4 päivää lapsen 1.syntymäpäivän jälkeen mies ilmoitti
että hänellä on toinen nainen. Niin, keskustelu alkoi niin että hän hieroi jalkojani sohvalla ja sanoi että hänen täytyisi varmaan kertoa minulle jotain. Menin sanattomaksi, olisin halunnut kiljaista että en halua kuulla mutta hän jatkoi heti että hän on tapaillut toista naista ja aikoo jatkaa elämää tämän kanssa. Ovat tavanneet jo kolme kuukautta aikaisemmin ja hän halusi kertoa vasta nyt että lapsi saa kivat 1 v synttärit. Tästä tapahtumasta on jo 1,5 kk ja vieläkin sydämeni hakkaa kun kirjoitan tätä. Näin meillä.
Kaikista idioottimaisinta on että olen valmis edelleen ottamaan hänet takaisin. Sen naisen olisin kyllä valmis vaikka myrkyttämään... Valitettavasti tämä ei ole provo. Ja ollaan ns. hyvä perhe, mitä hemmettiä se sitten tarkoittaakaan.
Kommentit (88)
oon sen verran hullu et kyl se nainen kärsis enemmän ku mies (joka kyllä todella sais kenkää ja vihani) mä varmaan polttaisin sen naisen hiukset tai ajaisin autolla päälle
Toinen asuu parin sadan kilsan päässä ja näkevät noin kerran viikossa. Ensin soittelivat jatkuvasti ja näkivät kerran viikossa pari päivää (ja yötä) nyt näkivät viimeksi lauantaina ihan päiväseltään ja ovat soitelleet enää pari kertaa viikossa kun mieheni miettii asioita. Mieheni on ollut minulle avoin ja on sanonut että nainen vaati lapsestamme isyystetstiä jotta heidän suhteensa jatkuisi. Mieheni ei suostunut ja nainen perui puheensa. Olen aika skeptinen miten nainen suhtautuisi tulevaisuudessa lapseemme jos jo nyt vaatii isyystestiä voidakseen olla äitipuoli.
Hän on miehesi ja lapsesi isä. Kuulostaa kliseeltä, mutta jokainen tekee virheitä. Miehesi tekoa ei tarvitse hyväksyä, mutta se kertoo että on mietinnän paikka. Jotain teidän suhteessa on vialla, jos mies menee ja tekee tuommoista. Yrittäkää ottaa selvää mikä on se juttu, mikä mättää. Kun siitä selviätte (kenties terapian avulla), voi teidän yhteiselo jatkua vielä ihanana. Lapsi haluaa että isä ja äiti asuu saman katon alla, usko tai älä. En menisi eroamaan vaan ainakin yrittäisin yhdessä!
Itse tulin jätetyksi ja todella kauan toivoin, että perheemme pysyisi kasassa. Tosin en siinä vaiheessa tiennyt, että miehelläni oli toinen jo kuvioissa.
Aika kului ja toive yhteenpaluusta hiljalleen alkoi hiipua, vaikka toisaalta vieläkin välillä toivon ihmeen tapahtuvan. Mies on jo uusissa naimisissa, ei vielä lapsia.
Mutta toive yhteenpaluusta on haipunut lähes olemattomiin, vaikka alkuun en olisi uskonut sitä päivää koittavan. Ja nyt tilanne on se, että todellakin ihme pitäisi tapahtua, että itsekään suostuisin ottamaan sitä sikaa takaisin. Vaikka toisaalta sitä ihmettä toisinaan toivon tapahtuvaksi. Lasten takia.
Se mitä oikeasti toivon, on että mies ryömisi katuvana takaisin ja saisin antaa samalla mitalla takaisin :) Itse asiassa välillä hekumoin ajatuksella, että saan miehen täysin koukkuun ja rakastuneeksi ja PAM sopivalla hetkellä vedän maton hänen jalkojen alta ja nauran paskasesti perään. No fantasiat on fantasioita.
Mutta sinulle lohduksi; nyt on helvetin vaikeaa ja raskasta. Anna itsellesi lupa vihata ja raivota, mutta älä tee mitään typerää. Hakkaa vaikka tyynyllä sohvaa ja kuvittele se mieheksesi tai muuta vastaavaa. Aikanaan viha sammuu. Jos vihan tukahduttaa se muuttuu katkeruudeksi. Ja se ei ole hyvä asia.
Tällä tavoin tuuditeltiin 9 vuotta, kunnes mies " vahinkolapsesta" lopullisesti kiukustuneena lähti kävelemään. Myöhemmin kertoi haaveilleensä tästä toisesta naisesta kaikki ne vuodet ja laskeneensa päiviä siihen, koska lapset on tarpeeksi isoja ja voi lähteä. Sitten kun meinasi vielä kolmas tulla, niin miehelle tuli viimeinen pisara. Sanoi, että ajatus taas lisävuosista sai sekoamaan. Ja kaiken kukkuraksi: lähti tämän saman naisen perään! Välissä siis yhdeksän vuotta ja sillä kakkosnaisellakin avioliitto. Ovat edelleen naimisissa ja aika onnellisia...
Vierailija:
Sitten kun meinasi vielä kolmas tulla, niin miehelle tuli viimeinen pisara.
Meinasi tarkoitin sitä, että miehen mukaan hänen maailmansa musteni, kun vaimo kertoi uudesta lapsesta. Ajatteli vain, etten kestä sua enää 18 vuotta. No, mitäs harrasti seksiä.
Ystävälläni on suhde mieheen, jolla on avovaimo ja lapsi 3v.
Avovaimo tietää toisesta naisesta, mutta haluaa silti miehensä takaisin ja ystäväni pelkäsi olevansa raskaana.
ja häipyä joksikin aikaa miettimään, haluatko jatkaa hänen kanssaan. Miehellä on tässä liian leppoisat oltavat, kun saa itse olla se päätöksen tekijä. Ennen sitä voisit vielä nussia hänen kanssaan äänekkäästi ja avata salaa puhelinlinjan auki tälle naiselle, että saisi kuunnella.
ettei se rakkaus niin vain yhtäkkiä lopu ja parisuhteen eteen pitää ja kannattaa tehdä töitä. Tosiasia kuitenkin on, että kyllä miehesi on tehnyt sinua kohtaan todella paskamaisesti, ja hänen pitää päättää mitä haluaa ja pian.
Sekin on mielestäni myytti, että jos toinen pettää, niin siinä " alkuperäisessä" suhteessa täytyy aina olla jotain pahasti vialla. Monesti ns. tilaisuus vain tekee varkaan. Eikähän koko ajan täydellistä suhdetta ole olemassakaan, uskon, että teilläkin on perusasiat olleet ihan kunnossa. Kyllähän jo esim. lapsien saanti ja siihen liittyvä arki voi vaikuttaa siihen, että kumppanin tekee mieli kokeilla, onko ruoho vihreämpää jossain muualla.
Mutta minun mielestäni siis pistä miehesi vain tiukasti selkä seinää vasten, ettei hän häily kahden naisensa välillä liian kauan. Ja jotenkin olisi hyvä selvittää myös, ettei hän puhu sinulle yhtä ja tälle toiselle toista. Sellaisiakin sikoja löytyy.
Tsemppiä taisteluun!
tämä ketju ja ap:n kohtalo kiinnostaa...
taipumusta pettämiseen?
Minä en päästäis ukkoa vähällä. Niinkun joku tuossa jo sanoikin, pistä se äijä ahtaalle, älä anna sen yksin päättää teidän suhteen kohtalosta. Jos panet sen ahtaalle, esim. ottamalla hiukan etäisyyttä (hän muuttaa ehkä väliaikaisesti pois) saat selvyyden siitä, haluaako hän todella teidän kanssa jatkaa vai onko häntäheikki.
Viikko sitten räjähdin ja aloin torstaina lounaan jälkeen heittelemään tavaroita autoon ja pakkasin lapsen myös huutaen miehelleni että nyt riitti, ottakoon sen toisen jos me emme kiinnosta enää. Itkin myös hysteerisesti. Mieheni ei päästänyt meitä lähtemään vaan pakotrti jäämään ja kolmen tunnin keskustelujen ja itkun tuloksena sanoi jatkavansa meidän kanssa. Ei kuitenkaan ilmoittanut toiselle vaan valittelee että on niin raskasta eikä hän halua loukata toista osapuolta yms... potaskaa. Antoi ymmärtää että ei ole toiselle kiva joululahja.
Viikonloppu meni hienosti ja meillä oli parempaa perhe-elämää kuin koskaan. Sunnuntaina rakasteltiin lämpimästi ja tunteella pikkusen päikkärien aikana ja koko viikonlopusta jäi tosi kivat fiilikset.
No, nyt alkuviikosta puhuttiin jostain ja puhe meni sitten tähän toiseen naiseen ja lopputulos oli se että mieheni ilmoitti lähtevänsä hänen kanssaan viroon pariksi päivää. Matka on kuulemma ajat sitten sovittu. Huusin ja raivosin hänelle tästä ja kysin että kuinka paljon hän aikoo vielä minua nöyryyttää? Ilmoitin että tervemenoa, meidän juttu on sitten tässä. Hän perui lähdön eli sanoi minulle että ei sitten mene ( katkerasti ja kyynisen oloisesti) ja siitä saakka nyt 2 päivää on välimme olleet viileät ja hän on selkeästi vihainen minulle. Olen varma että toinen nainen ei vieläkään tiedä että hän aikoo jatkaa kanssani ja että viron matka on peruutettu. Eilen illalla klo 10 tuli miehelleni tekstari ( kyllä, luen salaa mieheni puhelinta, voiko minua syyttää siitä tässä tilanteessa?) joka luonnollisesti herätti lapsen ja siinä oli että " odotan matkaa tosi paljon, nyt mulla on se vuoden passi. Toiv. et ala perumaan, on kova ikävä yms..." .
Nyt uskon mieheni altajuisesti syyttävän minua siitä että tämä elämän rakkaus on mennyttä. Siksi tämä kärttyily. Tiedän että jos meillä ei olisi lasta niin olisin selkeästi se toinen vaihtoehto. Toisaalta jollei meillä olisi lasta niin tämän sonnan jälkeen en olisi missään tapauksessa enää edes kiinnostunut hänestä. Toisinaan mietin asetanko liikaa lapsen edun omien tarpeideni edelle. Toisaalta taas sitten kun meillä on kivaa kuten viikonloppuna niin meillä on todella kivaa ja uskon että nautimme kaikki toistemme seurasta.
Huomenna olen muuttamassa lapsen kanssa pois joten sitten nähdään asettuuko uusi nainen heti taloksi vai pitääkö mieheni päätös.
Kiitos teille kaikille jotka olette jaksaneet kommentoida sekä puolesta että vastaan. En ole puhunut tästä sotkusta näin laajasti kenellekään joten tämä foorumi täällä on auttanut minua selvittämään ajatuksiani todella paljon. Palaan taas asiaan kun kuuluu jotain uutta.
Tuohan haluaisi itsekkäästi kaiken. Ei herätä luottamusta.. Ajattele itseäsi ja lastasi, sillä vanhempien suhde on lapsen koti.
Onnea tulevaisuuteen, elämä jatkuu.
että näkee tuollaista idioottimiestä vain joka toinen viikonloppu. Hyi helvetti.
Tiedän nuo ajatuksesi melko hyvin, omakohtaisia kokemuksia. Tosiasia on että vaikka sattuu heitä mies pihalle. On aivan hirveää sinua kohtaan että tiedät missä hän milloinkin on. Älä urki enään hänen asioitaan vaan ala suhtautua asiaan niin että hän on x , eikä muuta.
Jos olet kotona tai teet menosi hänelle selväksi hän pitää sinuakin omanaan. Lähde ulos myös yksin ja älä puhu henkilökohtaisista asioistasi hänelle.
Tottakai hän on siinä sinun luona ja pitää toista jos niin annat tapahtua.
Et selvästikään pysty näkemään mikä on parasta juuri sinulle.Tälläisessä tilanteessa harva siihen pystyy.Miehesi on pettänyt sinut tavallaan jo monta kertaa, koska hän on jahkaillut asiassa ja jopa luvannut jatkaa teidän kanssa.Sinun olisi nyt aika herätä siitä kuvitelmasta,että voisitte jatkaa yhdessä.Rakkaus on toisen kunnioittamista ja miehesi ei kunnioita sinua lainkaan!
Ala kunnioittamaan myös itseäsi.Lapsi ei ole syy jatkaa tuollaista suhdetta. Miehelläsi tarkoituksena on selvästi vain pitää kahta naista. Mutta kaikki miehet eivät ole miehesi kaltaisia.Älä vain tee sitä virhettä,että otat uudestaan samanlaisen" ketkun" elämääsi.Kannattaa muuten ennen uuden parisuhteen aloittamista keskustella " itsensä" kanssa asiat selväksi,ettei tule toistaneeksi samaa kaavaa.Yksin eläminen on välillä vaikeaa ja yksinäistä,mutta myös antoisaa.Voimia sinulla ap.
näköjään päätöstä tekemään! Täysin selkärangatonta käytöstä mielestäni. Ja myös minä olen sitä mieltä, että nimenomaan miehesi on tämän homman roisto. Ja entistä roistommaksi käy yrittäessään sekä syödä, että säästää kakun. Lieneekö miehellä semmoinen luulo, että voi rauhassa pitää haaremiaan? Hivelee itsetuntoa, kun oikein kaksi naista roikkuu takiaisten tavoin hihansuissa kiinni? Voi olla, että mieli kirkastuu, kun huomaakin perheen lähteneen. Voimia sulle!!
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta nyt ap otat itseäsi niskasta kiinni, ryhdistäydyt ja viskaat sen saatanan lieron pihalle! Hitto mikä " mies" !! Oksettaa puolestasi!
Pärjäät vallan hyvin yksinkin - paremmin ainakin kun tuollaisen niljakkeen kanssa! Ja sen jälkeen kun olet viskannut sen otuksen ulos, niin printtaa tämä ketju ja lähettä perässä!
Hyi helvetti! Voimia sinulle, ap!
tiedä.Varaudu ainaki siihen, ettei puhelu välttämättä menen niinkuin sinä kuvittelet. Et voi tietää miten toinen reagoi.