Anopin luona nälässä
Anopin luona ei syödä kuin illalla hänen miehensä tultua töistä. Aamupalan söin seitsemältä. Hirveä nälkä. Anoppi vetää vaan suklaata ja lukee nojatuolissaan. En kehtaa mennä sen kaapilta mitään hakemaankaan, pitäisi varmaan olla omat eväät. Vauvalle on omat ruuat. kehtaanko sanoa et on nälkä...
Kommentit (6)
siis että "eikös tässä pitäisi jotain suolaistakin laittaa, voisinko tehdä jotain?"
Sanot vaan, että "sopiiko, jos keitän kahvit ja otan vähän voileipää, kun olen tottunut syömään lounasta näihin aikoihin". Mun anoppi kyllä asuu Helsingin keskustassa, joten saattaisin lähteä vauvan kanssa jonnekin kahvilaankin :).
Ruokaa on tarjolla ihan koko ajan.
Ja kun ei se edes osaa laittaa ruokaa - ja siellä pöydässä ei puhuta mistään muusta kuin ruoasta ja ruoanlaitosta...
Epäilen myös vahvasti, näinköhän se on koskaan lukenut yhtään kirjaa.
Sanot, että ole tottunut erilaiseen rytmiin. Yleensähän sitä pitäisi syödä kolmenneljän tunnin välein. Anopillasi ei ole nälkä, koska hän mättää sitä suklaata.
He ovat tottuneet sellaiseen ruokarytmiin ja se on heille ok. Mutta kai sinä aikuinen ihminen voit sinne jääkaapille mennä ja hakea itse ruokaa ja kysästä että syökä anoppi.
Minun anoppi on ainakin sanonut ensimmäisellä tapaamisella että hän ei ala passaamaan. Jokainen saa ottaa ruuan itse jääkaapista niinä aikoina kun ei ole yhteinen ruokahetki.
outoa jos ei aikuinen ihminen kehtaa.