Tein positiivisen raskaustestin eksä vaatii/pakottaa abortin

Eli päästös lapsen pitämisestä tai abortista on ainostaan sinun. EX teki oman päätöksensä jo siinä vaiheessa kun jätti käyttämättä kortsua.

hanki lähestymiskielto.

kun kerran on jo ex? Pakota hänet tekemään isyystesti, saatpahan elatusmaksut ja lapsellekin varmaan parempi että on edes jossain tunnustettu isä. Muuten tuo ex voisi painua helvettiin, tajuaisi ettei asia ole hänen päätettävissään. Sinä päätät, mitä teet, ei hän.

Kukaan ei tietenkään voi pakottaa sinua aborttiin. Isälle jää elatusmaksut halusi hän lasta tai ei. Jos uhkailu menee liian pitkälle, niin voit esim. hakea lähestymiskieltoa.



Jaksamista.

Eli eksä vaati aborttia, kävi tilaisuuden tullen jopa käsiksi että vauva kuolisi siinä. No, pian tää pikkuinen syntyy maailmaan, ilma isäsuhdetta. Asumme nykyään kaukana koko "isästä". En tule vaatimaan isyyden tunnustusta.

Kyllä säkin pärjäät, pysy lujana ja karta jos mahdollista noin arvaamatonta miestä.

Niin siinä se tulikin. En pysty aborttiin, ja tämä raskaus on niin alkuvaiheessa että voi mennä milloin tahansa kesken vielä. ja siitä ois hyvä nyt saada ensin varmuus.no eksä vaan huutaa että aikoo raahata mut oikeuteen? hahah millä perusteella. eikai suomessa voi pakottaa naista aborttiin? eihän hänen tarvi osallistua lapseen millään tavalla. ei hänen tarvi edes tunnustaa isyyttä. mä en kestä. tä on tosi raskasta

Kaikenlaisia eksiä sitä on olemassa. Minua reilu vuosikymmen samankaltaisessa tilanteessa milloin uhkailtiin, milloin yritettiin lahjoa abortiin. Parhaimpina hetinä tarjottiin puhdasta rahaa 100 000 markkaa jos teen sen.

No se ukkeli oli narsistihullu. Viimeisin mitä olisin halunnut olisi ollut että se hirviö olisi lapseni isä ja elämää. Onneksi hän oli kuitenkin niin tyhmä, ettei asiaa tajunnut - sillä muuten narsistina olisi isyyttä varmasti lähtenyt hakemaan.

Mitä sitten tein? Isyyttä ei lähdetty selvittämään. Kasvatin lapsen yksin siihen asti, kun aloin seurustelemaan, menin naimisiin ja mies adoptoi lapsen.

Siinä se, onnellinen loppu.

Omantunnonsyistäkään en olisi voinut aborttia tehdä, mutta näin jälkikäteen kun mietin niin tuntuu surkuhupaisalta, millainen säkki vaati arvokkaan ihmiselämän tuhoamista.

Eli eksä vaati aborttia, kävi tilaisuuden tullen jopa käsiksi että vauva kuolisi siinä. No, pian tää pikkuinen syntyy maailmaan, ilma isäsuhdetta. Asumme nykyään kaukana koko "isästä". En tule vaatimaan isyyden tunnustusta.

Kyllä säkin pärjäät, pysy lujana ja karta jos mahdollista noin arvaamatonta miestä.

minäkin yritän pysyä etäällä, eikä ole ongelmia vaikka muuttaa muualle. pelkään kans tota satuttamista että vauva kuolisi..KAMALAA..mutta jollain tavalla lohdullista kuulla että ei ole ainoa tällaisen kohtalon kanssa..

mmistä saa tarpeeksi rahaa elämiseen ku itsekin pärjää juuri ja juuri...tällä hetkellä keikkatyöläinen ja osittain kelan tukiin oikeutettu :( oon paniikissa.

mmistä saa tarpeeksi rahaa elämiseen ku itsekin pärjää juuri ja juuri...tällä hetkellä keikkatyöläinen ja osittain kelan tukiin oikeutettu :( oon paniikissa.

Jos mahdollista, yritä käydä mahdollisimman paljon työssä sen puolen vuoden aikana ennen äitiyslomaa niin saat sitten mahd korkean vanhempainrahan. Lapsen ekana vuotena saat äitiysrahaa ja sittemmin vanhempainrahaa, lisäksi saat lapsilisän yhdestä n 146 euroa yksinhuoltajakorotuksella (saattaa vähän noustakin) sekä elatustuen 142 euroa kuussa. Myöhemmin sitten tukia sen mukaan onko lapsi koti- vai päivähoidossa ja mahdolliset kuntalisät.

Voimia.

ap

mmistä saa tarpeeksi rahaa elämiseen ku itsekin pärjää juuri ja juuri...tällä hetkellä keikkatyöläinen ja osittain kelan tukiin oikeutettu :( oon paniikissa.

No alussa oli vähän tiukkaa. Äitiyslomalle jäädessäni äitiysraha oli ihan ok tasolla johtuen palkkatasostani.

En kuitenkaan halunnut palata töihin vaan lähdin hoitovapaalla opiskelemaan: perheemme tulot koostuivat hoitorahasta ja hoitolisästä, elatustuesta (jonka maksoi isättömällä lapsella siis kunta), lapsilisästä yksinhuoltajakorotuksella, asumislisästä ja opintotuesta.

En tiedä olisinko ollut oikeutettu toimeentulotukeen, mutta ylpeys ei antanut periksi lähteä selvittämään. Pärjättiin sillä mitä saatiin. Pienen lapsen kanssa nyt rahaakaan ei hirveästi kulu, kun eivät ne paljoa syö :)

Tosi köyhiä oltiin mutta ei se mitään: tiesin että parempaa on edessä kunhan valmistun ja pääsen töihin. Lapsen vuoksi olin tosi kunnianhimoinen opinnoissani.

Sen verran lapsen tuleminen kuvioihin toi järkeä, että todellakin mietti tarkkaan mikä kannattaa ja mikä ei. Mihinkään työharjoitteluun ei olisi tullut mieleenkään lähteä, jos muuta työtä ei olisi ollut saatavilla niin ennemmin olisin jäänyt vaikka lasta hoitamaan kotona.

Päämäärätietoisuus tuotti tulosta. Nykyään olen yrittäjä, tulot ovat hyvät, lapsiakin siunaantunut jo enemmän ja on vielä se täydellinen aviomies.

Toivottavasti tarinani antoi sinulle toivoa ja tsemppiä. Tiedän että nyt olosi on varmaan lyöty, mutta on hyvä tietää että elämällä on paljon muuta tarjottavana ja se on täysin mahdollista. Keskeinen juttu kaikessa menestyksessä on se, että ihmiset ympärillä ovat hyviä ja luotettavia tyyppejä.

Sinun sijassasi tosiaankin jättäisin sen hampuusin kokonaan elämänne ulkopuolelle. Myöhemmin siitä saattaa koitua vaikka mitä säröä, jos menet isyyttää muutaman satasen elatusavun takia vahvistamaan. Minusta se raha vaan ei ole sen arvoista.

T: 7

PS: Kaikki yksinhuoltajien dissaajat kannattaa jättää sitten omaan arvoonsa. Kun pitää itsearvostuksestansa kiinni ja fokuksen paremmassa, niin mikään ei pääse siihen väliin pilaamaan :)

Mutta päätös on naisen ja vain naisen. Kukaan muu ei voi eikä saa päättää abortista, joka on kajoamista naisen kehoon.



Onnea ja tsemppiä sinulle! Minulla on maailman ihanin 3 v. poika, josta en luopuisi mistään hinnasta, vaikka välillä on ollut rankkaa.

Mutta parisuhteessa elävän kohdalla olen sitä mieltä, että asiaa edes yritetään päättää yhdessä, vaikka loppukädessä se onkin naisen päätettävissä.



Eli en voisi itse sanoa, mitäs et käytä kortsua, koska en siihen itsekään suostu.

ap lueskelee näitä kyynel silmässä.

Voin sen verran kertoa taustaa että tuntui pahalta ku aikaisemmin oli vielä tilanne se että jos lapsi on tullakseen se tulee ja se kohdataan se tilanne. nyt kun tosissaan kävi näin nyksästä tuli eksä ja hän lähti hippulat vinkuen... :( mutta tällaista on elämä, ja oon kans sitä mieltä että turhaan rupean elarien perään itkemään ku en itke miehenkään perään! :) ihanaa! sisälläni kasvaa elämän alku!!!!

Jätä ex menneisyyteen ja katso tulevaisuuteen. Pieni vinkki vauvanvaatteisiin ym, että kannattaa sitten jossain vaiheessa alkaa kiertämään esim. kirpputoreja ja valmistautumaan tulevaan lapseen. Siinä säästää paljon ja sitten ei tule hoppu hankkia vaatteita yms :)