Mä olen vähän surullinen kun en saa jouluna lahjoja.
Ei osta mies eikä lapsi. Ei tutut eikä ystävät, ei veli eikä kummilapset.
Surullista, olen varmaan vähän huono ihminen. =(
Itse kyllä ostan lahjoja kaikille. Miksiköhän?
Kommentit (19)
Enkä ymmärrä miksi pitäisi aikuisille ostaa lahjoja...
Itse en enään osta kuin kummilapsille ja omilla lapsille. En aikuisille, en miehelleni, en ystävilleni....
Ala-arvoista jos ei vaimolleen joululahjaa osta!
Miksi ihmeessä ostat lahjoja miehellesi, veljellesi ja ystävillesi, jos tiedät etteivät he osta sinulle?
saa olla terveenä, niin suuri kiitos!
Täälläkin palstalla vouhotetaan joululahjoista, täysin turhaa maallista! Olin kirkossa joulukonsertissa, ja sielä sai mukaansa ihanan voiman, joulun lahjan, ja ajattelee joulun syvintä tarkoitusta, tulee lämmin mieli ihan siitä.
että on kurjaa vain ostaa muille ja katsoa sitten tyhjin käsin kun muut avaavat pakettejaan. Sano nyt edes miehellesi, että ostaa sulle paketin tai jätät itse ostamatta hänelle.
ja paketoi itsellesi samalla muutama lahja, niin miehesi huomaa asian. Tai sitten ehdota ihan suoraan, että olisi kivaa saada joku lahja.
Ostan itse paketin itselleni, saanpahan mitä toivon. Eikä lapsetkaan luule, että äiti on ollut tuhma. :)
Mutta täytyy myöntää, että kyllä se sattuu melko syvälle, kun tuntuu, ettei minua tarvitse kenenkään mitenkään muistaa, vaikka itse käytän paljon aikaa muiden muistamiseen (ja teen sen mielelläni).
Osta itse itsellesi joululahjaksi hyvä mieli: Unicefin ja Worlvisionin ja Planin sivuilta lahjoja kehitysmaiden lapsille. Jaa niitä kavereille ja suvulle joululahjoiksi niin mitään muuta ei kukaan tarvitse!
Ei ole sun ongelmasi elleivät muut arvosta lahjojasi, kehitysmaiden lapsilta puuttuu ihan perusasioita ja SINÄ voit auttaa. Hyvää joulua!
Lässyn lässyn.
Nyt on kysymys jostain muusta.
Joskus on tympäissyt niin paljon, kun lapselle on useampi lahja, miehellekin muutama ja minä sitten olen sen varassa, ostaako mies minulle mitään vai ei. Ostin sitten itselleni korun, mikä oli kiva aattona avata paketista.
Mitäs minä marttyyrinä suremaan, kun voi itse itseään auttaa.
Lapset varmaankin ostavat sitten joskus isompa, nyt uskovat vielä pukkiin. Ja sehän se, tyttö oli ihan vedet silmissä viime jouluna, kun huomasi, ettei äiti saanut lahjoja ja alkoi selittämään pukille, että missä äidin lahjat, että äiti on ollut paljon kiltimpi kuin isi ja isi sai noin monta lahjaa. Mies sitten hätäpäissään selittämään, että oho, pukku antoi vahingossa pari äidin lahjaa hänelle. Tyttö tyytyi onenksi tuohon vastaukseen, mutta en, en aio alkaa itselleni paketteja laittamaan.
Yleensä olen töissä tosi asiallinen, mutta kyllä joulun jälkeen kun esimieheni (2 naista) kertoili kahvihuoneessa, mitä lahjoja olivat saaneet, erityisesti toinen piti miehen tilaamasta matkasta ja toinen miehen ostamasta korusta... niin hitsi en voinut mitään, kun alkoi vaan valumaan vedet silmistä, kun kysyivät multa, mitä mä sain... (Sain heiltä sitten keväämmällä 35 v synttärilahjaksi hemmottelupäivän day spahan, ihania hoitoja ja sain mennä työaikana sinne!!!, ja huom. omistaan maksoivat, eikä firman rahoista, olin kyllä tosi otettu).
Niin, ei miehen edes tarttis ostaa mitään. Kätevä käsistään, että osais tehdäkin jotain, mistä tietää mun tykkäävän.
Meitä on muitakin, jotka eivät saa lahjoja.
kyllä ostetaan lahjoja, mutta tapanani on ostaa muutama lahja itselleni, että varmasti saan sellaista, mitä itse haluan.
Eihän se ole sinun vikasi, ettei miehesi tai sukusi anna sinulle joululahjoja. Tuo tyhmyys menee heihin ei sinuun. Käy nyt ostamassa joku ihana lahja itsellesi ja nauti miehesi hämmästyksestä. :)
Mun mies on suorastaan kiitettävästi muistanut ostaa mulle jonkun korun tai esim.puhelimen, ja lapset ovat pitäneet tärkeänä, että saavat omilla rahoillaan ostaa mulle jotain.
Mutta muistan erityisesti yhden joulun, jolloin pahoitin mieleni lahjattomuudesta. Isäni oli kuollut syyskuussa, eikä siis enää viettänyt joulua kanssamme. Kutsuimme miehen äidin ja siskon miehineen aattona meille syömään.
Näin vaivaa ruokien suhteen, että kaikkien mieltymykset oli otettu huomioon. Ruoka kuitenkin hotkaistiin pikapikaa, ennen kuin itse ehdin puoleenväliin. Lahjaa en saanut, vaikka lasten lisäksi jopa mieheni sai useamman paketin.
Olin luvannut kyyditä seurueen kotiin, että saisivat nauttia viiniä huoletta. Yhtäkkiä heille tulikin hirveä hoppu kotiin ja he menivät autoon istumaan ja odottamaan, että sain vaatteet vaihdettua, oli nimittäin kauhea pakkanen, enkä halunnut hame päällä lähteä ajamaan.
Olin aivan raivona, en voinut oikein puhellakaan mitään. Kotiin tultuani itkin ja vannoin mielessäni, että tästä lähin vietämme joulun keskenämme. Mies oli samaa mieltä, koska myös hän oli pöyristynyt vieraiden käytöksestä.
pääasia, että lapset saa lahjoja, siitä se aikuistenkin ilo tulee.
Mies olis halunnut ostaa mulle yöpaidan, sanoin, että ostetaan silläkin rahalla lapsille lahjoja.
Oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Meillä mies kyllä haluaa hankkia minulle lahjan, mutta on aika toivoton keksimään mitään. Sitten aika suoraan sanon, että siellä ja siellä kaupassa on sellainen ja sellainen tuote. Silti näilläkin neuvoilla osti viime vuonna väärää hajuvettä, mutta se oli kyllä ihan hyvä tuoksu, joten ei hätää :)
Kirjoja ostetaan usein toisillemme ja koska meillä on sama kirjallisuusmaku, saamme kaksinkertaisen ilon lahjoista.
Kunpa voisin auttaa sinua!
Ei joulu-, synttäri- tai mitään. Minusta muistaminen on tärkeintä, oli se sitten mitä tahansa. Miehen "filosofiaan" ei mitkään lahjat istu. En kyllä koskaan opi ymmärtämään. Mitä järkeä koko elämässä on jos ei juhlita arkena eikä silloin kun on aihetta juhlaan?
jotka eivät osta sinulle. Uskomatonta ettei miehesi huomioi sinua.