Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isovanhemmasta ja tasapuolisuudesta

Vierailija
23.12.2011 |

Tämä on aika minimaalinen ongelma kun lukee näitä ihmisten pahimpia joulukertomuksia, mutta rassaa silti hermojani.



Minulla on samanikäinen serkku, josta on viime vuosina tullut molemmille erittäin rakkaan isoäidin suosikki. Pääsin viime vuonna opiskelemaan erittäin hyvää yliopistoon Englantiin ja soittaessani siitä isoäidilleni oli ainoa kommentti "kai pääset serkkusi häihin?". Ajattelin, että tilanne korjaantuu kun menin itse tänä vuonna naimisiin, mutta isoäiti ei ollut yhtään kiinnostunut minun häistäni (serkun häitä suunniteltiin vuosi), ainoastaan serkkuni lasketusta ajasta, joka osuis 2 kuukautta ennen häitä. Vauva on aivan ihana ja koko suku on aivan myyty (minä myös!), mutta harmittaa, kun isoäiti ei näe muita kuin serkkuni ja vauvan. Annoimme hänelle yhteisen joululahjan, jossa oli kaikkien lastenlasten kuvat, mutta hän ylisti ja kiitteli ainoastaan tätä yhtä ja hänen vauvaansa.



Kateus ja paha mieli nostavat siis päätään kun ennen tasapuolinen isoäiti on muuttunut. Voiko asialle tehdä jotain, vai pitääkö vain hyväksyä se, että jotkut lapsenlapset ovat rakkaampia kuin toiset?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuntuu pahalta sun puolesta :( Ei voi varmaan muuta tehdä kuin "ylpistyä" ja jättää mummo täysin vaille huomiota... Kun ei kerta häntäkään kiinnosta niin miksi sun pitäis yrittää.

Vierailija
2/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko ehdotuksia miten valmistautua sukutapahtumiin ja -juhliin? Sukumme parhaiden perinteiden mukaisesti kaikki pahat mielet peitetään ihan viimeiseen asti. Sukutapahtumia tulee kuitenkin olemaan vielä monet kerrat..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos jollain löytyy...



Pelkään milloin omat lapseni huomaavat, miten oma äitini tykkää selvästi enemmän yhdestä lapsistani :(

Vierailija
4/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itseäni auttaisi kauheasti se, jos joku muukin kuin mieheni olisi huomannut tai tunnustaisi asian. Nyt voin ilmaista vapaasti tunteitani hänen läsnäollessaan ja hän huomaa jos olen surullinen. Olisin kuitenkin helpottunut jos vanhempani tai veljeni huomaisivat/tunnustaisivat saman, yhdessä asia olisi helpompi kestää. Isäni on kuitenkin mammanpoika potenssiin sata (oma äiti ei ikinä tee mtn väärin) ja veljeni serkkuni vauvan kummisetä (serkkuni on ainoa lapsi, josta "on ihanaa kun sun veli on enemmän veli mulle kuin sulle" dream on..), joten tätä tuskin tapahtuu.



En siis osaa antaa paljoakaan neuvoja, voin vain kertoa, että pahimmalta tuntuu se, kun en tiedä miksi näin on. Olenko tehnyt jotain, aiheuttanut aikaisemmin tahattomasti pahaa mieltä heille vai ovatko se vain tulossa vanhoiksi. Tsemppiä!

Vierailija
5/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

JOs suvussanne on tapana lakaista kaikki maton alle, niin teepä juuri päinvastoin. Kerro isoäidillesi, miten tärkeä ja rakas hän on aina ollut sinulle ja miten surulliselta tuntuu, kun hän ei jaksa kiinnittää sinuun enää huomiota. Toisaalta kyllä suvun ensimmäinen lapsenlapsenlapsi ansaitsee huomiota, ja on ymmärrettävää, että isoäitisi intoilee tästä. Ei se ole epäreilua. Epäreilua on se, että häntä ei sinun juttusi kiinnosta.



Toinen vaihtoehto on se, että etsit ympärillesi muita rakkaita ihmisiä ja unohdat isoäitisi. Hän voi olla se välttämätön paha, jota tapaat sukujuhlissa, mutta siinä kaikki. Voit myös yhdistää nämä kaksi tapaa, eli jos isoäitisi ei myönnä epäreiluuttaan ja pitää sinua vain kateellisena, niin anna olla suosikkisukulaisensa kanssa rauhassa ja etsi uusia ihmisiä ympärillesi.



Epäreiluudesta pitäisi minusta kuitenkin aina sanoa. Kun toinen tietää, miten toimillaan loukkaa sinua ja jatkaa silti, on helpompi tajuta, että kyse on enemmänkin ilkeydestä. On helpompi viilentää välejä tämän jälkeen. Toisaalta kuitenkin olet antanut mahdollisuuden muuttaa toimiaan.

Vierailija
6/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

vai onko sinulla esim. ystäviä. Jos on, et ole tasapuolinen ketään kohtaan.



Samoin et voi vaatia, että isoäitisi pitäisi kaikista ihmisistä yhtä paljon. Serkkusi on mukavampi, iloisempi, hauskempaa seuraa, välittää enemmän isoäidistäsi tms. ja siksi on tälle läheisempi! Te olette erilaisia ja myös isovanhemmilla on oikeus pitää niistä, jotka ovat heille parempia läheisiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko, että olet tehnyt mitään väärin. Meillä ainakin tämä suosikki sattuu olemaan saman näköinen kuin minä pienenä. Varmaan haluaa korvata silloin tehtyjä laiminlyötejä tai muuten vaan elää sitä aikaa uudestaan? Ikävää, että sinun isäsi suhtautuu asiaan noin :( Tästä sain ainakin sen vikin, että en aliarvioi tilannetta, jos (ja kun) lapset lapset tämän huomaavat. Voin sanoa lapsille suoraan, että taitaa mummo olla vähän höperö ja vakuuttaa, että hän rakastaa kaikkia.

Vierailija
8/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei nelonen, arvaa mitä? Minunkin serkkuni on samannäköinen kuin isoäitini pienenä! Hän myös tekee niitä asioita, joita isoäiti pitää hyväksyttävänä ja ihailee: on malli, kiinnostunut muodista ja kaikesta siihen liittyvästä ja jätti opintonsa kesken mentyään naimisiin. Heillä on siis paljon yhteistä.



Muille: kiitos neuvoista. En tiedä uskallanko tai osaanko sanoa mitään, pelkään itse olevani vain kateellinen ja muiden tyrmäävän tunteeni suoralta kädeltä. Ja totta on, että isoäiti saattaa tuntea yhden lapsenlapsen läheisemmäksi kuin muut ja se on ok. Minusta tuntuu vain pahalta, kun hän ei tunnu huomaavan, että haluaisin olla yhtä tärkeä ja yritän osoittaa sen kaikin tavoin. Esimerkiksi viikko sitten ajoin 400km antaakseni hänelle yhteislahjamme henkilökohtaisesti, mutta hän ihasteli vain serkkuni kuvaa. Ensimmäinen lapsenlapsenlapsi on tietysti iso asia ja kuuluukin olla, olemme kaikki rakastuneita pieneen :) Vauvan läsnäolo suvussa ei vaan deletoi pahaa mieltäni ja toki mietin saavatko omat lapseni läheskään yhtä paljon huomiota, jos tulevaisuudessa lapsia saamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
23.12.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

isovanhemmille ei välttämättä ole helppoa puhua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kuusi