Miten kuuro-sokea voi toimia lakimiehenä?

Kuurosokeilla on omat viittomat. Heillä on henkilökohtaiset avustajat ja osaavat varmaan pistekirjoitusta. Lakimiehet eivät aina istu vain oikeussalissa. He antavat myös lainopillisia neuvoja ja sellaista...

Tiesittekö muuten, että sokeille on ihan omat tietokoneetkin?

miten avustajat osaavat neuvoa lakiasioissa?

Good Wife-sarjan tyylistä. Siinä istutaan paljon ja mietitään ja pyöritellään papereita ja tehdään lisää papereita. Eli miksei onnistuisi?

Samalla lailla kuin vasemmistooliittolainen tai vihreä poliitikkona.

miten avustajat osaavat neuvoa lakiasioissa?

Avustajat viittovat kuurosokean kämmenelle. Kuuro-sokeilla tuntoaisti on herkempi kuin normaali-ihmisillä. Avustajat osaavat nämä viittomat ja kyllä heidän on ymmärrettävä laki-asioistakin ehkä hiukan. Ainakin jotakin terminologiaa. Ja jos kuuro-sokea pystyy puhumaan niin hän pystyy kysymään, ymmärsikö jonkin asian oikein. Joskus tosin kuurot eivät oikein osaa puhua, koska eivät kuule äänteitään.

Suosittelisin katsomaan Helen Keller-nimisen elokuvan. Surullista kuinka lapsesta tuli sairauden jälkitautina kuuro-sokea-mykkä...

miten avustajat osaavat neuvoa lakiasioissa?

Avustajat viittovat kuurosokean kämmenelle. Kuuro-sokeilla tuntoaisti on herkempi kuin normaali-ihmisillä. Avustajat osaavat nämä viittomat ja kyllä heidän on ymmärrettävä laki-asioistakin ehkä hiukan. Ainakin jotakin terminologiaa. Ja jos kuuro-sokea pystyy puhumaan niin hän pystyy kysymään, ymmärsikö jonkin asian oikein. Joskus tosin kuurot eivät oikein osaa puhua, koska eivät kuule äänteitään. Suosittelisin katsomaan Helen Keller-nimisen elokuvan. Surullista kuinka lapsesta tuli sairauden jälkitautina kuuro-sokea-mykkä...

Tiesittekö muuten, että sokeille on ihan omat tietokoneetkin?

Tietokoneissa sinänsä ei ole mitään erikoista. Sokeat, kuten myös heikkonäköiset, käyttävät tavallisia tietokoneita, joihin on asennettu tarkoitukseen sopivat apuohjelmat. Ruudunlukuohjelma, puhesyntetisaattorisofta ja mahdollisesti suurennusohjelma. Lisäksi sokolla voi olla käytössään pistenäyttö, joka tavallisesti liitetään USB-liitäntään. Eli mikä tahansa PC käy, kunhan siihen on laitettu tarpeelliset softat.

Avustajat viittovat kuurosokean kämmenelle. Kuuro-sokeilla tuntoaisti on herkempi kuin normaali-ihmisillä. Avustajat osaavat nämä viittomat ja kyllä heidän on ymmärrettävä laki-asioistakin ehkä hiukan. Ainakin jotakin terminologiaa. Ja jos kuuro-sokea pystyy puhumaan niin hän pystyy kysymään, ymmärsikö jonkin asian oikein.

Tässä tapauksessa henkilö on suomenkielinen, eli hän lukee, kirjoittaa ja puhuu suomea. Tuskin noita juridisia hommia muuten pystyisi käsittelemään. Ne kun ovat monesti melko abstrakteja asioita ja vaativat kielipäätä.

kukaan ei ole TÄYSIN kuuro sokea. kuurosokeilla on erilaisia näkökenttiä, voi olla esim. putkinäkö jolloin tulkki voi viittoa lähietäisyydeltä. kuurosokea pitää tulkin käsistä kiinni (taktiili) kun tulkki viittoo hänelle, ja kuurosokea käyttää suomalaista viittomakieltä näkevien kanssa.



ihmiset myös harvemmin syntyvät kuurosokeina, esimerkiksi usherin syndrooma aiheuttaa kuulon ja näön heikkenemistä ja lopulta häviämistä hitaalla ajalla, usein aikuisiällä.

Mäkin todella epäilen tuota yhdistelmää ja mitä siitä on seurannut.

kyllä viittomakielelläkin pystyy keskustelemaan näistä abstrakteista asioista...:D

Riku Virtanen on 29-vuotias oikeustieteiden maisteri, joka asuu Turussa. Saavutus sinänsä, mutta tässä miehessä on jotain paljon ihmeellisempää.



Riku Virtanen on nimittäin maailman ainoa kuurosokea juristi. Leikki-iässä todettu kuulo- ja näköhermojen rappeuma ei ole pysäyttänyt häntä vaikuttamasta maailmaan.



Omista elämään liittyvistä haasteista lähtenyt palo auttaa muita samassa tilanteessa olevia on tehnyt Virtasesta Suomen vammaisliikkeen keulakuvan ja vammaisten ihmisten oikeuksien lähettilään ulkomaille.



— Oikeustiede tarjosi välineet vaikuttaa omiin ja muiden kaltaisteni asioihin. Kuurosokealle elämässä on jatkuvasti jotain säätämistä, sopimista tai suunnitelmien muuttamista, Virtanen sanoo.



— Oikeustiede opetti selvittämään oikeudellisia asioita.



Taustalla vaikutti lukioaikainen tilanne, kun vanhemmat joutuivat hoitamaan poikansa puolesta erilaisia tulkki- avustaja- ja apuvälineasioita.



"Tiedostin vammaisuuteni vasta teininä"



Virtanen syntyi vuonna 1981 Hämeenkyrössä työläisperheeseen. Lukion hän suoritti Tampereen Klassillisessa lukiossa. Laudaturin papereilla tie jatkui Turun Yliopistoon vuonna 2002.



Lukioaikoina Virtanen tarvitsi paljon apua. Pienen lapsen elämä vamman kanssa oli myös poikkeuksellista.



— Näkö- ja kuulovamma olivat melko samanlaisia vuosia. Koskin leluihin käsin, en niinkään etsinyt niitä silmin. Mitä-kysymys oli arkea, Virtanen sanoo.



15-vuotiaana kuulovamma oli niin paha, että korvaan leikattiin implantti helpottamaan kuulemista.



— En tiedostanut olevani vammainen ennen kuin vasta 15 vuoden iässä, jolloin identiteetti kuurosokeana alkoi kehittyä, hän sanoo.



— Tiesin olevani erilainen, ja pidin sitä normaalina olotilana. Nykyisin identiteettinä on vammaisaktivisti ja elämäntyöni on tämän asian parissa.



Viime viikonloppuna Virtasen pyyteetön työ sai jälleen yhden palkinnon. Suomen Nuorkauppakamarit palkitsivat hänet Vuoden Nuori Menestyjä -palkinnolla. Hän on yksi kolmesta voittajasta, jotka saivat kunnianosoituksen eilen Nuori Menestyjä -gaalassa.



Työtä vammaisten puolesta



Virtanen valittiin viime marraskuussa vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n puheenjohtajaksi. Kynnyksessä hän saa tehdä peräänantamattomasti töitä vammaisten oikeuksien kehittämisessä.



Virtanen on ollut jo 24-vuotiaana kuurosokeiden maailman kattojärjestön konferenssin yhtenä pääpuhujana. Hän on erittäin arvostettu vammaisjärjestöissä.



Riku Virtasen tarina kertoo, että Suomessa vaikeastikin vammainen voi menestyä. Kehitettävää tietysti löytyy Suomestakin.



— Kiireellisin ja tärkein asia olisi saada YK:n vammaissopimus ratifioitua. Jo puolet maailman valtioista on sen tehnyt, Virtanen sanoo.



Myöhemmin Virtanen tahtoo vaikuttaa siihen, että valtioiden välinen kehitysyhteistyö ottaa paremmin vammaiset ihmiset huomioon.



Roolimalli useille vammaisille



Vammaisuuden takia asioita pitää tehdä eri tavalla, mutta Virtanen kokeen sen myös rikkautena. Hän näkee maailman erilaisena, koska tietää mitä on selvitä elämästä näkö- ja kuulovammaisena.



Työssään hän käyttää pistenäyttöä tietokoneen kanssa ja sisäkorvaimplanttia kuulemiseen.



Kynnys ry ajaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisia oikeuksien toteutumista Suomessa ja kansainvälisesti. Järjestö vaikuttaa viranomaisiin ja päättäjiin, jotta vammaisten kansalaisten tarpeet otetaan päätöksenteossa huomioon.



Se myös tukee ja aktivoi vammaisia henkilöitä toimimaan itse omien oikeuksiensa puolesta. Kynnys ry tekee sitä työtä, mitä Virtanen haluaa, mutta tulevaisuudensuunnitelmissa on oma yritys.



— Unelmieni työ on perustaa toimisto tuottamaan konsultaatiopalveluita siitä, miten kehitysyhteistyötä voidaan tehdä vammaiset ihmiset huomioiden, hän sanoo.



Aktiivinen ja määrätietoinen nuori mies on esikuva lukemattomille vammaisille.



— Näin uskon. Monessa maassa olen ollut esimerkkinä siitä, että kuurosokea voi opiskella juristiksi ja elää täysipainoista elämää.



Monen roolimalli ihailee itse Kynnys ry:n uranuurtajaa Kalle Könkkölää sekä Martti Ahtisaarta.



— Kalle on ideologinen esikuvani. Ahtisaaren toimiston tapainen järjestö tarvittaisiin tarjoamaan konsultaatiopalveluita esteettömästä kehitysyhteistyöstä, hän sanoo.



Esikuviensa lailla Virtanen on kiertänyt laajasti maailmalla puhumassa. Puheenjohtajan viran myötä tullut Kynnys -lehden päätoimittajuus antaa hänelle mahdollisuuden tuoda laajempaan tietoisuuteen vammaisten tilannetta kansainvälisesti.



Ja mikä häntä siinä pidättelisi?