Meidän vieraat on ihan kauhuissaan kun käyvät meillä

Terveys

Eroon vedosta



Veto jumiuttaa hartiat, aiheuttaa päänsärkyä ja saa nenän valumaan.

veto niskasärky niskakipu– Kun puhumme vedosta, tarkoitamme tilannetta, jossa ilman liikenopeus on liian suuri. Nopeasti liikkuva ilma vie ihon pinnalta pois lämpöä ja korvaa sen kylmällä, professori Kari Reijula Työterveyslaitoksesta kertoo.



Elimistö pyrkii korjaamaan ihon jäähtymisen kiihdyttämällä pintaverenkiertoa. Vedosta kärsivä ruumiinosa jännittyy ja kipeytyy. Seurauksena voi olla vilustuminen tai hengitystietulehdus, joka oireilee esimerkiksi pitkään jatkuvana nuhana tai päänsärkynä. Tulehduskipulääke tuo vain hetkellisen avun, vasta vedon vähentäminen parantaa vaivan.



Vanhoja kolottaa



Keholla ja ihon pinnalla on ihannelämpötila, jonka elimistö pyrkii pitämään vakiona. Jos lämpötila laskee tämän tason alle, elimistö antaa varoitussignaalin. Kipu, jota veto aiheuttaa esimerkiksi hartioissa, on elimistön varoitus siitä, että tilanne on epämieluisa. Keho siis huutaa: korjaa tilanne tai pakene sitä!



Ongelmia syntyy erityisesti ikäihmisille, joiden sopeutuminen uusiin tilanteisiin on hidastunut. Tuntoaisti kertoo lämpötilan laskusta, mutta keho ei pysty korjaamaan sitä riittävän nopeasti.



Kehon sopeutumisjärjestelmän hidastuminen on syy siihen, miksi vanhat kokevat vedon usein epämiellyttävämpänä kuin nuoret. Muita herkempiä vedolla ovat ikääntyneiden lisäksi reumaa, nivelrikkoa tai muita tukirangan vaivoja sairastavat. Heidän pitäisikin kiinnittää työ- ja kotioloihinsa tavallista enemmän huomiota.



Joka viides vedossa



Veto on yleistä. Kari Reijula oli 1990-luvun lopulla mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin, millaisessa sisäilmassa 12 000 toimistotyöntekijää ansaitsi palkkansa. Yleisin ongelma oli kuiva ilma, heti perässä seurasivat tunkkaisuus, pölyisyys ja vetoisuus. Vedosta valitti joka viides toimistotyöntekijä.



Naiset ilmoittavat kärsivänsä vedosta useammin kuin miehet. Todellisuudessa veto kohtelee sukupuolia tasavertaisesti, mutta naiset ovat herkempiä kertomaan sisäilman haitoista kuin miehet. Miehet kaatuvat mieluummin saappaat jalassa kuin valittavat, mutta tällöin epäkohtia ei huomata eikä niihin myöskään voida puuttua.



– Toisaalta miehiä on naisia enemmän johtavissa tehtävissä ja usein myös paremmissa työtiloissa, Naiset istuvat avokonttoreissa, joissa on yleensä vetoisempaa kuin yhden hengen huoneissa.



Vedon syynä voi olla huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä tai hatarat ikkunat. Ilmanvaihtojärjestelmiä on monenlaisia, mutta yhtä kaikki niitä ei Kari Reijulan mielestä aina osata käyttää oikein. Usein tuloilma on säädetty liian voimakkaalle tai laitteita ei ole huollettu toimimaan oikein.



Nykyisissä lasipalatsimaisissa konttoreissa vetoa koetaan myös ikkunoiden läheisyydessä. Kun ulkolämpötila talven kynnyksellä laskee, ikkunan pinta hohkaa kylmyyttä työntekijän päälle. Pahinta on työpiste ulko-ovien lähellä.



– Kun ovi avataan, kylmä ulkoilma pyrkii alipaineen takia sisälle. Hallitsemattomasti liikkuva jäätävä ilma aiheuttaa vetoa, jolta työntekijä ei voi suojautua.



Ulina postiluukussa



Veto ei ole vain työpaikkojen ongelma. Vedolle herkät tuntevat sen myös ilmastoiduissa kaupoissa, teattereissa tai busseissa. Eivätkä koditkaan ole vedottomia paikkoja, etenkään vanhat omakotitalot.



Kodeissa ongelmia aiheuttaa kuitenkin yllättäen liika tiivistys. Jos ikkunat ja ovet on tilkitty liian hyvin, ei poistuvalle lämpimälle ilmalle ole tarjolla riittävästi korvaavaa tuloilmaa. Tällöin korvausilma tulee paineella sieltä, mistä se pääsee tulemaan, eli ikkunoiden ja ovien raoista. Asukas tuntee sen vetona. Selvä merkki liiasta tiiviydestä on ulina postiluukusta. Korvausilma on etsinyt itselleen vaihtoehtoisen reitin, kun sen luonnolliset kulkuväylät on teipattu kiinni.



Reijulan ohje on välttää liiallista tilkitsemistä: vain selvät vetopaikat kannattaa tukkia. Villasukat ja hartiahuivi antavat kotona toimivaa ensiapua veto-ongelmiin. Joskus ratkaisu löytyy ikkunaremontista, toisinaan sisäilma-asiantuntijat suosittelevat koneellista ilmanvaihtoa.



Korjaaminen kannattaa



Kari Reijula muistuttaa, että työpaikan sisäilman laatu vaikuttaa työtehoon. Tutkimusten perusteella huono sisäilma, myös veto, voi laskea tuottavuutta 5–10 prosenttia. Siitä kertyy vuodessa suuria euromääriä.



Vedossa istuvan keskittyminen herpaantuu, hän pitää pitkiä kahvitaukoja ja on usein sairaana. Kun hän palaa sairauslomalta töihin, oireet hiipivät takaisin. Jos vetoisuutta ei korjata, työntekijä on sairastumiskierteessä. Eikä asia muutu ihmistä vaihtamalla: uusikin työntekijä sairastuu, jos hän joutuu työskentelemään vedossa.



– Jos toimistossa joutuu tekemään töitä villasukat jalassa ja pipo päässä, ilmanvaihtoon on saatava parannus. Se on kaikkien etu.



Yksikseen ei kannata murista, vaan vedosta pitää ilmoittaa esimiehelle, työterveyshuollolle tai työsuojeluvaltuutetulle. Heidän tehtävänsä on hoitaa asia kuntoon yhdessä kiinteistön omistajan kanssa. Ilmastointijärjestelmän säätäminen vaatii asiantuntemusta ja sitkeyttä. Koko järjestelmän uusiminen on kallista, mutta Kari Reijula muistuttaa: kalliiksi tulee sairastelukierrekin.

on öljylämmitys, joka ei kuitenkaan riitä eli kaksi lämmitettävää uunia ovat tarpeeseen. Lämpötila tosiaan vaihtelee jonkin verran ajasta ja huoneesta riippuen, sellaista "tasalämpöä" ei ole. Mutta olemme tottuneet. No nykyisinhän puulämmitys on teilattu täysin, kun tulee pienhiukkasia. Ehkä pitäisi siirtyä kokonaan öljyyn, jotta maailma pelastuu :)

Toi 17 aste pohjat iltapäivälle on tosi vähän. Hitsi minulla oli vetoisessa kerrostalokämpässä talvisin 18 asteta ympäri vuorokauden..vuokraisäntä käski pitää sälekaihtimet kiinni, käänkuin auttaisi ikkunanraon vetoon.



Hyvä asumislämpötila on 20-22 astetta. Teillä menee pari tuntia max lämmittää asunto töitten jälkeen-ei paha.

Montako kymmentä viestiä sä jaksat tehdä tosta kamalasta koppipinostasi. Mahdat olla tosi pettynyt ostokseesi kun koitat väkisin keksiä jotain hyvää siitä jatkuvasta rappujen ramppaamisesta ja vetoisasta mörskästä. Ei vanha hyvin hoidettu talo ole edes vetoinen. Teillä on sitte rakenteissa vikaa.

ja pelkällä puulla lämmitetään koko koti. Asumme siis omakotitalossa. Lattiat on meilläkin kylmät ainakin nurkissa, mutta villasukat on keksitty :)

Tutkimusprofessori Juhani Hassi Oulun yliopistosta kertoo, että Suomessa kuolee kylmyyden aiheuttamiin sairauksiin noin 3500 ihmistä vuosittain.



Merkittävimpiä kylmän aiheuttamia kuolinsyitä ovat sepelvaltimotauti sekä aivohalvaukset ja aivoverenvuodot. Ihmiset eivät kuitenkaan tunnista näiden sairauksien kylmäkytkentää.



Oulussa kansainvälisessä tiedeseminaarissa puhuneen Hassin mukaan myös suomalaisten taito pukeutua oikealla tavalla kylmään säähän on heikentynyt.

sitä kutsutaan painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi ;) Meillä myös portaikon kohdalla "vetää", kun lämmin ilma karkaa yläkertaan. Takka, ilmalämpöpumppu, ja satunnaisesti kovilla pakkasilla patterit käytössä. Keittiössä ja kylppärissä lattialämmitys.



Meilläkin 100 vuotta vanha talo, mutta ei meillä kyllä noin kylmä ole. Aamuin illoin pistetään takka lämpiämään. Ikkunoista kyllä vetää, tai oikeastaan puhaltaa :) Mutta ikkunoiden vaihto tai lisäeristäminen olisi lähinnä mukavuusekijä, ikkunat maksavat niin paljon että kylläpä menisi kauan että lämmityskulujen säästössä tultaisiin tasoihin.



Raitis koti, onnellinen koti :D