Olisiko kenelläkään antaa vinkkejä? Miten saisin neljävuotiaani keskittymään hieman paremmin?

on tuhat rautaa tulessa 15 tuntia vuorokaudessa. Keskittymistä voi testata jollain mielenkiintoisella netti pelillä, kyllä jaksaa kököttää siinä yhtä kauan kun äitinsä. Jos on muuten yli riehu, mieti onko ravinnossa korjaamisen varaa , tärkkelys siirappia on nykyään lähes kaikessa, mitä vähemmän sokeria ,ja lisäaineita, sen paremmin menee.

....vaihtaa pöytien ja tuolien paikkaa, siirtää matkustajia (hemmoja ja eläimiä) kerroksesta toiseen. Miettii tosi tarkkaan, että jos mukana lapsen leikkikehä ja kehto, niin pitää olla seinämät ette ne tipu kyydistä matkan aikana. Hepalla ja lehmällä pitää olla juottokaukalo. Ihmisille pitää olla kahvia, vettä ja ruokaa.



Miettii siis ihan oikeesti näitä juttuja. Onkohan pikkuvanha ?

on kauhea vauhti päällä koko ajan ja suu käy aamusta iltaan. Hyppii, pomppii, kieppuu ja puhuu samanaikaisesti ja kesken esim. ruokailun tai tv:n katselun. Kirjoja hiljentyy kyllä kuuntelemaan ja legoista saattaa rakennella itsekseen jopa puolen tunnin ajan jotain. 4-vuotisneuvolassa kehuttiin hyväksi keskittyjäksi kun malttoi tehdä kuulo- ja näkötestit kokonaan. Päiväkodin mukaan sen sijaan on vähän levoton, mutta en oikein tiedä mitä mun asialle pitäisi tehdä. En tahdo alkaa miksikään pikku-hitleriksi kotona, joka vaatii että lapset seisoo asennossa eikä pompi sohvilla... Kalaöljyä jo syödään eikä sokeria tai lisäaineita ole ruokavaliossa.

...eli kaikkeen mikä kiinnostaa. Ei kuitenkaan jaksa kauan leikkiä legoilla tai rakentaa junarataa, kun ei kiinnosta.

Kertoisitko ensin jaksaako lapsesi keskittyä mihinkään omasta mielestäsi riittävän kauan?



Oletko kokeillut tehdä jotain lapsesi mielestä kiinnostavaa asiaa niin, että yhtenä päivänä teette sitä muutaman minuutin ja lisäätte joka kerta siihen muutaman minuutin? Kun on jaksanut keskittyä mielestäsi riittävästi saa tarran tai jonkun muun pikku palkinnon.

Poika ei ole riehuja ollenkaan, pikemminkin rauhallinen. On myös erittäin kiltti. Tai ehkä tottelevainen on parempi sana. Poika on kova miettimään ja saattaa miettiä viikkotolkulla jotain aikoja sitten tapahtunutta asiaa ja sitten kyselee tai kertoo siitä. Hän tekee palapelejä mielellään, rakentaa legoilla ja leikkii autoilla... Ja minun mielestäni puuhastelee itsekseen paljonkin asioita. Pikkuveli välillä sotkee hänen kuvioitaan.=)



Nyt kuitenkin käydään puheterapiassa, koska neuvolatädin mielestä, pojallamme saattaisi olla ymmärryksen kanssa ongelmia. Puhe on hyvää, ainoastaan R-kirjain puuttuu. En ole ikinä kokenut ongelmana sitä, ettei hän keskittyisi tarpeeksi, mutta terapiassa " täti" oli sitä mieltä, ettei poika keskittyisi kovin hyvin. Istunto kestää tunnin ja poika on hoitanut kaikki hänelle annetut tehtävät. Terapeutti oli sitä mieltä, että lapsi ei jaksa pitkään keskittyä tehtävään ja hän joutuu huomauttamaan poikaa tästä useamman kerran istunnon aikana. Sanoi kyllä, että poika jatkaa heti huomautuksen jälkeen tehtävää ja on erittäin kiltti...



Poika on luonteeltaan sellainen, että uusien tai pikemminkin vaikeiden asioiden kanssa saattaa syntyä raivokohtaus ja hän ei mielellään vaikeita asioita kohtaisi. Kannustettu kyllä ollaan, eikä mollata koskaan. Hän vain haluaisi osata heti tai sitten ei halua yrittääkään. Tämäkin oli jossain vaiheessa iso ongelma, koska ei suostunut harjoittelemaan pukemistakaan, saatika sitten pyöräilyä. Piirtäminen ei myös ole hänelle helppoa, ei vielä piirrä oikeastaan mitään muuta kuin sotkua.



Nyt tietysti huolestuin, kun terapeutti koki tuon keskittymisen ongelmaksi, vaikken minä äitinä ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota. On jotenkin " syyllinen" olo, kun ei itse ole tajunnut, että tuo keskittyminen voi olla merkki jostain. Olen vain ollut tyytyväinen, kun lapsi ei mitenkään aktiivisesti katso videoita (tosin keskittyy sitten kun katsoo) ja tietokonetta ei käytä itse ollenkaan. Joskus olen hänelle joitain " opetustehtäviä" netistä kokeillut ja niitäkin on jaksanut seurata ja jopa itse pyytää niitä. Olen vain ajatellut, että poikani on vain luonteeltaan tuollainen. En edes arvannut, että jotain saattaisi olla vialla.



Vielä siis en tiedä paljastuuko näistä puheterapian tuloksista jotain jatkotoimenpiteitä vaativaa, mutta terapeutti jotenkin näytti siltä, että joku olisi vialla. Toivottavasti pelkään turhaan. Ai niin, kirjoja poika on alkanut kuuntelemaan vasta 3 vuotta täytettyään ja satukasettia, mihin siis olemme hänelle satuja lukeneet, kuuntelee mielellään. Keskittymisen puute näkyy oikeastaan vain silloin, kun tekee jotain mistä ei pidä tai minkä kokee vaikeana.. Kiitos jos jaksoit lukea ja mieleipiteitä ja ideoita ottaisin myös mielellään vastaan, että voisin poikaani paremmin tukea.