Mitä mieltä lapsista, jotka asuvat vanhempiensa luona yli 20-vuotiaaksi?

Todella moni perheellinenkin kun olettaa, että vanhemmat antavat heille rahaa ja elättävät, jotta itse voivat elämäntapailla. Kotona asuva on halvempi vanhemmilleen.

ja jos on muutenkin sosiaalista elämää kodin ulkopuolella. Mutta sitä en ymmärrä että töissä käyvä asuu vielä kotona ja kaikkein kauheimmat tapaukset on niitä syrjäytyneitä jotka ei tee yhtään mitään muuta kuin makaa ja istuu koneella.

on tapana, ettei kotoa muuttanut nuori saa enää kotiin tullessaan olla kotona niinkuin oli kotona silloin kuin asui vielä siellä. Ei esim. saa mennä jääkapille hakemaan maitoa, keittää kahvia tai ottaa leivän nälkäänsä.

Mielestäni tuollainen on vähän outoa.

Exäni on 24 vuotias ja asuu äitinsä luona vieläkin. Asuvat maalla. Eikä exä osallistu MIHINKÄÄN esim. siivoukset, ruoan laitot tms. tai edes vaivaudu maksamaan mitään.

Asuimme vuoden yhdessä ja kun aloin pyytämään osallistumista rahallisesti(vuokra,sähkö) niin tämä uhkasi muuttaa takaisin äitin luokse, koska ei tarvitse maksaa asumisesta.

Äijä ei ole opiskellut itselleen edes ammattia vaan on huonopalkkaisessa työssä.

Ja sama toistuu hänen pikkuveljensä kohdalla(20v)

Tämä ei suostu edes etsimään itselleen töitä! Eikä menemään inttiin.Kotona lusmuilee sekin saatana. HYI

25



Sun exän äiti taitaa olla jotenkin sairas ihminen, kun haluaa pitää poikansa kotona eikä opettaa mitään aikuiselämän vastuita.

Pysy kaukana tuollaisesta. Itse en olisi edes alkanut tuollaisen kanssa, jos vähänkään tietäisin, ettei elätä itseään yhtään millään tavalla.

"uhkasi muuttavansa äitinsä luokse"....no voi vauvaa, muuta! =D

ja on töissä tai opiskelee, niin suhtaudun kyllä vähän epäillen. Haluaako nuori lapsuuden jatkuvan ikuisesti, miksei halua itsenäistyä?

Yksin asuminen ja omillaan pärjääminen on tosi hyödyllistä ja tärkeää, oppii itsetuntemusta, arjen taitoja ja ongelmanratkaisua. :)

en enää penkonut kaappeja kuin ennen kun kävin äitini luona. Tottakai se oli lapsuudenkotini, mutta se oli ikäänkuin mennyttä aikaa. Nyt koti oli äidin koti, hän oli laittanut sen uuteen järjestykseen, oman mielensä mukaan. Ei hänkään käynyt minun kaapeillani kun kävi luonani.

on tapana, ettei kotoa muuttanut nuori saa enää kotiin tullessaan olla kotona niinkuin oli kotona silloin kuin asui vielä siellä. Ei esim. saa mennä jääkapille hakemaan maitoa, keittää kahvia tai ottaa leivän nälkäänsä.

Mielestäni tuollainen on vähän outoa.

Niin olin itsekin, ostin oman kämpän vasta 25-vuotiaana.



pääkaupunkiseutu

Miksi opiskelevan nuoren pitäisi muuttaa omilleen, jos kerran kotonakin mahtuu asumaan? Lanarahallako? Aloittaa elämänsä velaksi?

Asun maalla, enkä näe mitään syytä muuttaa kotoa pois koska talo periytyy minulle joka tapauksessa. Äitini joutui poistumaan kotoa 15 vuotiaana, eikä halua että minun pitäisi tehdä samoin. Vahingon ei tarvi kiertää.

Suomalaiset lapset muuttavat pois kodeistaan aikaisemmin kuin muissa (sivistyneissä) maissa. Mikäs siinä jos nuori käy töissä tai opiskelee ja asuu vanhempiensa luona. Kaikki pääsevät siinä halvemmalla, tai ainakin vähemmällä vaivalla. 25-vuotiaaksi asti voi ihan hyvin tehdä noin enkä kyseenalaistasi henkilön persoonaa millään lailla.

asuu äitinsä kanssa. On koko ikänsä asunut.

ja muutin silloin pois kotoa. En kokenut mitään tarvetta muuttaa aiemmin. Omatkin lapset saisivat asua kotona siihen asti, että on toisen asteen koulutus plakkarissa.

ja on töissä tai opiskelee, niin suhtaudun kyllä vähän epäillen. Haluaako nuori lapsuuden jatkuvan ikuisesti, miksei halua itsenäistyä?

Yksin asuminen ja omillaan pärjääminen on tosi hyödyllistä ja tärkeää, oppii itsetuntemusta, arjen taitoja ja ongelmanratkaisua. :)

ja opintotuella kituuttaminen on aika raskasta. Ei ole kivaa aloittaa itsenäistä elämää ottamalla heti monta tonnia velkaa.

25-vuotiaaksi, sen jälkeen vähän outoa. Mutta jos yli parikymppinen vain makaa eikä tee mitään, niin jotain on pielessä.