Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko täällä muita jotka EI MUISTA LAPSUUDESTA juuri mitään?

Vierailija
07.06.2008 |

Toisen ketjun innoittamana tällaista kyselen....Olen itse kolmekymppinen, ja ihmettelen sitä, että mulla on hyvin vähän mitään muistikuvia lapsuudesta. Siis sanotan tuonne 15:sta ikävuoteen saakka. Suurin osa mieleen tulevista "muistoista" on hyvin negatiivisia, liittyvät vanhempien riitelyyn ja kireään kotitunnelmaan, perheen sisäisiin ongelmiin. Sellaisia hyviä muistoja ei vaan tule mieleen, ja näitä negatiivisiakin on kyllä vähän mielessä. Lapsuus on aika "mustaa aukkoa".



Muita joilla näin? Vai onko vaan merkki siitä, että lapsuuteni on ollut huolen täyttämää, eikä ne onnelliset tapahtumat ole niin jääneet sitten mieleen?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
08.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

köyhää oli elämä,siis rahallisesti mutta jotenki itse elämä oli rikasta. asuimme kylän keskellä jossa kaverit piipahtivat usein .isä joskus salaa yritty ottaa viinaa ja äitihän heti hoksas ja metelöi hetken mutta se loppui siihen. äiti piti pyhäkoulua ja kammari oli täynnä penskoja pyhäaamuisin. muistan toooosi paljon mutta kaikkein syvimmin on jäänyt mieleen sairaalareissu lastenklinikalle helsinkiin jossa makasin melko pitkäänkin ja usein munuaistulehduksen takia ja ne eronhetket kun isä lähti pois ja jäin sinne korkealaitaiseen sänkyyn itkemään. heinäpeltotalkoot naapurissa,koulureissut,kuumat kesät------muistan lämmöllä lapsuutta alkaen noin 3-4 vuoden iästä

Vierailija
22/23 |
08.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan varhaisin muistikuva on siitä kun kömmin pinnasängyn laidan yli. Oli niin vietävän hankalaa puuhaa ja reuna satutti reisiä, mutta yli tultiin sisulla.

Olen ollut alle kaksi kun äitini kertoi että laitettiin suosiolla lasten sänkyyn kun en pinnasängyssä pysynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
08.06.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

helpottavaa huomata etten ole yksin. Ajoittain tämä asia ahdistaa kovasti; miksi en muista, onko tapahtunut paljon jotain sellaista jolta aivoni minua suojelevat... Ja tosiaan riitaista on ollut meillä perhe-elämä, mulla on ollut ensimmäinen masennusjakso (todettu) siis jo tuossa lukio-iässä. Surullista, että monella meillä "muistamattomista" taitaa olla aika vaikeita kokemuksia sieltä lapsuudesta...:(

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän kolme