Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi niin moni haluaa VAIN 2 lasta?
22.12.2011 |
Näin vauvakuumeilevana ihmettelen, että jos ne lapset on niin ihania ja rakkaita, niin miksi niin moni hankkii vain ne kaksi lasta? Ja joo tiedän, että aina ei saa, mutta siis moni PÄÄTTÄÄ ettei halua enempää. Kummastelen vähän miksi.
Kommentit (90)
tähän vielä, että koska meillä ei ole yhtään hoitoapua sukulaisista, niin oma jaksaminen olisi varmasti useamman kanssa katkolla.
haluamme asua Helsingissä, neliöistä pitää siis tinkiä hieman. Samalla haluamme, että kaikille perheenjäsenille on tarpeeksi tilaa: lapsille omat huoneet ja meille työhuone.
Autoa ei ole, joten julkisilla kulkeminen olisi useamman lapsen kanssa pahimmillaan kaaos.
Haluamme itsekin harrastaa ja käydä töissä, emmekä laittaa lasta päiväkotiin kovin nuorena. Käytännössä monen lapsen kanssa siis pitäisi jomman kumman olla kotona tosi monta vuotta. Muutenkin haluamme antaa lapsille paljon aikaa yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa. Kaikille ei riitä henkilökohtaista huomiota niin paljon, jos on paljon lapsia.
Haluamme tarjota lapsille talpoudellisesti turvatun elämän. Ei vain niitä lomamatkoja ja harrastuksia vaan myös rahaa hätätilanteiden varalta ja tukea opiskeluaikana. Pidämme tätä tärkeänä, sillä itse olemme eläneet nuorena todella köyhinä.
Siinä muutama syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä haaveilen kolmannesta, mutta mies ei halua ja itsekin olen useimmiten sitä mieltä. Lapsilla vajaa kolme vuotta ikäeroa (samaa sukupuolta) ja heistä kovasti seuraa toisilleen. Toinen koululainen ja toinen tarhalainen, mutta elämä nyt jo helppoa heidän kanssaan. Olin niin väsynyt kuopuksen kanssa ensimmäiset pari vuotta etten edes ajatellut enää kolmatta. Nyt kun lapset vanhempia, vauvakuume nostaa päätään, mutta tosiasiassa en taitaisi enää jaksaa. Ihan nuorikaan en enää ole ja toinen raskaus oli aika vaikea. Molemmat lapset koliikkivauvoja ja huusivat ensimmäiset kuukaudet. Kuopus oli myös todella huono nukkumaan ensimmäiset vuodet. Toisella pienempänä pahat korvatulehduskierteet ja toisella astmataipumusta. Elämä on nyt tasapainossa työn, lasten ja harrastusten kanssa. Teemme perheenä paljon yhdessä kaikkea: laskettelemme, käymme uimassa, matkustelemme yms. ja uuden tulokkaan myötä kaikki taas mutkistuisi ja kallistuisi. Meillä paljon tuttavapiirissä kolmilapsisia perheitä ja pientä painostusta olen kokenut, kun monet kyselevät miksei meille kolmatta tule...
Kaksi lasta on ihanne, kukapa nyt normista haluaisi poiketa? Itse olen kahden tytön onnellinen äiti, lapset 7 ja 4v. Ajatuksena, että meille tulisi kolmas lapsi reilu vuoden kuluttua ja sitten neljännen haluaisin vielä hieman vanhempana, ehkä vajaa 4kymppisenä jolloin tyttäret jo melkein täysi-ikäisiä, nyt olen 27v
hommaa 10 koiranpentua koska ne ovat niin ihania ja raikkaita, koska kohta ne on isoja, rumia, haisevia ja niitä on kymmenen.
Sama juttu lapsien kanssa.
Kasa murkkuikäisiä miehen alkuja, tai vielä pahempaa naisen alkuja olisi painajainen.
Itsekin kuvittelin aina, että haluaisin neljä lasta. Vauvakuumeisena ja onnellisesti raskaana sitä eli tietynlaisessa ihanassa hattarapumpulissa kuvitelmiensa kanssa. Minusta iso perhe oli yhtä kuin rakastava perhe. Nyt olen ymmärtänyt että myös se pieni perhe voi olla ihan yhtä paljon rakkautta täysi.
Meillä on nyt yksi lapsi. Toinen on haaveissa parin vuoden sisällä, mutta luulen että meidänkin lapsiluku jää sitten siihen kahteen. Esikoisen synnyttyä tajusimme molemmat miehen kanssa ettemme jaksaisi useampaa lasta pienellä ikäerolla. Meillä ei vaan yksinkertaisesti riittäisi rahkeet siihen. Tai riittäisi toki pakon edessä, mutta haluamme myös nauttia lapsistamme, emme van "selvityä" arjesta. Ikäeroksi tuleekin vähintään 3-4 vuotta. Mikäli haluaisimme vielä kolmannen saati sitten neljännen lapsen, niin olisimme tällä tahdilla ikäloppuja viimeisen lapsen synnyttyä. Näin ollen joutuisimme tekämään loput lapset hyvin pienellä ikäerolla, mitä emme halua. Lisäksi jos saisimme ne 3-4 lasta pienellä ikäerolla, niin käytännössä katsoessa minun tulisi helposti viettyä kotiäitinä se noin 10 vuotta. Taloudellisesti se olisi meidän tapauksessa tietynlainen fiasko, josta kärsisivät lapset pitkällä tähtäimellä. Oma työni on lisäksi sellainen, että jo muutamassa vuodessa ehtii jäädä totaalisesti jälkeen.
Me haluamme lisäksi pystyä tukemaan niin henkisesti kuin taloudellisesti lapsiamme opiskeluiden aikana / oman elämän starttaamisessa. Meidän vanhempamme eivät ole sitä pystyneet meille tarjoamaan, ja se on ihan ok, mutta haluamme itse auttaa lapsiamme. Ettei heidän tarvitse aloittaa samalla tavalla nollasta omien perheidensä kanssa.
Eli oma jaksaminen + finanssit + elämän laatu.
Kyllähän minä salaa haaveilen siitä kolmannestakin, mutta epäilen vahvasti ettei sitä ainakaan suunnitellen tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin vauvakuumeilevana ihmettelen, että jos ne lapset on niin ihania ja rakkaita, niin miksi niin moni hankkii vain ne kaksi lasta? Ja joo tiedän, että aina ei saa, mutta siis moni PÄÄTTÄÄ ettei halua enempää. Kummastelen vähän miksi.
Sain ne ja 11 vuotta elin sen ajatuksen kanssa että ei enää lapsia. Nyt meillä on 3kk vauva :D Poikavauva, tosi ihana!
Nyt kuitenkin kaksi riittää. Vauva-aika on sen verran rankka, etten jaksaisi sitä enää (nuorempi on nyt 3v). Rahat riittää nyt mukavasti, että saa säästettyä lapsille rahaa ja silti ostettua kivoja lahjoja yms. Ulkomaille mennään joka toinen vuosi. Mahdutaan turvaistuimineen yhteen autoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voi rehellisesti sanoa, että haluaisin enemmän lapsia, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Me olemme keskipalkkaisia ja jo kahden lapsen päiväkotimaksut on paljon (lähes 500e/kk). Haluamme myös matkustaa edes joskus, ostaa "kunnollisia" vaatteita (myös lapsille!!), harrastaa ja syödä laadukasta ruokaa.
Meillä ei ole tukiverkkoja, senkin voisi korvata, jos olisi rahaa palkata lastenvahti. Tai muuta kotiapua / siivooja.
Eli kaksi lasta on se määrä, josta me pystymme huolehtimaan :)
Mutta kyllähän noita lapsilukuun liittyviä juttuja voi ajatella maalaisjärjellä...
- Kahden harrastukset eivät niin kalliita. Rahaahan lapsiin menee.
- Kaksi vanhempaa, kaksi lasta. Huomiota siis molemmille.
- Yleinen jaksaminen, pitäisi olla niin pitkään poissa työelämästä.
- Isompi asunto, mahollisesti isompi autokin.
- Oman ajan vähyys, kaikki eivät halua olla ainoalta rooliltaan äitejä tai isiä.
- Monilla vastaan voi tulla jo ikä ja sen mukana huoli omasta jaksamisesta ja raskauden ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
moi mulla on 10 lasta halusin vaan yhen nimet jenni janna fianna camilla jemina hilkka minni anne jilla jade
mulon 10 lasta huh vaan nyt teen rukaa just;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on elänyt monilapsisessa köyhässä perheessä, haluaa lapsilleen tarjota parempaa. Kahdelle pystyy tarjoamaan sopivasti harrastuksia, matkoja yms ja saa vielä itselleenkin jotain. Eihän se pieni taapero paljoa kuluta, mutta entäs teinit? Itse en halua tyrkätä lastani heti 18-vuotiaana pois kodista pärjäämään, kuten itselleni tehtiin. Mitään en saanut, vaan nollasta piti lähteä. Lapseni ansaitsevat mukavan lapsuuden ja nuoruuden ilman turhaa kituuttamista. En kuitenkaan kasvata heistä materialisteja, jos joku nyt sitä pelästyi.
Minulla on vain kaksi kättä - pystyn pitämään ulkona kävellessä kahdesta lapsesta kädestä kiinni.
Meitä vanhempia on kaksi - molemmille omat sylit.
Useampiin tavallisiin autoihin mahtuu juuri ja juuri ne kaksi lastenistuinta ja kaksi pitkää aikuista - minne kolmas lastenistuin?
Useiden harrastusten sisarryhmät vaativat kaksi aikuista mukaansa, esim. uinti. Kolmannen kohdalla jäisi vauvauinnit väliin.
Lentomatkat olivat haastavaa vain sen yhdenkin lapsen kanssa, kahden kanssa se oli jo tuskaisaa, en uskalla miettiäkään sitä kolmatta. Missä se kolmas lapsi istuisi? Omalla rivillään?
Valmismatkat, hotellihuoneet jne. ovat yleensä mitoitettu nelihenkiselle perheelle. Varsinkin ne tarjousmatkat.
Yhden lapsen saa helposti mummolaan tai kummeille hoitoon viikonlopuksi. Kaksikin menettelee. Kolmannen hoidokin kohdalla kynnys kysyä ainakin minulla nousisi suuresti. Kolmen lapsen kyläily ei olekaan mikään pikkujuttu.
Tässä nyt muutama käytännön esimerkki. Kyse on varmaankin aika pitkälti elämäntapavalinnasta, kuten joku aiemmin vastasi. Mikään näistä luettelemistani syistä ei yksinään ole hyvä tai riittävää syy jättää se kolmas tekemättä, mutta yhdessä ne muodostavatkin tietynlaisen kokonaisuuden. Asiat on helpompi organisoida ja elämä pysyy paremmin hallinnassa "vain" kahden kanssa. Jos meille syntyisi kolmas, fokus siirtyisi varmasti enemmän kodin puolelle. Vaikka mielestäni meidän fokus on jo nyt hyvin pitkälti kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja haluan tehdä töitä, harrastaa ja edetä uralla ja käyttää rahaa itseenikin vähän huolettommammin. Ja ihan oikeesti, en jaksais enempää. Maailmassa on sitä paitsi muutenkin liikaa ihmisiä!
Koska yksi on liian vähän ja kolme on liikaa. Siksi.
Meillä paljon tuttavapiirissä kolmilapsisia perheitä ja pientä painostusta olen kokenut, kun monet kyselevät miksei meille kolmatta tule...
Älä välitä painostuksesta. Ne kolmilapsiset on vaan väsyneenä kateellisia kun teillä on elämä helppoa kahden jo isomman kanssa. :)
Meillekään ei tule kolmatta lasta, koska haluamme vihdoinkin elää perheenä sitä helppoa ja mukavaa elämää, jota vauva- ja taaperovuosina kovasti odotin. Siis matkustella, harrastaa jne. Vauva tähän sotkisi kuviot täysin ja tuntuisi alusta aloittamiselta.
olla kahden lapsen kanssa ovat mahdollisia juttuja toteuttaa myös kolmen kanssa. Meillä lapset 7v, 5v ja 2v. Iso omakotitalo, 2 autoa toinen farmari ja toinen pieni henkilöauto jonne mahtuu yksi turvaistuin ja kaksi korokepallia. Lapset saavat syliä, rakkautta, aikaa ja kaikkea mahdollista henkistä hyvimvointia meiltä vanhemmilta varmasti ihan yhtä paljon kuin olisivat saaneet vaikkei kolmatta lasta olisikaan tullut.
Väitän että rakkauden ja hellyyden määrä perheessä kasvaa lapsilukumäärän kasvaessa. Kuopus saa kaikilta niin paljon syliä ja rakkauttaa ettei meillä kukaan ole saanut!
Joka lapsen välissä olen ollut töissä. Joskus meille saa tulla vielä ainakin neljäs lapsi, ehdottomasti! Rakkautta ei voi rahassa mitata.
... Minulle riittää VAIN yksi!
Tekee katsos kerralla niin hyvän, ettei tartte tehdä enää korjausvedoksia ;)
Alue: Aihe vapaa
haluamme asua Helsingissä, neliöistä pitää siis tinkiä hieman. Samalla haluamme, että kaikille perheenjäsenille on tarpeeksi tilaa: lapsille omat huoneet ja meille työhuone.
Autoa ei ole, joten julkisilla kulkeminen olisi useamman lapsen kanssa pahimmillaan kaaos.
Haluamme itsekin harrastaa ja käydä töissä, emmekä laittaa lasta päiväkotiin kovin nuorena. Käytännössä monen lapsen kanssa siis pitäisi jomman kumman olla kotona tosi monta vuotta. Muutenkin haluamme antaa lapsille paljon aikaa yhdessä vanhemman/vanhempien kanssa. Kaikille ei riitä henkilökohtaista huomiota niin paljon, jos on paljon lapsia.
Haluamme tarjota lapsille talpoudellisesti turvatun elämän. Ei vain niitä lomamatkoja ja harrastuksia vaan myös rahaa hätätilanteiden varalta ja tukea opiskeluaikana. Pidämme tätä tärkeänä, sillä itse olemme eläneet nuorena todella köyhinä.
Siinä muutama syy.