MIten vierottaa itsestä lapsi, jolle en äitinä riitä?
kakara valitettavasti rakastaa minua pyytettömästi, vaikkemme kestä toisiamme kuin hetkittäin ja kärsimme enimmäkseen toistemme seurasta.
Millä vierotan kakaran itsestäni ja lopetan yhteydenpidon?
Kommentit (21)
1) minkä ikäinen lapsi?
2) mikä on diagnoosisi?
persoonallisuus ja keskivaikea masennus.
eikö mun velvollisuus äitinä ole ottaa etäisyyttä ja vierottaa itsestäni ja vaikutuspiiristäni lapsi, joka selvästikin kärsii persoonallisuudestani ja olemassaolostani.
Parasta mitä voin lapselleni tehdä on hylätä hänet ja lakata tapaamasta. Kertakirpaisu, mutta se on lapsen mahdollisuus.
ymmärrän ja olemme paljon enemmän samalla aaltopituudella, toista lastani voin tavata, hänelle en olemassaolollani aiheuta vahinkoa.
ennenkin jankannut tästä, ei tämä keskustelu tule kantamaan hedelmää
toivottavasti lastesi toinen vanhempi on tasapainoinen
Mut vastasin kun kerta joku näki vaivaa kaivaa ketjun.
En mä enää jaksa vierestä katsella, kun pelkkä olemassaoloni aiheuttaa kakaralle tuskaa, parempi että lakkaan olemasta hänelle äiti.
Toinen lapseni on ihan erilainen, oli sitä jo mahassa ja hänen kanssaan tulen toimeen eikä lapsi kärsi minun seurassani.
Kerrasta poikki, parempi lapselle ja itselle.
Jos lapsi itse haluaa seuraani voin olla käytettävissä, mutta en ole se aktiivinen osapuoli.
ei ole parempi lapselle, sulle ehkä, mutta ei lapselle
et sä voi jonkun diagnoosin varjolla olla yhdelle lapselle äiti ja toiselle ei
kysy joltain terapeutiltasi miksi, en usko että uskot lukemaasi tekstiä yhtään enempää kuin aiemmissakaan avauksissasi
koska en riitä sille pennulle. En riitä vaikka mitä tekisin ja mä en enää jaksa yrittää. Toista lastani tapaan ja toinen voi tulla mukaan jos tahtoo jos ei tahdo, en erikseen ala asiasta taistelemaan.
Kun en riitä ni antaa olla. Lapselle paljon parempi päästä eroon minusta.
tahdosta päälläni ja antaisin sille kaiken mitä se pyytää. Se tarttee uuden äidin.
ainakin minulla on kaksi täysin eriluonteista lasta, joista toinen on raivo ja toinen aurinko ja pakkohan minun on vaan niitä molempia kestää ja rakastaa ja näyttää se molemmille.
etkö tosiaan kestä? etkö edes lääkityksellä?
jos et kestä, lapselle pitää saada uusi äiti.
pelkkää märinää tää koko sun juttus
miten niin riitä?
jessus, kuusvuotiaalle riittää kun otat syliin, leikit nukella ja piirrät sen kanssa, sinähän olet etävanhempi ja se toinen vanhempi on huoltaja
sun ongelmas on se, ettet pysty laittamaan toista ihmistä itses edelle edes hetkeksi
vaan että olet olemassa, läsnä ja turvallinen äiti, jolle voi raivota ilman, että äiti heti sekoaa. anna sen raivota ja tehkää jotain yhdessä, vaikka lapsi raivoisikin. ehkä hän ei muutaman vuoden päästä enää raivoakaan?
sulkeutuu ja kattoo mua syyttävästi jos sanon etten ole tulossa käymään seuraavana päivänä.
En mä oo täällä enää montaa vuotta tällä terveydellä, ni pennulle on jo ihan hyvä opetella elämään sen asian kanssa että mä en elä ikuisesti.
Pennun pitää tajuta se, että mä kuolen kohta ja silti sen on jatkettava elämäänsä.
kuolen parin vuoden sisällä ja se osaa suhtautua muhun normaalisti ilman syyllistämistä siitä etten ole ikuisesti paikalla.
Jes, mut lähen kuulemaan diabetes-tuomiota ja sitä kauanko on elinaikaa näillä elämäntavoilla.
mä haluun että se ei ole niin riippuvainen minusta ja siitä että olen hengissä. Voin kuolla millon vaan ja on hyvä että pentu on etukäteen jo kiintynyt enemmän vaikka isäänsä tai uuteen äitiinsä mitä minuun.
suojaudu nyt vaan niiden diagnoosies taakse
kuka tahansa meistä voi jäädä auton alle kotimatkalla, ei noin kuulu ajatella vanhemmuutta
huomaatko itse että et lainkaan harkitsekaan kysyväsi että miten itse voisit parantaa äitiyttäsi, kyselet vain miten 6-vuotias vieroitetaan äitisuhteesta (vastaus: se on mahdotonta)
mähän oon etä-äiti eikä mulla ole edes tapaamisoikeutta. Mä oon jo heittäny pyyhkeen kehään, tapan itseni jättämällä diabeteksen hoitamatta.
En mä saavuta mitään sillä parannako omaa äitiyttäni vaiko en, lopputulos on ihan sama, ei siis mitään menetettävää.
Ja tuolle pennulle en riitä vaikka millainen olisin.
vastikkeettomasti raataa. Jos en saavuta tekemisilläni mitään, miksi tuhlaisin siihen aikaani?
Mä oon etä-äiti=huono äiti ja asia on sillä selvä.
Ja tän loppuajan mitä olen hengissä käytän siihen että vierotan kakaran itsestäni.
hakeudu hoitoon! Lapsesi ansaitsee parempaa, ja voitte vielä oppia iloitsemaan toistenne seurasta!