myös omaa tuotantoa? Kun kuitenkin kerroit vain 6 myyjästä, lienet laittanut tuotannon eri yritykseen? Pyörität siis kahta yritystä, tuotanto-yritystä ja myymälä-yritystä?
Kuten joku jo mainitsi, myymälän supistaminen on vain alkusoittoa, löysiä pitää vetää pois koko ajan ja joka paikasta. Työntekijöille ei saa antaa yhtään ylimääräistä, se on jo tuhatvuotinen totuus, että he eivät ole ikinä tyytyväisiä, alkavat röyhkeiksi vain, jos annat siihen tilaisuuden. Älä maksa yhtään lisää palkkaa äläkä anna yhtään ylimääräistä lomapäivää, se kostautuu, varmasti.
Minä suljin oman myymäläni länsirannikon pikkukaupungissa ja kaikki myynti on netissä. Kulut putosivat hurjasti, palkoista pois 80%, tilavuokrat pienenivät 95%, markkinointimenot 50% ja kassajärjestelmä ym-kulut 100%, tosin tilalle tuli verkkokauppamaksut, domainit, postikulut ym ym. Kaikenkaikkiaan 5 myyjän palkkaa kuluineen vastaava summa säästyy. Toki liikevaihto pieneni, mutta käteen jää silti enemmän itselle kuin aiemmin.
Mun mielestä työn laatu on se reiluin tapa irtisanoa
Niin minunkin mielestäni. Kaikki muu on pärstäkerroinpolitiikkaa, käytetäänpä syynä mitä tahansa (perhesyyt, ym).
Mun pitäisi ruveta tekemään alustavaa listaa noin 120 henkilöstä pian alkavan yt-neuvottelukierroksen varalta. Pomo tahtoo listan keskiviikoksi, että pääsee tapaamaan ammattiosastojen luottamusmiehiä. Oliskin noin yksinkertaista, että sais heittää laiskat, alkoholiongelmaiset ja sairastelevat ulos tuosta vaan, mutta laskin ennen joulua, että mun pitää ottaa huomioon kolmen eri liiton työehtosopimukset joissa on määräyksiä irtisanomisjärjestyksestä ja eri momentteja kertyy kaikkiaan 22 kappaletta. Laita sitten siinä työntekijöitä järjestykseen.
Todellakin, minä pyöritän pientä nettikauppaa ja kyllä myynti on lisääntynyt kivasti. Erityisesti olen iloinen ulkomaalaisista asiakkaista, kannatti todella tehdä venäjänkieliset versiot nettikaupasta. Kaikella on puolensa. Nettikaupan ikävä puoli on lunastamattomat/noutamattomat ostokset. Posti tuo takaisin kymmeniä paketteja viikossa kun vastaanottaja ei ole hakenut niitä.
Toisaalta nettikaupassa ei ole myymälävarkauksia!
Suomessa aikamoinen ongelma, Suomessahan varastetaan kaupoista enemmän kuin esim. Venäjällä!
Mun mielestä työn laatu on se reiluin tapa irtisanoa
Niin minunkin mielestäni. Kaikki muu on pärstäkerroinpolitiikkaa, käytetäänpä syynä mitä tahansa (perhesyyt, ym).
on saatu aikaiseksi järkevä ja puolueettomaan arviointiin perustuva, työn laadun työntekijäkohtaisesti todistava järjestelmä. Suurimmalla osalla työpaikoista sellaista ei ole. Niin ja työn laadun arviointia ei ole se, että työkaverit käyvät vuorotellen kertomassa pomolleen, että toi ja toi tekee huonoa jälkeä.
Ettei tule kalliiksi.
Juttu mitä en yrittämisessä ole oppinut ymmärtämään. Työntekijöiden palkkaaminen on Suomessa tehty yrittäjälle todella riskialttiiksi. Työntekijöistä ei tarvittaessa pääsekään eroon niin helposti ja mädän omenan takia yritys voi mennä konkurssiin.
Konkurssi vierestä nähtynä ja koettuna jossa omakin työpaikka meni alta kun kaksi mätää omenaa pisti ranttaliksi ja kiristi työnantajaa/yrittäjää kaikin tavoin.
Sääliksi käy suomalaisia pienyrittäjiä. Isothan nyt tekee aivan mitä haluaa ja niitä koskee samat lait mutta lain koura ei vain yletä siltikään.
Jollei sulla ole näyttöä myyntiluvuista (tilastoa tmv.), niin ainoa pitävä irtisanomisperuste on työhönottoaika. Eli kauanko ovat olleet sinulla töissä.
Toivottavasti kukaan ei riitauta juttuasi.
Jollei sulla ole näyttöä myyntiluvuista (tilastoa tmv.), niin ainoa pitävä irtisanomisperuste on työhönottoaika. Eli kauanko ovat olleet sinulla töissä. Toivottavasti kukaan ei riitauta juttuasi.
jolla työntekijät asetetaan järjestykseen irtisanomistilanteessa taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
Moni luulee, että olisi, mutta laista ei löydy tuollaista. Riitauttaminen tuskin kannattaa,koska ei ole perusteita.
Noin kärjistäen. Poikkeuksiakin löytyi.
Sinkkujen työmoraali oli todella ala-arvoista. Lisäksi sinkut olivat todella usein poissa omien sairastelujen takia, ja vuositasolla poissaoloja oli todellakin enemmän - hyvin usein juhlapyhien jälkeinen työpäivä sairaana. Sinkut myös vaihtoivat työpaikkaa helpommin eikä heillä ollut halua sitoutua työpaikkaansa.
Perheellisillä oli tavoitteena pitää työpaikkansa ja he jaksoivat panostaa siihen enemmän.
Halpa hinta ja hyvin toimiva takuu on ainakin minulla se syy miksi sieltä ostan. Jos saman saa muualta, niin tietenkin sieltä ostan. Siinä oli kommentoija oikeassa että vaatteita on tosi vaikea löytää normikaupasta... Neitistä en vielä osaa ostaa :(