En kutsu enää ystäväperhettä käymään. Nyt sen päätin.

Perheen äiti on neuroottinen ruoan suhteen. Tarjosin jouluruokien yhteydessä lapsille joululimppua, jonka päällä oli sellainen tähtipipari. Äiti alkoi huutamaan, että leipää ei SAA OTTAA ENNEN KUIN RUOKA ON SYÖTY.



Kysyin, ottavatko lapset juomaksi vettä, maitoa vai mehua. Äiti jälleen huutamaan, että meidän lapset eivät juo mehua. EI saa antaa.



Ja jälkiruoalla olin laittanut konvehetja ja muuta. Tarjosin vielä lapsille suoraan rasiasta konvehdit (siis niin, että saivat itse valita) ja äiti yllätys yllätys huusi, että ette ota suklaata, yhdet riittää.



Okei. Kyse on joulusta. Kahdesta, kolmesta päivästä. He olivat VIERAILLA. Olin kysynyt etukäteen, onko jotakin ruokarajoituksia. Ei ollut. Itse söi useammankin palasen, mutta lapsille ei saanut antaa. Ja tämä ilmoitettiin huutamalla. Olen niin nössö, etten saanut sanottua, että meidän talossa saa vieraat aina vähän ekstraa. Ja meillä ei todellakaan mässäillä herkuilla kohtuutta enempää muutenkaan.



Oli muuten kohtuullisen vaikea pitää yllä mukavaa keskustelua, kun tämä yksi aina huusi lapsilleen ja karjui. En minäkään mikään viilipytty ole, mutta jälkeenpäin eskarilaiseni kyllä tiedusteli, että miksi se XX:n äiti huusi niin kamalasti.



Aina sama juttu. Äiti pilaa ruokahysteriallaan hyvän tunnelman. Koska en saa sanottua asiasta, en vai kutsu heitä enää kotiini.