Imelletyn perunalaatikon Rosamundit kiehumassa, mites teen kys laatikon??

on rosamundi?

Kun ne on kypsiä, kaadat veden pois mutta ota se talteen johonkin astiaan! Se lisätään nimittäin lopuksi soseeseen.

Sitten soseutat perunoita mutta ei millään sauvasekottimella ja jätät lämpimään imeltymään,liina päällä.

Kun imellytys on ohi, lisätään maito ja se keitinvesi, suola ja vähän voi laittaa siirappia(ei pakko). Nestettä oltava tarpeeksi koska se kuivuu uunissa. Pitkä paistoaika, ensin kuumemmalla, sitten miedossa.

Kun ne on kypsiä, kaadat veden pois mutta ota se talteen johonkin astiaan! Se lisätään nimittäin lopuksi soseeseen. Sitten soseutat perunoita mutta ei millään sauvasekottimella ja jätät lämpimään imeltymään,liina päällä. Kun imellytys on ohi, lisätään maito ja se keitinvesi, suola ja vähän voi laittaa siirappia(ei pakko). Nestettä oltava tarpeeksi koska se kuivuu uunissa. Pitkä paistoaika, ensin kuumemmalla, sitten miedossa.

VÄÄRIN

Keitä perunat kuorineen

Kuori kuumana ja soseuta

Lisää vehnäjauhoja !!!!

Peitettynä lämpimässä yön yli ( meillä ainavalmiin kiukaan päällä, monet laittaa uuniin 50 asteeseen)

Seuraavana päivänä lisätään VOISULAA ja siirappia + suolaa ja punaista maitoa siten että seos on tooosi löysää ( ei todellakaan mitään keitinvettä)

Uunissa pari tuntia. Poissaotettassa pitää olla yhä löysähköä ja tummanruskeaa

NAM NAM (ihmiset eivät todellakaan näytä tietävän miten tehdään oikein, tuo edellisen kirjoittajan ohje on paistettu perunamuusi)

nelonen kirjoitti!

perunalaatikkoon ei todellakaan tarvii laittaa siirappia mikäli seos on kunnolla imeltynyt. Siirappi on hätäapu silloin kun sose ei ole oikein imeltynyt ja tarvitsee lisää makeutta

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja

PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Oon tehnyt hyvää perunalaatikkoa mutta sorry nyt vaan, unohtui se vehnäjauho!! Mainitsin imellytyksen, imellytetäänkö perunamuusi??

perunalaatikkoon ei todellakaan tarvii laittaa siirappia mikäli seos on kunnolla imeltynyt. Siirappi on hätäapu silloin kun sose ei ole oikein imeltynyt ja tarvitsee lisää makeutta

kun tykkään makeasta perunalaatikosta ;-)

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja

PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt.

Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Keitä perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori kypsät perunat kuumina.



Survo ne (tai soseuta hyvin varovasti vaikka sähkövatkaimella) ja lisää jäähtyneeseen (< 75 ?C) soseeseen vehnäjauhot. Jos survos on kovin kuiva, lisää joukkoon jäähtynyttä (< 75 ?C) keitinvettä.



Anna survoksen imeltyä lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta.



Kun seos on löystynyt ja maistuu imelältä, lisää sulatettu voi tai rypsiöljy, maito ja suola. Seoksen sakeuden tulee olla löysän puuron ja tukevan vellin väliltä.



Kaada seos kahteen voideltuun 1,5 litran vuokaan. Kaada vuoat vain reilusti puolilleen, koska perunalaatikko kuohuu herkästi yli. Paista 150-175 asteessa 2-3 tuntia. Mikäli haluat pakastaa laatikon, sen voi tehdä ennen kypsennystä ja paistaa vasta sulatuksen jälkeen.



Huomioitani useimpien muiden imelletyn perunalaatikon ohjeiden puutteista:



Suurin osa imelletyn perunalaatikon ohjeista on harhaanjohtavia tai suorastaan virheellisiä. Hämäläisen maalaistalon poikana pidän niiden esittämistä suorastaan vanhan ruokakulttuurin häväistyksenä, koska niissä on niin täydellisesti unohdettu perinteet ja pilataan imellyksen onnistumisen mahdollisuudet.



Vain harvoin kerrotaan, että imellyksen edellytys on oikeanlainen perunalajike, sen pitää olla jauhoinen eli tärkkelyspitoinen. Useissa kaupoissa on käytössä perunapussien värikoodi, ja niissä jauhoiset perunat ovat merkitty punaisella. Oikea lajikekaan ei kelpaa edes heti syksyllä perunannoston aikaan, vaan aikaisistaan vasta syystalvella. Kiinteistä perunoista saa taitavakin kokki usein aikaan vain liisteriä, joka ei imelly. Tätä sitten yritetään korjata lisäämällä sekaan siirappia, mutta silloin on jo ruoka menetetty. [/p] [/p] Eri perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuus voi olla vaikka seuraava: Pito 19,9 %, Suvi 18,9 %, Puikula 18,5 %, Hertha 17,2 %, Sabina 17,2 %, Lady Claire 17,0 %, Kulta 17,0 %, Satu 16,9 %, Rekord 16,9 %, Van Gogh 16,8 %, Fontane 16,5 %, Felsina 16,5 %, Matilda 16,1 %, Redstar 16,0 %, Gloria 15,8 %, Sini 15,7 %, Rosamunda 15,7 % .... Viljelyolosuhteilla on kuitenkin suurta merkitystä tärkkelyspitoisuuteenkin.



Monissa ohjeissa neuvotaan lisäämään rasva jo soseutuksen aikaan. Tässä ei ole vähintäkään järkeä. Imeltyminen ei kaipaa rasvaa, ja rasva vaan hapettuu suotta lämpimässä soseessa.



Usein erittäin paha puute on imellyksen ohjeissa. Monesti sanotaan vain, että jätetään sose lämpimään paikkaan. Useimmat nykyihmiset kuvittelevan tuollaiset 30 astetta olevan lämpimän paikan, mutta siinä lämpötilassa sose ennemmin pilaantuu kuin imeltyy. Imeltymisessä perunan tärkkelys hajoaa sokereiksi, ja prosessissa tarvittava amylaasi -niminen entsyymi tulee soseeseen lisättävästä viljasta. Amylaasia on viljassa kahta muotoa. Amylaasin beta -muodon toiminnan optimilämpötila on noin 62 - 65 astetta ja alfa -muodon noin 72 – 75 astetta. Molemmat hajottavat tärkkelystä sokereiksi, mutta hiukan erilaisiksi, ja molempien toimintaa tarvitaan. Itse imellytän sosetta sähköhellan uunissa n. 55 asteen lämpötilassa ja valvon lisäksi soseen lämpötilaa sähköisellä kinkunpaistomittarilla. Sosetta on hyvä sekoittaa imeltymisen aikana ja jauhojakin voi lisätä. Imeltynyt sose löystyy hyvin huomattavasti ja maistuu imelältä.



Paistaminen on jo helppo juttu, pitkään ja miedolla lämmöllä, jolloin vellimäinen seos valmistuu herkulliseksi perunatuuvingiksi.[/p]

Tykkäsitkö Kotikokista? Tykkää samalla henkäyksellä myös Facebookissa!

Kommentit (17) Kokkiloki (0)

Ukonpoika

Sen verran asiantuntevalta kuulosti tämän miehen reseptiselostus, että tällä ohjeella lähti meikäläisen laatikot uuniin. :)

Kiitä kommentista

23.12.2007 klo 18.25

Ukonpoika

Ja näin joulun jälkeen tuli peukkua ja ehdoton suositus. Laatikko oli juuri sellaista kuin pitää. Antakaa vaan imeltyä ihan rauhassa, tällä ohjeella ei mene pieleen. :)

Kiitä kommentista

27.12.2007 klo 21.34

nomppaelli

joulua odotellessa... Olen epäonnistunut neljänä vuotena peräkkäin imelletyn perunasoseen valmistuksessa, mutta joka vuosi silti yritän ;o)

Kiitä kommentista

23.8.2008 klo 15.47

Riitta-Mummo

Kiitos tyhjentävästä tietopaketista ohjeen lopuksi. Onneksi olen tehnyt aivan oikealla tavalla jo yli 20v ja pottuloora on meidän perheen toiseksi tärkein jouluruoka, kinkku on tietty ekana. Hyvää Joulua!

Kiitä kommentista

22.11.2008 klo 20.43

kkr

Hyvä ohje

Kiitä kommentista

23.11.2008 klo 17.06

Riitta-Mummo

Nyt se loora on sitten imeltymässä, ja kohta laitetaan uuniin. Ihanan makuista jo nyt. Onnistuu hyvän ohjeen ansiosta.

Kiitä kommentista

29.11.2008 klo 17.23

sarakkaasi

Meikän äile on sydän hämeestä, mutta oikea ohje miullakin...äile haluaa silti siirappia tohon hemmetin perunasoosiin:)

Kiitä kommentista

2.12.2008 klo 16.26

hellapomo

Bravo!!! Mukava saada "täsmätietoa" perinnetiedon tueksi. Uutta oli imeltymislämpötilan tärkeys ja perunalajikkeen merkitys. Ennen vanhaan seos ilmeltyi puuhellan kupeella, jolloin tuo lämpötila on ollutkin oikea

Kiitä kommentista

20.12.2008 klo 12.57

Janne62

Kiitos erittäin hyvästä ohjeesta! On tätä kyllä odotettukin. Oli tasan eka kerta kun laatikko onnistui. Mitään siirappeja ei tosiaan tarvita, imeltyy kyllä näillä ohjeilla tarpeeksi. Kiitos!!!

Kiitä kommentista

28.12.2008 klo 23.50

KiiajaVille

Hei!



Kun haluan tehdä laatikon gluteenittomana, mitä jauhoja voisin käyttää? Käykö hieno gluteeniton jauhoseos?

Kiitä kommentista

1.12.2009 klo 12.17

Matti Viikari

Epäilen gluteenin poistossa myös amylaasin poistuvan tai tuhoutuvan, jolloin gluteenittomalla jauholla ei imellyttäminen onnistu. Suomen sokeri erotti Jokioisten tehtaalla beta-amylaasia ohrasta ja mitä ilmeisimmin tanskalaiset jatkavat tuotantoa. Tietääkseni aikaisemminkin tehtaan tuotanto meni vientiin eikä sen tuottamaa amylaasia saanut ainakaan vähittäiskaupoista. Kaupoista tai apteekeista saattaisi löytää jonkun muun valmistajan amylaasia.

Kiitä kommentista

2.12.2009 klo 14.49

Namimam

Miksi perunat pitää keittää kuorineen? Olisi helpompaa kuoria ne ensin ja sitten keittää...

Kiitä kommentista

19.12.2009 klo 8.15

marice

Huh, olisko laatikon onnistumisen salaisuus tosiaankin nain yksinkertaista, siis lampotilasta ja lajikkeesta kiinni! Kyselin minakin jo savolaisilta sukulaisilta, miten tekivat ja voipi olla, etta puuhellan perukoilla se lampotila sitten oli juuri oikea....



Perunalajike on sitten toinen juttu, paras ja tarkkelyspitoisin peruna taalla Aussissa on Royal Blue... voi olla etta imelletty perunalaatikko jaa edelleen lapsuuden kultareunaiseksi mielikuvaksi ja aikuisuuden karuksi mysteerioksi...

Kiitä kommentista

20.12.2009 klo 11.17

Matti Viikari

Naminam, suolattoman veden ja perunan sisuksen osmoottisen paineen ero on suuri. Kuori on suojana tässä ja estää ainakin jossain määrin perunan sisällä olevia aineita menemästä keitinveteen. Jos välttämättä haluat kuoria perunat ennen keittämistä, käytä niukasti vettä ja kaada ainakin osa jäähtyneestä keitinvedestä muhennetun perunan kostukkeeksi ennen imellyttämistä.



marice, kokeilemalla selviää syntyykö Royal Bluesta hyvänmakuista tuuvinkia. Imellyttäminen kyllä onnistuu.

Kiitä kommentista

21.12.2009 klo 18.00

TaruR

Kiitos! tänä vuonna oli maistuvaa perunalaatikkoa, joka oli imeltynyt hyvin. Kiitos perusteellisten ohjeidesi.

Kiitä kommentista

28.12.2009 klo 17.56

Taskuvenus

Lisäselvityksestä peukku, uskon että tällä reseptillä onnistuu vähemmänkin laatikoita tehnyt. Tuli vain mieleen että onko väliä mitä maitoa laittaa, rasvatonta nyt tuskin mutta kulutus vai kevyt? Mitenköhän hyla-maito, sehän tuo lisää makeutta joten kuvittelisi sen puolesta sopivan?

Kiitä kommentista

9.12.2010 klo 12.07

Ciru

Nyt on niin perusteellinen selvitys asiasta, että minäkin pojalaisena aion tämän touvingin hämäläiselle ukolleni laittaa.

Kiitä kommentista

19.12.2010 klo 17.39

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Lupas tarkkaan, mä nimenomaan mainitsin sen maidon! Maitoa laitetaan mutta voi lisätä myös osan puhtaasta keitinvedestä, sillä siitä tulee makua.

Olen myöskin pohjanmaan läheisyydestä, huom.

oli peruslaatikkorespetit

Perunalaatikon imeltämisestä. 

1. Vesi on tärkeä. Kuivahko sose ei imelly. Notkista sose keitinvedellä. Kun perunat keitetään vähässä vedessä perunat soseutetaan suoraan keitinveteen ja tarvittaessa lisätään 75 asteista vettä. Kun perunat keitetään runsaassa vedessä, otetaan talteen keitinvettä ja lisätään tarvittessa soseeseen.

2. Jauhosta imellyttämisentsyymi. Lisää jauho noin 75 asteiseen soseeseen. Imeltyminen alkaa heti. Kuumemmassa jauhon imellyttämisentsyymit tuhoutuu.

3. Imellyttämisreaktiolämpötilat. Noin 75 asteessa tapahtuu alfa-amylaasireaktio ja noin 65 asteeessa tapahtuu beetta-amylaasireaktio. Pidä sose 65-75 asteisena. Laita sose 65-75 asteiseen uuniin. Uuni voi olla säädettynä muutaman asteen kuumemmalle, koska soseen lämpötila on hiukan jälessä uunin lämpötilasta. Sähköuunien lämmönsäätö toimii riittävän tarkasti perunalaatikon imeltämiseen.

4. Riittävän pitkä aika imeltymiselle. Imellä 3-6 tuntia. Tarkkaile imeltymistä maistamalla. Imeltymistä voi jatkaa yön yli.

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Jos perunat keitetään niukassa vedessä niin silloin perunat soseutetaan keitinveteen. 

Lähes 80 asteinen sose notkistetaan keitinvedellä ja siihen lisätään vehnäjauho. Sose laitetaan imeltymään hyvin eristettynä vällyihin tai 70 asteiseen  sähköuuniin. Maito lisätään vasta imeltymisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Kun sose valmistellaan imellytystä varten niin silloin sose notkistetaan keitinvedellä. 

Jos perunat on keitetty niukassa vedessä ja soseutettu suoraan veteen niin silloin voi olla tarpeen lisätä 80 asteista vettä soseen notkistamiseen. Vesi on tärkeä osa imeltämistä.

Jos notkistamiseen käytetään maitoa ja imelletään alle 60 asteessa, niin tuloksena on helposti hapanimelä perunalaatikko, eli hapatettu perunalaatikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Kun sose valmistellaan imellytystä varten niin silloin sose notkistetaan keitinvedellä. 

Jos perunat on keitetty niukassa vedessä ja soseutettu suoraan veteen niin silloin voi olla tarpeen lisätä 80 asteista vettä soseen notkistamiseen. Vesi on tärkeä osa imeltämistä.

Jos notkistamiseen käytetään maitoa ja imelletään alle 60 asteessa, niin tuloksena on helposti hapanimelä perunalaatikko, eli hapatettu perunalaatikko.

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Silloin kun halutaan hapanimeltää, niin silloin voidaan hapattamista tehostaa niin että soseeseen lisätään maitoa ja imelletään alle 60 asteessa. 

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja

PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Voi Luoja, se keitinvesi kuuluu imeltymiseen. Kuiva sose ei imelly. 

Ja vielä kerran voi Luoja. Siirappi ei kuulu imellettyyn perunalaatikkoon.

Vierailija kirjoitti:

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

nelonen kirjoitti!

tuo kolmosen ohje on paistettu perunamuusi, jolla ei todellakaan ole mitään tekemistä imelletyn perunalaatikon kanssa. Keitinvettä.. voi luoja PS. Ja siirappia saa olla riittävästi

Haloo, mun äiti ja mummu on "vanhoja tekijöitä" ja näin olen oppinut että osa keitinvedestä laitetaan soseeseen, mutta perunat keitetään ku0rittuina, jos et sitä tiennyt. Tämä on ikiaikainen ohje jota nuorempi polvi ei tiedä.

minun ohje on minun mummilta ja meillä pohojanmaalla kyllä osataan tehdä perunalaatikko. Siihen lisätään maitoa, ei vettä

Lupas tarkkaan, mä nimenomaan mainitsin sen maidon! Maitoa laitetaan mutta voi lisätä myös osan puhtaasta keitinvedestä, sillä siitä tulee makua.

Olen myöskin pohjanmaan läheisyydestä, huom.

Kuoritut perunat voi keittää kypsiksi niin vähässä vedessä kuin sielu sietää. Perunat soseutetaan kuumina suoraan keittoveteen. Soseeseen voi tarvittaessa lisätä kuuma vettä. Ennen jauhojen lisäämistä sose tulee jäähdyttää noin 70-75 asteiseksi, että jauhot eivät pala. Jauhot lisätään vähitellen sekoittaen soseeseen. Jos sose on vielä tönkkösosetta, niin silloin voidaan lisätä 70-75 asteista vettä niin että saadaan sakea puuromainen sose. Sose laitetaan imeltymään noin 70 asteiseen uuniin. Kun soseen lämpötila on noin 65-70 astetta, sose imeltyy noin 3 tunnissa. Noin 60 asteisnen sose vaatii noin 10-15 tunnin imeltymisajan ja 55 asteinen sose vaatii noin 30 tunnin imeltymisajan. Imeltymisen aikana voidaan sosetta sekoittaa muutama kerta.

Imeltymisen jälkeen soseeseen lisätään voi siivuina, voi sulaa näppärästi kuumaan soseeseen. lisätään suola. Lisätään maitoa ja mahdollisesti osan maidosta voi korvata kermalla, niin että saadaan notkea vellimäisen puuromainen sose. 

Sose laitetaan voideltuun lasiseen tai posliiniseen uunivuokaan. Pinnalle lisätään muutamia voisiivuja ja jos halutaan niin pinnalle voidaan ripotella kevyesti korppujauhoa. Jääkaappikylmästä voista saa näppärästi juustohöylällä ohuita siivuja.

Paista imellettyä perunalaatikkoa aluksi noin 180-200 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä sose alkaa kuplimaan, alenna uunin lämpötila noin 130-140 asteeseen. Näin menetellen voidaan paistaa lähes täysiä vuokia ja estetään imelletyn perunalaatikon kuivuminen eli korppuuntuminen. Alle 5 sentin kerros sosetta korppuuntuu varsin helposti.

Paista imellettyä perunalaatikkoa noin 2-3 tuntia. 

.  .  .  .

Talven yli varastoitu peruna on nyt parhaimmillaan imellettyyn perunalaatikkoon, vaikkapa Juhannuksen ruokapöytään.