Yksinäisen, kolmekymppisen sinkkumiehen joulu: Lämmitän vähän kaupan maksaloodaa mikrossa..
Tekaisen pari ruisleipä siivua ja päälle kaupan valmiista pikkukinkusta viipaleet..
Torttutaikinaa olisi pakkasessa, mutta en viitsi itselle niitä valmistaa..
Hmm, kahvi on mukavaa juotavaa, ehkä pari piparia seuraksi, kaupan pussista..
Olisihan tuolla tuikkujakin kipossa, mutta hitsi, mullahan ei oo tikkuja, kun en polta tupakkia..
Kuvittelen, että on kivaa, niin ei ole niin isoja pettymyksiä!
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="22.12.2011 klo 19:20"]
Asiat on juuri niin kuin ne itse järjestää.
Mä olen yksin joulua viettävä sinkkunainen ja mun ohjelma menee kutakuinkin näin:
Aamupäivästä perheen (äiti ja veli) tapaaminen puuron merkeissä lahjoineen. Siitä hautausmaan kautta kotiin saunaan. Sen jälkeen hyvää ruokaa ja viiniä, leffoja ja kirjojen lukemista. Olen ostanut ja saanut paljon erilaisia kaloja ja juustoja ja sen lisäksi jotain salaatteja ja laatikkoa.
Yksinkin voi syödä hyvin. Ja mä nautin yksinolosta kiireisen syksyn jälkeen ihan valtavasti.
[/quote]
Juuri näin! Itse vietin oman joulun tässä viikonloppuna ja varsinaiset joulunpyhät sitten sukulaisten luona - osana heidän jouluaan. Kivaa yhdessäoloa joulupukkeineen kaikkineen, sekin on ihan ok, vaikka olen se lapseton täti.
En kestäis tuollaista marttyyriolentoa miehenäni.
Minäkin vietän joulun itsekseni, en sano että olisin yksinäinen kuitenkaan. Syön ihan kaupasta ostettua valmiruokaa ja huomenna kipaisen hakemassa vielä joulupäiviksi erilaisia saalaatteja. Olutta ruokajuomaksi, jälkkäri kahvit ja ehkä jätskiä.
Aattoillall mene jopa kuntosalille, saan takuulla olla yksin koko ajan, onneksi sinne pääsee kulkuläpyskällä vaikka paikka muuten onkin kiinni. Salilta kotiin saunaan ja ilta menee TV:n katselussa todennäköisesti
Joulupäivän illalla pakko mennä baariin, porukkaa liikkeellä aivan hemmetisti ja mahdollisesti hauskaakin.
Älä ap vaivu epätoivoon, ei se niin synkkää ole, relaa ja joulumieltä sulle ja muillekin!
Ajat ovat tuosta kovin muuttuneet kun aloitus tehtiin. Nykyään yksinäisen sinkkumiehen joulu täyttyy av-mammojen hrittelusta ja alentamisen yrityksistä. Välillä vingutaan että miksi ei kiltti ja kunnollinen mies kelpaa.
Yhtä yksinäinen olo on mullakin. Ostan lapsille, kummilapsille ja ukolle joululahjat, sen kinkun ja tortut ja piparit. Koristelen kuusen. Ukko on baarissa aattoillan perinteiseen tapaansa, yhtään joululahjaa siltä on turha odottaa. Lapset aukoo pakettinsa ilolla mut kitisee jo ennen tapaninpäivää kun ei oo mitään tekemistä. Ukko on ehkä paikalla, mutta ei läsnä. Olen perheeni joukossa mutta tunnen olevani täysin yksin. Joulu ahdistaa mua jo valmiiksi, viimeksi lapsena odotin joulua ilolla...
[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 23:59"]
Kuinka haaveilenkaan että nuo ajat palaisivat.
Tai ei se enää haaveilua ole vaan suunnitelma. Noin tunti sitten armas vaimo jäkätti yhden pisaran liikaa. Sanoin että ensi joulu vietetään eri osoitteissa, pysyvästi. En tarvitse tuollaista määräilijää elämääni, etsiköön jonkun muun joka on valmis kustantamaan leveän elämänsä ja kuuntelemaan aiheetonta jäkätystä. Kun mikään ei riitä...vuodesta toiseen. En juo, en pahoinpitele, olen aina saatavilla (pl työmatkat), vien lapsia harrastuksiin, siivoan, fiksaan kaiken.
Sääli lapsia. Joudun pettämään lupaukseni etten jätä heitä koskaan, se tässä eniten ärsyttää.
[/quote]
Kultaseni, et petä lupaustasi jättämisestä, koska otat lapset mukaasi. Hyvää joulua!