Erityisluokalla erilainen arvostelu kuin normaalilla luokalla?

Jos peruskoulussa on opiskelut yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, jopa niin että kaiki aineet on yksilöllistetty, ei todellakaan ole lukioainesta.



Oppimäärä yksilöllistetään, kun ajatellaan ettei yleisopetuksessa saisi edes sitä heikointa arvosanaa...



On porsaanreikä, että tähtiarvosanoilla voi hakea kuten normiarvosanoilla. Se edellyttää valistuneita vanhempia ja erityisopetukseen perehtyneitä opoja. Näin oppilas voi hakea itselleen soveltuvaan jotko-opiskelupaikkaan eli ammattioppilaitoksen pienryhmään, erityisammattioppilaitokseen tai valmentavaan/kuntouttavaan koulutukseen. Valitettavasti aina ei näin ole :(



Terv. Erityisopettaja

lapsi on samalla viivalla mukautettuine (tai nykyään yksilöllistettyine) arvosanoineen kuin ne, jotka on yleisopetuksessa. Se on aina tapauskohtaista ja esimerkiksi mukautus ruosissa ei varmaan estä amiksesta sähköpuolen opiskelupaikkaa siinä kuin muutkin tavallisella oppimäärällä, koska ruotsilla ei ole väliä tuossa valinnassa. Sen sijaan, jos kaikki aineet on mukautettu, niin silloin menee erillisessä valinnassa ja se on aina alasta/rehtorista jne. kiinni "huolivatko". Realiteetti on kuitenkin, että jonnekin halutulle putkilinjalle ei mukautetulla todistuksella (siis useampi aine mukautettu) ole mitään asiaa, kun kerran hakijoita on siellä kasin pinnassa olevilla keskiarvoilla muutenkin.



Mitä lukioon tulee, niin onhan se nyt selvä, ettei mitään mieltä ole lukioon mennä, jos peruskoulun oppimäärä jo aiheuttaa ongelmia. Jotain järkeä kannattaa vanhempienkin käyttää ja realiteetintajua. Ammattikoulukin on mahdollista käydä niin, että teoriaineita (mm. kielet) jätetään pois ja keskitytään ammattiaineisiin. Sopii nuorille, joilta ei vaan akateemiset taidot suju. Tosin taitaa olla niin, etteivät sitten saa myöskään jatko-opintokelpoisuutta ammattikorkeisiin tai lukioon, mutta se nyt tuskin on niissä tapauksissa tavoitekaan.



Yksi erityisopettaja juuri muuten sanoi, että eka vanhemmat haluaa kovasti mukautusta ja seuraavana paniikissa ysillä vaativat mukautuksen purkamista, kun tajuavat, että se onkin este jatkolle. Tottakai se on este. Tyhmiäkö ne on?



Ja vaikka pienryhmässä olisi normaalit opetustavoitteet, niin silti kannattaa miettiä sitä opiskelupaikkaa tarkkaan. Meinaan jossain lukiossa on sitten isot ryhmät ja jos iso ryhmä tarkoittaa ongelmia, niin silloin suorituskyky laskee ja vanhat syyt, miksi joutui pienryhmään, palaavat takaisin.

Ei tietenkään enää lukioon...:)

He ovat varmaan edellä siitä, mitä olisivat normaalissa ryhmässä, joten siinä ope oikeassa. Se on ihan skeidaa, että erityisluokilla vedettäisiin korkeammalla tasolla kuin normaalissa luokassa, vaikka kuinka olisi normaaliälyisistä lapsista kyse. Tunne-elämän häiriöt, keskittymishäiriöt jne. hidastavat niin paljon opetusta, että käytännössä ovat aina hurjasti jäljessä.

Hyvin tyypillistä on, että ns. tarkkisporukka on ysillä vielä seiskaluokan asioissa. Puhutaan, mitä puhutaan, mutta opetuksen taso on alempi ja vaatimustaso.

Olen erityisopettaja kuten miehenikin ja tuota samaa puppua tietysti puhutaan vanhemmille, mutta totuus on, että ei ole samat vaatimukset ja opetuskin kevyempää. Johtuu juuri siitä, ettei lapset kykene oppimaan samaa kuin normaalissa luokassa johtuen juuri niistä ongelmistaan.

erityisluokalla (pienryhmä, tavallinen opetussuunnitelma).

Olen tästä asiasta opettajan kanssa paljon keskustellut koska pelkonani on ollut että jos ja kun jossain vaiheessa pääsevät takaisin yleisopetukseen niin ovatko paljonkin jäljessä muita/onko opetus ollut helpompaa verrattuna normiluokkaan.

Opettajan vakaa näkemys tuntuu olevan että pienryhmän ansiosta he saattavat olla tiedoissa ja taidoissa jopa edellä muita, ns. tavallisella luokalla olevia. Heidän ongelmansa ei tosin koskaan ole ollutkaan kognitiivisia vaan ennemmin tunne- ja käytöspuolella.

Nyt jouluna saivat viidennen luokan joulutodistukseen lähinnä kaseja ja pari ysiä. Uskoisin sen olevan aika lailla vastaava mitä olisivat saaneet yleisopetuksessakin (toisaalta jos olisivat isossa luokassa ja suuri ryhmäkoko estäisi heitä oppimasta tehokkaasti niin todistus voisi olla huonompikin).

Arvosteluperusteet ovat kuulemma aivan tasan samat kuin muillakin kun kerran ei ole mitenkään mukautettua opetussuunnitelmaa kummallakaan.

että lukiossa voi olla neljä vuotta. Saa opintotuenkin koko ajaksi jos vaan on kursseja tarpeeksi, ja tuo minimimäärä on helppo saada kasaan aina syys- ja kevätlukukaudeksi.



Jos tarvitsee enemmän aikaa opiskeluun mitä nk. "tavallinen oppilas", voi venyttää lukion neljään vuoteen. Lukiossa on suoritettava vähintään 75 kurssia, eli kolmessa vuodessa se on n. 25 kurssia/vuosi, ja neljässä vuodessa vajaa 19 kurssia/vuosi. Lyhyemmät koulupäivät/hyppytunnit mahdollistavat sen että voi käyttää useamman tunnin opiskeluun aikaa.

Siellä keskityttiin OLENNAISEEN. Esim. liikunnan sai suoritettua sillä että kerran viikossa käveli kotiin koulusta (no bussilla yleensä menin, minkä tiesi se opettajakin). Lukuaineissa opetettiin ne oleellisimmat jutut, ja ihan hyvin lukiossa pärjäsi, kasin keskiarvolla valmistuin lukiosta ja M:n paperit. Jos oli erityisiä kiinnostuksen kohteita niitä tuettiin, esim. jos piti historiasta opettaja antoi kirjavinkkejä ja jos piti piirtämisestä sitä puolta tuettiin.

Osalla on oppimisvaikeuksia ja joku toinen taas saattaa olla häiriköinnin vuoksi erityisluokalla. Monesti oppilas joka on älykäs tylsistyy tunneilla, eivät kaikki erityisluokalla olevat ole hitaita oppimaan.

keskiarvo samalla viivalla lukioon pyrittäessä kuin tavallisesta peruskoulusta valmistuneella.



Jos on lukioon keskiarvovaatimus vaikka 8.1, niin pääseekö mukautetun peruskoulun käynyt sillä keskiarvollaan tähän lukioon?



Vastatkaa, jo, jos tiedätte?



(Olipa se mielekästä mennä lukioon tai ei, niin kiinnostaa tietää. Voihan sitä aina yrittää pärjätä.)



Miten on?

keskiarvo samalla viivalla lukioon pyrittäessä kuin tavallisesta peruskoulusta valmistuneella. Jos on lukioon keskiarvovaatimus vaikka 8.1, niin pääseekö mukautetun peruskoulun käynyt sillä keskiarvollaan tähän lukioon? Vastatkaa, jo, jos tiedätte? (Olipa se mielekästä mennä lukioon tai ei, niin kiinnostaa tietää. Voihan sitä aina yrittää pärjätä.) Miten on?

Oppilas X on älykkyydeltään aivan kehitysvammaisen rajalla, mutta ei kuitenkaan ihan. Laskee ysiluokalla 3. luokan E-matikankirjaa, reaaliaineissa koealue voi olla yksi kappale, josta valmiit kysymykset suoraan tekstistä alleviivatuista kohdista, jotka on opeteltu etukäteen vastauksineen jne. Kaikissa oppiaineissa yksilöllistetty oppimäärä, ruotsista vapautus. Oppilaalle on asetettu tavoitteet yksilöllisesti ja hän saavuttaa ne hyvin. Silloin arvosana voi olla vaikkapa 8. Jokainen palstamamma ymmärtänee, ettei sillä lukiossa pärjää, vaikka kuinka olisi "samanarvoinen" numero yhteishaussa. Yleisopetuksessa tämä oppilas saattaisi saada huonossa koulussa armovitosia, hyvässä koulussa ei pääsisi läpi.



On tosi hankalaa, jos vanhempi haluaa tällöin lapsensa oppimiskyvyiltään tavallisten oppilaiden ryhmään, koska se tosiaan on mahdollista. Ja niitä vanhempia on yllättävän paljon, varsinkin maahanmuuttajataustaisissa perheissä.

kun en saa edes ammattilaisilta vastauksia.

Olen tätä kysynyt monta kertaa ja eri ihmisiltä.

12

pyrkiä lukioon.



Haluan tietää minäkin. Verrataanko mukautetun keskiarvoa suoraan taviskoulutetun keskiarvoon lukioon pyrittäessä.



Eihän sinne mukautettuun uskalla mennä, jos opinnot tyssäävät sitten lukion osalta.

niin vanhemman ja oppilaan täytyy miettiä realistisesti mihin nuori sitoutuu.

Jaksaako sitä lukiota va ei (kaikki normi oppilaatkaan ei jaksa).

meno edes mahdollista.



Lukio on nykyään lähes pakollinen, jos aikoo itseään sivistyneeksi kutsua. Siis ihan perussivistyneeksi. Se on sellainen pohjasivistys elämälle, vaikkei mitään muuta ikinä kävisi.



Heh, eihän täällä av:llä edes pärjää kunnolla lukiota käymätön. Voi tulla helposti noita oikeinkirjoitusvirheitä ja sitten halveksitaan.