Ei jaksa elää..
Paha olo. Epäonnistunut elämässään. Mitään saavuttamaton. Keskiverto tai jopa alempi siitä.
Ensin itse: tavllisen näköinen,ihan ok,nätti mutta ei mieleenjäävän näköinen. Ei tarpeeksi suuria silmiä, kaunista suuta, hymykuoppia, kaunista naurua,ei tarpeeksi kauniita ja paksuja hiuksia, ei nöpönenää tai koko ei ole tarpeeksi pieni tai tarpeeksi suuri. Ei tarpeeksi suuria rintoja tai tarpeeksi kapeaa vyötäröä tai leveää peppua. Hukun massaan kaikilla tavoin, siisti,hajuton ja mauton. En tarpeeksi fiksu tai tarpeeksi hauska tai tarpeeksi tyhmä. En tarpeeksi hyvä jollain alalla tai luova tai tarpeeksi rikas.
Lapset: Söpöjä keskinkertaisia, hukkuvat massaan kun eivät myöskään erotu kauneudellaan tai erityispiiretillään. Vaaleita suomalaisen näköisiä. Ei myöskään tarpeeksi eteviä missään.
Koti: ihan ok peruskoti, ei tarpeeksi hieno ja silti tarpeeksi on velkaa
Mies: perusjamppa tai huonompi, nousee asteikolla hieman koska on omistautunut itselleen ja sille mitä tekee. Muuten aika mitäänsanomaton. Ei komea, ei fiksu tai luova, ei tarpeeksi omistautunut perheelle edes.
Meidän suvussa olen pärjännyt naisista huonoiten miesmarkkinoilla. Mitä tästä voidaan päätellä? Olen huonoin tai rumin kenties?
Joo en saanut sitä onnea edes tai rakkautta. Sisällä hirveä yksinäisyys johon kukaan ei pääse kiinni. Jäin aina kauniimpien, fiksumpien tai äänekkäämpien lasten jalkoihin tarhassa tai koulussa. hajuton ja mauton ja mitäänsanomaton.
Poikien kiusaama ja miesten myös.Kelpaan satunnaiseksi panoseuraksi kun muuta ei ole. Silloin tällöin. 1-2krt/v.Ei edes joka viikko.Siihen sopivat paremmin seksikkäämmät ja flirttailevammat naiset. Itse en osaa flirttailla, osaan vain hymyillä,joka sekään ei ole kovin kaunista. Näytän paremmalta kun en hymyile.
Niin, en vain jaksa enään. Mikään ei auta. Näen vain iloisiaihmisiä ympärilläni. Ihmisiä joilla menoja ja ystäviä ja jaksavat myös heitä. Ihmisiä joilla mies vie ulkomaille tai syömään tai vie koko perheen urheilemaan. Meillä sitä ei ole. Olemme vain onnettomia. Yhdessä ja erikseen. Elämä on julmaa ja tunnen surua myös huonompiosaisten puolesta. Itkettää vaan ja nykyään joka päivä. Kauan tätä jaksaa. Niin ja olen vasta alle 40v
Kommentit (10)
Meillä on kaikki kulissit jo sortuneet. Mitä järkeä missään on? Kun kaikki tietää miten huonosti meillä menee.
ap
Itsesääliin on helppo sukeltaa. Kauneus tulee sisältäpäin. Se on asenne mikä ratkaisee, ei ulkonäkö. Sama pätee kiusaamiseen ja halutuksi tulemiseen.
Kuulostaa että sulla on masennus tai 40:n kriisi. Hanki siihen apua. Mene itsetuntemus-kurssille, lue innostava kirja ja hanki rakastaja (se on helpointa netistä). Toimii.
Muuhun ei ole varaa, eikä aina siihenkään.
Itsesääliin on helppo sukeltaa. Kauneus tulee sisältäpäin. Se on asenne mikä ratkaisee, ei ulkonäkö. Sama pätee kiusaamiseen ja halutuksi tulemiseen. Kuulostaa että sulla on masennus tai 40:n kriisi. Hanki siihen apua. Mene itsetuntemus-kurssille, lue innostava kirja ja hanki rakastaja (se on helpointa netistä). Toimii.
Siis tuota asennetta jaksaa pitää yllä 1päivän ja sitten se iskee taas kun tulee joku joka lyttää sinut. On puheliaampi tai kauniimpi jne.
Rakastajaakin yritin mutta sitten bongasin sen baarista ja siihen jäi se kun mies ei halua. Tai halusi ehkä yhden kerran mutta ei enempää, kun omatunto soimasi. Oli varattu. Vapaat taas seikkailevat monen naisen kanssa ja aina jää paitsioon. Kun haluaisi tavata ja toinen ei edes laita viestiä. Kaipaan ehkä paljon huomiota. =(
Mistä hankitaan rakastaja joka haluaa nähdä?
ap
Muuhun ei ole varaa, eikä aina siihenkään.
Joulu tulee ja lahjoja ei ole voinut ostaa, koska kaikki menee laskuihin. Emmekä tuhlaa. Asuminen on kallista jos ei narkkareiden vieressä halua asua. Samoin ruoka vaikka kuinka itse tekee ja pihistää. Vakuutuksia ei ole ollut varaa edes ottaa. Ei ole varaa maksaa kuukausimaksuja.
Masentaa, kun ei tulevaisuus näytä kummoiselta. Jos joku yllättävä lääkärikäyntilasku tulee, on talous koetuksella kuten nyt on muutaman kerran ollut. Ja aina ei voi edes mennä.
Elämä on yhtä paskaa ja tekisi mieli vain jättää kaikki.
Näen vain iloisiaihmisiä ympärilläni. Ihmisiä joilla menoja ja ystäviä ja jaksavat myös heitä. Ihmisiä joilla mies vie ulkomaille tai syömään tai vie koko perheen urheilemaan.
No sä näet vain pinnan ja useimmilla on pinnan alla erinäisiä ongelmia. Sellaista se elämä on. Muita ei kannata kadehtia ulkokuoren perusteella. Se pettää monesti.
Ja mitä tarkoittaa että lapset eivät ole "tarpeeksi eteviä missään? Siis tarpeeksi eteviä mihin? Ei tässä elämässä lähtökohtaisesti "pidä" olla yhtään mitään.
maailmassa on enemmän onnettomia kuin onnellisia ihmisiä.
Annat aivan liikaa muiden ihmisten vaikuttaa itseesi ja siten annat heidän tuhota oman persoonasi.
Kaikki on sulle vertailun kohteita, ei ihme että uuvut ja koet olevasi mitätön.
Sinun pitää löytää itsestäsi ne piirteet jotka ovat omia, hyviä piirteitä. Mainitsit ainoastaan surun huonompiosaisten puolesta. Sekin on hyvä asia, pystyt olemaan empaattinen.
ja pyrin onnellisuuteen.
Hain metsätä pajuja ja koivunrisuja, kirjastosta opaskirjoja ja opettelin askartelemaan. Luova työ ja oman käden jäljen näkeminen toi onnellisuuden tunnetta. Samoin ompelin, kudoin, virkkasin...halpoja harrastuksia. Ostin alekorista verhokankaita, tuunasin ja ompelin. Kirpparilta vanhoja mummopiironkeja, maalit pois ja vahaa pintaan. Koti kaunis vaikka rahaa ei ollut.
Nykyisin ei enää aikaa tuollaisiin, mutta toivon etten koskaan ole liian varakas etten hukkuisi krääsään ja kadottaisi sitä hyvää tunnetta mikä tulee kun on ote arkiseen elämään kunnossa.
Muuhun ei ole varaa, eikä aina siihenkään.
ja pyrin onnellisuuteen.
Hain metsätä pajuja ja koivunrisuja, kirjastosta opaskirjoja ja opettelin askartelemaan. Luova työ ja oman käden jäljen näkeminen toi onnellisuuden tunnetta. Samoin ompelin, kudoin, virkkasin...halpoja harrastuksia. Ostin alekorista verhokankaita, tuunasin ja ompelin. Kirpparilta vanhoja mummopiironkeja, maalit pois ja vahaa pintaan. Koti kaunis vaikka rahaa ei ollut.
Nykyisin ei enää aikaa tuollaisiin, mutta toivon etten koskaan ole liian varakas etten hukkuisi krääsään ja kadottaisi sitä hyvää tunnetta mikä tulee kun on ote arkiseen elämään kunnossa.Muuhun ei ole varaa, eikä aina siihenkään.
Vaikka kerän lankaa saisikin parilla eurolla, niin se voi olla iso summa kun rahatilanne on katastrofi. Tämä näin OT, vaikka ymmärsin kyllä pointtisi.
up