Olen 34-vuotias ja kroppani on paremmassa kunnossa kuin koskaan :)

vaaka näyttää korkeimpia lukemia ikinä, vaikka olen jo 2 vuotta yrittänyt muuttaa elämäntapojani terveellisempään suuntaan (ei onnistu, ei! prkl!)



mielitekoni pitävät minua otteessaan.

Että iän mukana kroppakin alkaa repsottaa.

mutta en kyllä näytä paremmalta kuin 20-vuotiaana. Repsahtaminen ei ole alkanut vielä mutta raskaudet näkyvät kropassa. Esim. mahanahka roikkuu, vaikka olenkin muuten timmi.

40 ja rumimmillani

Mitä ap olet tehnyt kroppasi eteen?

laihduttanut pidemmän laiminlyönnin jälkeen.

Ikä rupsauttaa, mutta jos ei ole koskaan kropastaan huolta pitänyt, voi näyttää vanhempanakin tähän nähden hyvältä.

Mitä välilä kropan kunnossa on esim. raskausarvilla??? Eihän ne kuntoon liity mitenkään kuten eivät myöskään muut pikkuvirheet!



Ja hyvästä kunnosta kertoo lienee eniten hymyilevät ja aina hyväntuuliset kasvot, kun on hyvä kunto muuten, veri kiertää ja jaksaa?

tänä vuonna tulee 50 täyteen ja painoa 20 kiloa liikaa.

Näkö huonontunut (ikänäkö jo vaivaa kenties).

Sama juttu mullakin! Olen 36 v kahden lapsen äiti ja kroppa on paremmassa kunnossa kuin ikinä. Harrastan pyöräilyä, sauvakävelyä, joogaa, uimista ja balettia. Raskausarpia ei onneksi minulle tullut ja rinnat ei menneet miksikään vaikka imetin 1. lasta ½ vuotta ja toista yli vuoden. Ymmärrän, että tästä tulee olla todella kiitollinen ja niin olenkin!

Olen 34v ja ihan rapakunnossa. Nyt todettiin krooninen sairaus, joka pakottaa muutokseen.

Fiilis on mitä mahtavin. Liikunnasta saa voimaa ihan kaikkeen ja hyvästä ruuasta-suosittelen!

Kuusi lasta olen synnyttänyt ja arjen touhut on ainoa liikunta jota olen harrastanut (se on kyllä hyödyllistä). Painan alle 50v ja peppu on ihan aavistuksen lätsähtänyt. Uimarannalla voin olla bikinit päällä, eikä kukaan kauhistu. Geenien täytyy ratkaista tosi paljon.

sama! Olen 33 ja kroppa nyt ekaa kertaa oikeasti timmi. Lihava en toki ole koskaan ollut, mutta kunnolla olen alkanut liikuntaa harrastaa vasta viime vuosina. Olo on aivan mahtava! Raskausarpiakaan ei tullut, joten fiilis on kuin 20-veellä. (ihan sama mitä mieltä muut on ;))

saman verran painan kuin alle 20-vuotiaanakin, mutta kyllähän muutaman vuoden treenaaminen näkyy, niin kropassa kuin olotilassakin :)

En ole laihduttanut, koska olen aina ollut normaalipainoinen (54-57 kg, 160 cm). Olen myös aina harrastanut liikuntaa, mutta tänä vuonna tehnyt sitä tavoitteellisemmin. Ruokavalioon olen lisännyt proteiinia, etenkin lihaskuntoharjoittelun yhteydessä. Näin olen saanut itselleni näkyvät käsivarren lihakset ja sikspäkin. Myös peppu on pystympi kuin nuorempana.



Kovatehoista liikuntaa olen vuoden aikana harrastanut keskimäärin 5,5 tuntia viikossa (+ päivittäin autottomana ihmisenä hyötyliikunta, jota en edes laske). Pumpissa olen käynyt vähintään kerran viikossa, usein kaksi. Myös juoksulenkeillä olen käynyt ainakin kerran viikkoon. Pyöräilyä ja spinningiä kerran tai pari viikossa. Joogan aloitin syksyllä. Tämän päälle vielä erilaisia jumppia ja pilatesta.



Eli paljon liikuntaa :)

Hän oli painanut ennen raskautta 44kg. Meitä lapsia on viisi ja äitini painaa nykyään 48kg.

Raskausaikana hänen painonsa oli noussut joka kerta yli 20kg mutta synnytyksestä 4kk ja paino oli ollut ennallaan. Toivottavasti minulla on äitini ja äidinäitin geenit. Näyttävät meinaan molemmat todella hyviltä ikäisikseen.

34-vuotiaana kuuluukin näyttää vielä hyvältä!

http://media4.onsugar.com/files/2011/12/52/2/192/1922398/a757ecf4a486df…



Niin voin todella onnitella itseäni :D Tosin tällä 160 cm:n varrella tavoite saattaa olla saavuttamattomissaa...

20-vuotiaana olin laiha läski. Muistan vieläkin, kuinka mua itseäni ällötti, kun reiteni löllyivät autoa ajaessani kuoppaisella tiellä. Olivat pelkkää läskiä vaikka kapeat.



Sitten sain lapsia nopeaan tahtiin eikä liikuntaan ollut juuri aikaa. Lenkkeilin ja jumppasin ehkä n. 1-2 kertaa viikossa.

N. 30-vuotiaana tuli ero ja masennus. Lenkkeilin kävellen, hölkäten tai pyöräillen satunnaisesti. Kävin työpaikan jumpassa kerran viikossa.

Pari vuotta siitä aloin treenata ohjatusti pilatesta. Kaksi vuotta sitten aloitin säännöllisen kuntosaliharjoittelun, 2-4 kertaa viikossa. Juoksin aktiivisesti vuoden ajan 1-4 kertaa viikossa kunnes polvikipu paljastui alkavaksi nivelrikoksi ja lääkäri kielsi juoksemisen. (Nivelrikkoon vaikuttaa mulla luultavasti nuoruuden polvivammat ja perimä, ylipainoinen en ole ollut koskaan.) Korvasin juoksemisen pyöräilyllä ja sauvakävelyllä.



Nyt liikun useamman tunnin viikottain, vältän jo toista vuotta höttöhiilareita (vaikken karppaakaan) ja kiinnitän huomiota ryhtiin. Venyttelen parina iltana viikossa 30-40 minsaa.



Painan enemmän kuin silloin kun olin laiha läski, mutta reidet ja pakarat ovat "terästä", kädet voimakkaat, vatsakin omasta mielestäni ihan riittävän litteä :-) Vaatekokoni on sama kuin 17-vuotiaana, vaikka painan varmaan 10-12 kiloa enemmän kuin silloin...

Vaikka tuo nykyinen liikunta menee enimmäkseen hyötyliikunnan puolelle, kun ei ole aikaa/ halua mennä mihinkään pumppiin tms. Mun tavoitteet on tällä hetkellä keskittyneet muihin juttuihin, kuten kodin ja puutarhan hoitoon, perhe-elämään ja työntekoon. Ja olen näin paljon onnellisempi kuin ennen lapsia, jolloin olin huippukunnossa ja treenasin päivittäin. Elämässä on nykyään paljon enemmän sisältöä ja ystävyyssuhteetkin kukoistavat, ja jos treeniä kaipaan niin aina voin mennä puita halkomaan, leikkaamaan nurnikkoa, luomaan lunta tai ihan vaan ulkoilemaan lasteni ja koirani kanssa.