Jos annatte joululahjaksi rahaa omille teineille, kuinka pajlon?
Itse ajattelin, että antaisin 200 euroa per lapsi, mutta onko sopiva summa? Mitä mieltä?
Kommentit (35)
ihan ok, että vanhemmat antaisivat aikuisina esim. kesämökin kaikista vähiten tienaavalle lapselleen, sillä teillä muillahan on mahdollisuus siihen ihan omista tienesteistäkin hankkia? Eli tämä jos vanhemmat suunnittelevat ennakkopeintöjen jakoa ja sillionhan tämä sama periaate pätee eli se joka tarvitsee enitetn saa...ap
Summat ovat vain erit? Ap miettii 200€, meidän perheessä taas saattoi tarpeen (? Eihän se auto nyt ihan välttämätön ollut meistä kenellekään...) mukaan antaa kalliita lahjoja.
Minua ei ole kohdeltu lapsena eriarvoisesti. Jokainen esim sai auton sinä jouluna, jolloin oli täyttänyt 18v. Minä olin nuorin, ja ihan ilahtuneena odotin sitä, että millaisen auton tulen sitten itse saamaan.
Eikä tullut mieleenkään, että vanhempieni olisi pitänyt ostaa minulle yhtä kallis lahja (20 000), silloin kun olin itse vain 16v. (Tuolloin isosisko sai auton)
mitä olen tehnyt muulloin. Eli olen antanut tilille suoraan 500 euora kuluja kattamaan ja avastumaan opiskelijaa, tätä summaa ei ole nuoremmat saaneet. SAmoin olen ostellut opiskelevalle nuorelle lääkkeitä, maksanut matkoja jne. Nyt on kyse joululahjaksa, joka avataan kaikkien läsnäollessa ja silloin on mun milelestä syytä olla oikeudenmukainen! Tämä on valitettavasti mun selkärangassa ja ehkä teitä ei ole lapsena haitanneet jos vanhemmat kohdelleen eriarvoisesti, mutta minä en ole sellainen!! ap
testamentin pitkäaikaista sairautta (pienet tulot) sairastavan sisarukseni hyväksi.
ihan ok, että vanhemmat antaisivat aikuisina esim. kesämökin kaikista vähiten tienaavalle lapselleen, sillä teillä muillahan on mahdollisuus siihen ihan omista tienesteistäkin hankkia? Eli tämä jos vanhemmat suunnittelevat ennakkopeintöjen jakoa ja sillionhan tämä sama periaate pätee eli se joka tarvitsee enitetn saa...ap
Minua ei ole kohdeltu lapsena eriarvoisesti. Jokainen esim sai auton sinä jouluna, jolloin oli täyttänyt 18v. Minä olin nuorin, ja ihan ilahtuneena odotin sitä, että millaisen auton tulen sitten itse saamaan.
Eikä tullut mieleenkään, että vanhempieni olisi pitänyt ostaa minulle yhtä kallis lahja (20 000), silloin kun olin itse vain 16v. (Tuolloin isosisko sai auton)
mitä olen tehnyt muulloin. Eli olen antanut tilille suoraan 500 euora kuluja kattamaan ja avastumaan opiskelijaa, tätä summaa ei ole nuoremmat saaneet. SAmoin olen ostellut opiskelevalle nuorelle lääkkeitä, maksanut matkoja jne. Nyt on kyse joululahjaksa, joka avataan kaikkien läsnäollessa ja silloin on mun milelestä syytä olla oikeudenmukainen! Tämä on valitettavasti mun selkärangassa ja ehkä teitä ei ole lapsena haitanneet jos vanhemmat kohdelleen eriarvoisesti, mutta minä en ole sellainen!! ap
mitä olen tehnyt muulloin. Eli olen antanut tilille suoraan 500 euora kuluja kattamaan ja avastumaan opiskelijaa, tätä summaa ei ole nuoremmat saaneet. SAmoin olen ostellut opiskelevalle nuorelle lääkkeitä, maksanut matkoja jne. Nyt on kyse joululahjaksa, joka avataan kaikkien läsnäollessa ja silloin on mun milelestä syytä olla oikeudenmukainen! Tämä on valitettavasti mun selkärangassa ja ehkä teitä ei ole lapsena haitanneet jos vanhemmat kohdelleen eriarvoisesti, mutta minä en ole sellainen!! ap
En todekaan ole huomannut nuorena mitään tuollaista, me kaikki olimmme aivan varmoja, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. 12v sai esimerkiksi luistimet ja pleikkarin ja muuta, 18v sai kirjoja, kosmetiikkaa ja rahaa. Ei se 12v alkanut inistä kun ei saanut rahaa, hyvin kasvatettuja lapsia nääs.
mitä olen tehnyt muulloin. Eli olen antanut tilille suoraan 500 euora kuluja kattamaan ja avastumaan opiskelijaa, tätä summaa ei ole nuoremmat saaneet. SAmoin olen ostellut opiskelevalle nuorelle lääkkeitä, maksanut matkoja jne. Nyt on kyse joululahjaksa, joka avataan kaikkien läsnäollessa ja silloin on mun milelestä syytä olla oikeudenmukainen! Tämä on valitettavasti mun selkärangassa ja ehkä teitä ei ole lapsena haitanneet jos vanhemmat kohdelleen eriarvoisesti, mutta minä en ole sellainen!! ap
En todekaan ole huomannut nuorena mitään tuollaista, me kaikki olimmme aivan varmoja, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. 12v sai esimerkiksi luistimet ja pleikkarin ja muuta, 18v sai kirjoja, kosmetiikkaa ja rahaa. Ei se 12v alkanut inistä kun ei saanut rahaa, hyvin kasvatettuja lapsia nääs.
silti kaihertamaan mieltä, eiks vaan? kaippa hyvinkasvatetulla lapselallakin on tunteet, vai onko ne kasvatettu lapsesta pois?
Omalla kohdallani äitini aina laskeskeli että saadaan siskon kanssa samanarvoiset lajat, ja jos toisen tavaralahjat olivat arvokkaammat, annetttiin toiselle erotus sitten rahana. Aina oli kaikki tasan, joulut, synttärit jne. Myöhemmin sitten nuorempi siskoni muutti ennen minua pois kotoa asumaan saman katon alle poikakaverinsa kanssa ja sai sillon tällön rahallista avustusta ja arvokkaampia lahjoja (tarpeellisia tavaroita kotiin, lakanoita, astioita yms.) kuin minä ja se herätti kateutta. Näin myöhemmin ajateltuna oli tietysti hyvä, että sisartani "autettiin" tällä tavoin, sillä hänellä oli vuokra ja muut laskut maksettavana, kun taas minun kuluerät muodostuvat lähinnä vaate ym. ostoksista ja vanhemmat maksoivat minun asumisen. Myöhemmin on sitten minuakin samalla tavalla avustettu tarpeen mukaan kun omilleni muutin.
Pähkinänkuoressa: Mielestäni lahjan arvolla ei ole väliä, eikä sitä pidä aina olla laskemassa että kaikki saavat rahallisesti saman verran, vaan mieluummin niin, että antaa lahjaksi jotain tarpeellista ja käyttökelpoista. Mieluummin tarpeellista kuin jotain turhaa joka jää nurkkiin lojumaan. Ja jos rahaa antaa, niin lapsille varsinkin iän mukaan! :) Nuoremmat saa sitten myöhemmin enemmän...
joilla on vähemmän. On ihan ok että isovanhemmat ostavat vaunut opiskelevalle nuorelle joka raskaaksi vahingossa tulee, mutta eivät niitä osta vanhemmalle lapselle joka työssäkäyvä ja miehensä myös. Ja tämä ei aiheuta katkeruutta, koska jos tilanne olisi toisinpäin toimisivat samoin. Samoin se kesämökki saattaa olla yhdelle lapsista tärkeämpi kun muille, miksei sitä hänelle voisi perinnöksi jättää/myydä edulliseen hintaan. Jos lapsia vaikka kolme ja kaksi heistä käy juhannuksena mökillä kolmannen asuessa siellä keväästä syksyyn, niin epäreilua olisi jättää mökki noille kolmelle (joista kaksi sen luultavasti tahtoisi myydä pois koska kokisi mökin lähinnä vaivaksi).
Tilannetaju on hyvä ominaisuus, kateus taas paha ominaisuus...
Ostan kaiken mitä tarvitsevat. Tai no. ulkomailla asuvelle lapselleni laitan rahalahjan, koska sinne on työläämpi ostaa mieleinen.
Kaikki saavat kaiken tarpeellisen. Viisi lasta, joista kolme teini-ikäistä tällä hetkellä.
Ehkäpä ap:n kannattaisikin antaa kaikille lapsilleen purulelut (ja ihan samanlaiset), niin eivät ainakaan pääsisi valittamaan epäreiluudesta.
Sitten ensi vuonna voikin antaa kaikille vauvanuken.
mitä olen tehnyt muulloin. Eli olen antanut tilille suoraan 500 euora kuluja kattamaan ja avastumaan opiskelijaa, tätä summaa ei ole nuoremmat saaneet. SAmoin olen ostellut opiskelevalle nuorelle lääkkeitä, maksanut matkoja jne. Nyt on kyse joululahjaksa, joka avataan kaikkien läsnäollessa ja silloin on mun milelestä syytä olla oikeudenmukainen! Tämä on valitettavasti mun selkärangassa ja ehkä teitä ei ole lapsena haitanneet jos vanhemmat kohdelleen eriarvoisesti, mutta minä en ole sellainen!! ap
En todekaan ole huomannut nuorena mitään tuollaista, me kaikki olimmme aivan varmoja, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. 12v sai esimerkiksi luistimet ja pleikkarin ja muuta, 18v sai kirjoja, kosmetiikkaa ja rahaa. Ei se 12v alkanut inistä kun ei saanut rahaa, hyvin kasvatettuja lapsia nääs.
silti kaihertamaan mieltä, eiks vaan? kaippa hyvinkasvatetulla lapselallakin on tunteet, vai onko ne kasvatettu lapsesta pois?
Mitä ostat 3,5v pojalle lahjaksi?
kun kaiken laittaminen tasan. Jos ajatellaan kahta lasta joista toinen 5v ja toinen 15v, heillä on aivan eri tarpeet. Pienelle riittää pienempi pala kakkua mitä isommalle, on molempia kohtaan väärin antaa kummallekin tasan saman verran. Samoin 5v innostuu helposti vaikka värityskirjasta uusista kynistä, 15v tarvitsee taas kännykän jne.
Se on epäreilua jos maksaa yhdelle lapsista koko ajan enemmän mitä muille. Mutta siinä ei ole mitään väärää että antaa esim. opiskelivalle, omillaan asuvalle nuorelle enemmän rahaa mitä nuoremmille, kotona asuville. Heitä voi sitten aikanaan muistaa samalla tavalla kun nämä muuttaneet kotoa pois.
Tuollanein "kaiken aina pakko mennä tasan" vain pilaa sisarussuhteet, kun kyttäävät ettei toinen saa enempää koska oppineet sellaisen mallin. Ja viimeisetään perinnönjaossa sitten tapellaan, kun yhtä keinutuolia haluaa 3 lasta, ja vain yksi sen voi saada. Ja vanha astiasto menettää merkityksen kun 12 hengen asiat on jaettu kolmelle =kukaan ei pääse nauttimaan siitä vert. olisi päästy sopuun kuka sen saa yksin.
toinen on muuttanut opiskelujen takia pois. Opiskelija olisi tarpeidensa vuoksi ihan pohjaton kaivo, kaikkea tarvitsee ja rahaa eniten. Ajattelin tehdä hänelle lahjakortteja, tyyliin "uunivuoka", "kengät", "farkut" jne. Hän sitten saa ostaa mieleiset jutut ja minä laitan tilille rahat. Toki voisin ostaa kaiken ihan lahjoina, mutta sitten ongelmaksi muodostuu tavaroiden raahaaminen opiskelukotiin.
Kotona asuvalle nuorelle lahjojen keksiminen on kyllä ongelma. Kännykkä hänellä on jo tosi kulunut ja välillä temppuilee, mutta kuulemma ei vielä uutta tarvitse. Varmaan menee rahalahjaksi, satasen verran ehkä.
Avustimme vanhempaa lasta ostamalla kaikenlaista tarpeellista kotoa pois lähtiessä ja nuorempikin tietää, että samanlaisen kohtelun hän saa sitten aikanaan. Olemme aiemmin yrittäneet olla tasapuolisia lahjojen määrän ja arvon kanssa, mutta nyt lasten elämäntilanne on niin erilainen.
joilla on vähemmän. On ihan ok että isovanhemmat ostavat vaunut opiskelevalle nuorelle joka raskaaksi vahingossa tulee, mutta eivät niitä osta vanhemmalle lapselle joka työssäkäyvä ja miehensä myös. Ja tämä ei aiheuta katkeruutta, koska jos tilanne olisi toisinpäin toimisivat samoin. Samoin se kesämökki saattaa olla yhdelle lapsista tärkeämpi kun muille, miksei sitä hänelle voisi perinnöksi jättää/myydä edulliseen hintaan. Jos lapsia vaikka kolme ja kaksi heistä käy juhannuksena mökillä kolmannen asuessa siellä keväästä syksyyn, niin epäreilua olisi jättää mökki noille kolmelle (joista kaksi sen luultavasti tahtoisi myydä pois koska kokisi mökin lähinnä vaivaksi). Tilannetaju on hyvä ominaisuus, kateus taas paha ominaisuus...
koko kesäksi, etteivät sinne sitten muut pääsekään..
Lasten kanssa voi miettiä mitä sisko/veli haluaisi lahjaksi ja käydä tämä ostamassa siskolle/veljelle. Kun lapsi näkee miten iloiseksi veli tulee kun tämä saa lempibändin levyn tai muun, hän oppii sen tärkeän asian että antaminen on myös kivaa, ei vaan se saaminen. Se on väärin jos joku lapsista saa vain yhden halvan paketin ja muut ison kasan kalliita lahjoja. Sekin on väärin jos yhden pitää itse tienata autokoulurahat ja muille se maksetaan vanhempien toimesta. Mutta lahjat, niissä tärkeää on se että jokainen saa sellaista mikä on mieleistä. Joskus jonkun toive/toiveet ovat kalliimpia kun toisten, mutta saajalleen se kallis ja edullinen lahja voi olla ihan yhtä mieluinen. Jos toinen haluaa lempibändin keikalle lipun, ja se maksaa 50€ ja toinen tarvitsee uuden kännykän mikä maksaa 150€ niin tuo 100€ erotus ei ole epäreilu jos molempien haave toteutui lahjan suhteen. Ja seuraavana vuonna voikin olla jo toisinpäin. Tuo ok niin kauan kun kaikki saavat tasapuolisesti eikä yhtä suosita toisen kustannuksella.